Basileus () tarkoitti antiikin Kreikassa yleisesti kuningasta. Se on toiminut monarkkien arvonimenä myös Bysantin valtakunnassa ja nykyaikaisessa Kreikassa.

Monarkiasta käytettiin termiä basileia. Basileuksen naispuolisia vastineita olivat basilissa (), basilinna (), basilis () ja basileia () (”kuningatar”). Sanasta basileus on johdettu erisnimi Basileios.

Historiassa pienoiskuva|Seleukidikuningas Antiokhos I Soterin lyöttämä hopearaha kirjoituksella , ”kuningas Antiokhoksen”. pienoiskuva|Bysantin keisari Leo VI:n lyöttämä pronssinen follis kirjoituksella +LEOn En ΘEO bASILEVS ROMEOn, ”Leo, Jumalan armosta roomalaisten keisari”.

Esi- ja varhaishistoriassa

Herooisena aikana monarkia oli käytössä hallintomuotona lähes kaikkialla Kreikassa. Nimitys basileus tunnetaan ylimysten nimityksenä jo mykeneläisestä kulttuurista, siinä missä yhteisön ylin hallitsija oli anaks (, alun perin ). Kumpikin voidaan tulkita kuninkaaksi. Kuninkaan asema oli vain hieman muuta ylimystöä ylempänä. Myöhemmin geometrisella kaudella basileus viittasi edelleen aateliston johtajiin, siinä missä anaks jäi termiksi eeppiseen runouteen.

Antiikin aikana Ateenassa

Ateenassa termiä basileus käytettiin alun perin Ateenan kuninkaista. Monarkiasta luopumisen jälkeen kuninkaan seremoniallinen asema siirtyi alun perin arkontille ja myöhemmin erityisesti kuningasarkontille (arkhōn basileus, usein vain basileus). Kuningasarkontin virka perustettiin vuonna 683 eaa., jolloin alkuperäinen yhden arkontin virka jaettiin yhdeksän arkontin arkonttikunnalle, ja virka peri tuolloin Ateenan kuninkaalla aiemmin olleet uskonnolliset tehtävät. Kuningasarkontti toimi eräänlaisena kaupunkivaltion ylipappina sekä johti areiopagin oikeudenkäyntejä. Myös basileuksen puolisolla basilissalla oli kulttitehtäviä. Kuningasarkontti oli yksi Ateenan kolmesta tärkeimmästä arkontinvirasta eponyymiarkontin ja polemarkin ohella.

Muualla Kreikassa

Spartassa basileus viittasi Spartan kuninkaisiin. Persian suurkuninkaan (Megas Basileus, myös ”kuningasten kuningas”, Basileus Basileōn) nimityksen vaikutuksesta sanaa alettiin käyttää myös barbaarien kuninkaista. Hellenistisellä kaudella sitä käytettiin hellenististen valtakuntien kuninkaista.

Bysantin keisari

Sanaa basileus käytettiin myös Bysantin valtakunnan keisarien arvonimenä. Ensimmäisenä sen otti käyttöön keisari Herakleios vuonna 629.

Kreikan kuningas

Itsenäistyneen Kreikan valtion monarkin arvonimenä Kreikan kuningaskunnan aikana oli Kreikan kuningas ().

Lähteet

Luokka:Antiikin Kreikan politiikka Luokka:Bysantin valtakunta Luokka:Kreikankieliset sanat ja sanonnat Luokka:Kuninkaalliset arvonimet