Angelniemi on entinen Suomen kunta, joka toimi vuosina 1916–1966. Kunta liitettiin vuoden 1967 alussa Halikon kuntaan, josta se oli aikanaan erotettu.Angelniemen kirkko, Salon seurakunta. Viitattu 19.3.2022 Angelniemi sijaitsi Turun ja Porin läänissä ja sen keskuskylä oli Kokkila.
Angelniemi sijaitsee Halikonlahden rannalla. Sen alueesta puolet sijaitsee mantereella ja puolet Kemiön saaren pohjoisosassa. Saaren ja mantereen välillä liikennöi edelleen Kokkilan lossi, joka yhdistää entisen kunnan osat toisiinsa. Kunnan naapurikunnat olivat Halikko, Kemiö, Paimio, Perniö, Sauvo ja Uskela. Nykyisin entisen kunnan alueella asuu 398 ihmistä, mutta kesäasutus kasvattaa väkilukua huomattavasti.
Angelniemen kyläyhdistys osti vuonna 2000 Angelniemen seurojentalon Halikon kunnalta ja pitää sitä yllä kunnostamalla ja järjestämällä toimintaa.Angelniemen seurojentalo, Angelniemi.fi, viitattu 19.3.2022
Etymologia Angelniemen nimen taustalla on Angelan kylä, josta on ensimmäinen maininta 1500-luvulta. Angelniemi on vakiintunut alueen nimeksi kuitenkin vasta 1700-luvun lopulla. Angelan nimen taustalla lienee angervon paikallinen nimitys angelma tai ankelia. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 146.
Vanhastaan aluetta on kutsuttu Halikon alaiseksi Korven kappeliksi. Sen rinnalla on kulkenut myös nimitys Päärnäspään kappeli läheisen Päärnäspään kylän vuoksi. Korpi tai Korpinen on ollut yleisemmin käytössä asiakirjoissa. Nimen korpi taustalla saattaa olla vanhat raja- ja nautinta-alueet. Halikonlahden itärantaa on kutsuttu Merikorveksi ja länsirannan sisäosia Maakorveksi. Halikonlahdella on myös Korvensalmi. Nimi Korpi on jäänyt pois Angelniemen vakiintuessa.
Historia Angelniemen kappeliseurakunta perustettiin 1659. Kunta itsenäistyi Halikosta vuonna 1916, ja liitettiin takaisin Halikkoon 1967. Angelniemen asukasmäärä oli suurimmillaan 1950-luvulla.
Maantiede Angelniemi muodostuu mantereenpuoleista ja Kemiön saaren puoleisesta osista. Saaren puolta angelniemeläiset kutsuvat Luodoksi. Kokkilanselkä erottaa Angelniemen osat toisistaan. Valtaosa väestöstä asuu mantereella.
Kemiön saaren pohjoiskulman lisäksi Angelniemeen kuuluvat saaret Luotsisaari, Angelansaari, Pikkusaari ja Karhusaari. Merkittävimmät vesistöt ovat Angelniemen pohjoisosassa Sauvon puolelle virtaava Ruonanjoki sekä Halikonlahteen laskevat Topjoki ja Karviaistenoja.
Angelniemen kirkko sijaitsee saaren puolella, mutta Angelniemen vanha keskusta Kokkila mantereen puolella.
Väestö Seuraavassa kuvaajassa on esitetty Angelniemen väestönkehitys kymmenen vuoden välein vuosina 1880–1960 ja lakkautusta edeltäneenä vuonna 1966.
Urheilu Angelniemellä toimii menestynyt suunnistusseura Angelniemen Ankkuri.
Kylät Ahtmaa, Angela, Asila, Esselpää, Isokylä (Storby), Kanamäki, Karviainen, Kokkila, Myllyperä, Paatelmaa (Båtsholm), Peksala, Päärnäspää, Pöylä (Böylä), Sapalahti (Kallmusnäs), Tammenpää, Toppjoki, Torkkila, Tuiskula, Valttila. pienoiskuva|oikea|Angelniemen kirkko.
Vuoden 1960 taajamarajauksen mukaan Angelniemellä ei ollut taajamia, mutta Halikon Vartsalan taajamasta osa ulottui Angelniemen puolelle.
Kulttuuri Murre Angelniemen alueella puhutun kielen perustana on itäinen Lounais-Suomen murre. Angelniemen murre kuuluu Lounais-Suomen itäryhmän rantaryhmään.
Lähteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Angelniemi Halikko.com Angelniemi Angelniemi.fi, kyläyhdistys
*