Hinnerjoki on Satakunnassa sijainnut entinen Suomen kunta, joka liitettiin Euraan vuonna 1970. Vuoden 2022 lopussa Hinnerjoen taajaman väkiluku oli 375. Hinnerjoen puukirkko on rakennettu alkujaan vuonna 1755, mutta se rakennettiin uudelleen vuonna 1799. Hinnerjoki erotettiin Laitilan seurakunnasta omaksi seurakunnakseen viimeistään vuonna 1759.
Hinnerjoen halki virtaa samanniminen joki, joka Lapin kunnan puolella muuttuu Lapinjoeksi. Se saa alkunsa enimmäkseen entisen Honkilahden puolella olevasta Koskeljärvestä.
Hinnerjoen naapurikunnat olivat Eura, Lappi, Laitila, Karjala ja Honkilahti.
Hinnerjoen vaakunan suunnitteli Gustaf von Numers ja se vahvistettiin vuonna 1953.Mitä-Missä-Milloin 1968, s. 136. Otava 1967, Helsinki.
Hinnerjoelle asutettiin viime sotien jälkeen Metsäpirtin siirtoväkeä. Mitä-Missä-Milloin 1951, s. 127. Otava 1950, Helsinki.
Hinnerjoen kirkonkylä kuuluu Suomen valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin.
Vaaljoen kylässä on vaikuttanut vuoden 1890 tienoilla rukoilevaisuuden pohjalta syntynyt herätysliike.
Kylät
Hinnerjoki, Korpi ja Vaaljoki. Kivijärven kylä oli osa Hinnerjokea, mutta kun Hinnerjoki liitettiin Euraan niin Kivijärven kylä siirrettiin Laitilaan.
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Hinnerjoella oli yksi taajama: kirkonkylä (660 asukasta).
Väestö Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Hinnerjoen väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960.
Kulttuuri Murre Hinnerjoen alueella puhutun kielen perustana on pohjoinen Lounais-Suomen murre. Hinnerjoen murre kuuluu Lounais-Suomen pohjoisryhmän Rauman alaryhmään.
Kuvagalleria
Lähteet
Aiheesta muualla
Hinnerjoki.fi Suomenmaa 2 (toim. Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela), WSOY 1968, Porvoo (ss. 71–74)
*