Ludovic Lazarus (Ludwik Lejzer, Łazarz) Zamenhof (15. joulukuuta 1859 Białystok – 14. huhtikuuta 1917 Varsova) oli puolanjuutalainen silmälääkäri ja kielitieteilijä, joka tunnetaan parhaiten kaikkien aikojen puhutuimman keinotekoisen kielen esperanton luojana. Hänen äidinkieliään olivat jiddiš sekä venäjä/puola (A. Zakrzewskin ja E. Wiesenfeldin mukaan), mutta hän puhui sujuvasti myös saksaa. Hän osasi myös ranskaa, latinaa, kreikkaa, hepreaa ja englantia sekä oli kiinnostunut italiasta, espanjasta ja liettuasta.
Tausta ja yksityiselämä Zamenhof syntyi puolanjuutalaiseen perheeseen Białystokin kaupungissa, joka tuolloin oli osa Venäjää, mutta kuuluu nykyään Puolaan. Białystokin väestö koostui pääosin kolmesta etnisestä ryhmästä: puolalaisista, valkovenäläisistä ja jiddišiä puhuvista juutalaisista, joiden keskinäisistä vihamielisyyksistä Zamenhof oli huolestunut. Hänen mielestään näiden ryhmien viha ja ennakkoluulot johtuivat yhteisen käyttökielen puutteesta, mikä aiheutti ryhmien keskinäisiä väärinkäsityksiä. Zamenhof uskoi, että tällaiset eri kieliä puhuvat etniset ryhmät tarvitsivat yhteisen, tasa-arvoisen kommunikointikielen.
Zamenhofille ja hänen vaimolleen Klaralle syntyi kolme lasta, Adam, Sofia ja Lidia. Erityisesti Lidia oli kiinnostunut esperantosta ja opetti aikuisena esperantoa ammatikseen matkustaen ympäri Eurooppaa ja Amerikkaa kielen opettajana.
Zamenhof kuoli Varsovassa keväällä 1917. Kaikki hänen lapsensa kuolivat holokaustissa.
Zamehof vältteli määrittelemästä itseään minkään tietyn kansallisuuden edustajaksi. Elämänsä aikana hän kuvaili itseään muun muassa juutalaisena Venäjältä ja Puolanmaan poikana.
Ura lääkärinä ja esperanton luojana thumb|Zamenhofin mukaan nimetty katu Tel Avivissa thumb|Mitalissa on L. L. Zamenhof (Józef Gosławski, 1959)
Opiskellessaan toisen asteen oppilaitoksessa Varsovassa Zamenhof loi kansainväliseksi kieleksi useita malleja, joilla oli kuitenkin hyvin monipuolinen ja monimutkainen kielioppi. Englantia opiskellessaan hän tajusi, että kansainvälisen kielen kieliopin täytyy olla suhteellisen helppo ja sen täytyy käyttää hyväkseen uusien sanojen muodostamiseen tarkoitettuja etu- ja jälkiliitteitä.
Vuonna 1878 Zamenhofin projekti Lingwe uniwersala oli melkein valmis, mutta hän uskoi olevansa liian nuori julkaisemaan työnsä. Koulusta päästyään hän alkoi opiskella lääketiedettä, aluksi Moskovassa ja myöhemmin Varsovassa. Hän valmistui yliopistosta 1885 ja aloitti harjoittelun silmälääkärinä jatkaen kuitenkin samalla kieliprojektinsa parissa.
Kahden vuoden ajan hän yritti hankkia varoja julkaistakseen kansainvälistä kieltään kuvaava kirjasen, kunnes sai taloudellista apua tulevan vaimonsa isältä. Vuonna 1887 Zamenhof vihdoin julkaisi kirjan nimeltä Lingvo internacia. Antauparolo kaj plena lernolibro ('Kansainvälinen kieli. Esipuhe ja täysi oppikirja') salanimellä Doktoro Esperanto ('Tohtori Toiveikas'), johon myös kielen nimi pohjautuu. Zamenhofille tämä kieli ei ollut pelkkä kommunikoinnin väline, vaan myös keino välittää omia ajatuksiaan eri ihmisten ja kulttuurien rauhallisesta rinnakkaiselosta. Zamenhof käänsi esperantoksi useita teoksia, kuten Vanhan testamentin ja William Shakespearen teoksia.
Kunnianosoituksia
55x55px Kunnialegioonan upseeri (Ranska, 1905) 55x55px Isabella Katolilaisen ritarikunnan komentaja (Espanja, 1909)
Suomalaisen tähtitieteilijän Yrjö Väisälän vuonna 1938 löytämä pikkuplaneetta 1462 Zamenhof on nimetty L. L. Zamenhofin mukaan.
Suomennettu oppikirja L. L. Zamenhof, Kansainvälinen apukieli esperanto : esperanto-kielioppi sekä harjoituskokoelma = Esperanto-grammatiko kai ekzercaro (Gummerus, 1921)
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Esperantistit Luokka:Kielitieteilijät Luokka:Puolalaiset tieteilijät Luokka:Vuonna 1859 syntyneet Luokka:Vuonna 1917 kuolleet