Sten Sture vanhempi (n. 1440– 14. joulukuuta 1503 Jönköping) toimi Ruotsin valtakunnan valtionhoitajana vuosina 1470–1497 ja 1501–1503. Sten Sturen aikaa varjostivat kysymys pohjoismaisen Kalmarin unionin jatkuvuudesta ja voimistuvan Moskovan suuriruhtinaskunnan uhan alla olleen itärajan ongelma.
Elämäkerta Sten Sturen vanhemmat olivat Gustav Anundsson Sture ja Birgitta Stensdotter Bielke. Hänen sisarensa oli Birgitta Gustavsdotter Sture, joka oli Erik Johansson Vasan äiti. Kustaa I Vaasa oli hänen sisarensa pojanpoika.
Ritari Sten Sture oli kuningas Kaarle VIII Knuutinpoika Bonden sisarenpoika, joka oli taistellut kuningas Kristian I:stä vastaan ja noussut kuningas Kaarle Knuutinpojan asemiesten päälliköksi. Kuningas oli ennen vuonna 1470 tapahtunutta kuolemaansa nimittänyt Sturen valtakunnan tulevaksi päämieheksi (rikshövitsman) ja alaikäisen poikansa Karlin (s. noin 1465) holhoojaksi. Valtaneuvosto nimitti Sturen valtionhoitajaksi samana vuonna.
Sture voitti Tanskan Kristianin Brunkebergin taistelussa vuonna 1471 Tukholman edustajalla, mistä syystä häntä on jälkikäteen pidetty Ruotsin vapaustaistelijana, ja hankki itselleen voimakkaan, keskitetyn vallan Ruotsissa.
Heinä-elokuussa 1472 Sten Sture teki matkan Suomeen ja sai suomalaisten kannatuksen. Hän perehtyi suomalaisten oloihin, piti oikaisukäräjiä ja järjesteli läntisen Suomen kaupallisia kysymyksiä. Sten Sture valvoi Suomen hallintoa tiheään toistuneilla matkoillaan. Hän kävi Suomessa kaikkiaan 16 kertaa. Tärkeintä oli, että kruunu sai Suomen linnaläänien verotuloista osan oman keskushallintonsa tarpeisiin.Vahtola s. 101.
Sten Sture oli myös sovittelijana Ruotsin ensimmäisen lakon aikana kun Turun satamalakko Hansaa vastaan käytiin vuonna 1491.
Tanskan kanssa Kalmarin unionin jatkosta ei saatu sovittua, kun Tanskan kuningas Hannu I ei saapunutkaan allekirjoittamaan jo neuvoteltua Kalmarin resessiä. Vuonna 1493 Tanska solmi yllättävän liittosopimuksen pitkään Ruotsin kanssa vihollisuuksissa olleen Venäjän kanssa. Vuonna 1495 alkoi niin sanottu vanha viha eli sota Ruotsin ja Venäjän välillä. Siihen liittyi Viipurin piiritys ja merkillinen Viipurin pamaus. Rauha solmittiin vuonna 1497, mutta se oli hatara. Tanskan kuningas Hannu julisti Ruotsille sodan lähes heti Venäjän kanssa solmitun rauhanteon jälkeen. Hannu pääsi sodassa niskanpäälle, ja Sture tunnusti hänen asemansa Ruotsin hallitsijana ja sai puolestaan itse kuninkaan hovimestarin aseman ja Suomen läänityksekseen. Sten Sture ja hänen puolisonsa Ingeborg Tott omistivat Vesunnin kartanon Hattulassa.
Kuningas Hannun suosio Ruotsissa laski, kun tiedot tämän tekemistä sopimuksista Venäjän kanssa tulivat ilmi, ja loppuvuodesta 1501 Hannu syrjäytettiin, ja Sture palasi valtionhoitajaksi elämänsä jäljellä oleviksi vuosiksi.
Sten Sture kuoli 63-vuotiaana joulukuussa 1503 Jönköpingissä.Vahtola s. 108.
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Ruotsin valtionhoitajat Luokka:Ruotsalaiset aateliset Luokka:Suomen linnanvoudit ja linnanpäälliköt Luokka:Vuonna 1440 syntyneet Luokka:Vuonna 1503 kuolleet