Kriisikunta on Suomessa sijaitseva kunta, jonka talous on epätasapainossa. Kriisikunnan kriteerit perustuvat lakiin, ja tarkkailun hoitaa valtiovarainministeriö.
Uudet kriteerit Vuonna 2019 voimaan tulleen uuden lain mukaan arviointimenettely voidaan käynnistää, jos
kunta ei ole kattanut kunnan taseeseen kertynyttä alijäämää määräajassa, joka on neljä vuotta tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. tai jos asukasta kohden laskettu kertynyt alijäämä on kunnan viimeisessä konsernitilinpäätöksessä vähintään 1 000 euroa ja sitä edeltäneenä vuonna vähintään 500 euroa, tai rahoituksen riittävyyttä tai vakavaraisuutta kuvaavat talouden tunnusluvut ovat kahtena vuonna peräkkäin täyttäneet seuraavat raja-arvot: kunnan konsernituloslaskelman vuosikatteen ja poistojen suhde on alle 80 prosenttia; kunnan tuloveroprosentti on vähintään 2,0 prosenttiyksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti; asukasta kohden laskettu kunnan konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden määrä ylittää kaikkien kuntien konsernitilinpäätöksen lainojen ja vuokravastuiden keskimääräisen määrän vähintään 50 prosentilla; konsernitilinpäätöksen laskennallinen lainanhoitokate on alle 0,8.
Näitä uusia kriteerejä sovelletaan ensimmäisen kerran vuonna 2022, vuosien 2020 ja 2021 tilinpäätösten tunnuslukujen perusteella. Vuosina 2019–2021 käytetään aiemmin voimassa olleita kriteerejä.
Vanhat kriteerit Vanhan lain mukaan kriisikunnaksi voitiin nimetä sellainen kunta:
jonka vuosikate on negatiivinen jonka lainakanta ylittää maan keskiarvon vähintään 50 prosentilla jonka taseessa on kertynyttä alijäämää (500 euroa tai enemmän asukasta kohti) jonka tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin maan painotettu keskiarvo (vuonna 2013 noin 19,7 prosenttia) jonka omavaraisuusaste on alle 50 prosenttia jonka suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia
Kunta saattoi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki ylläolevat kriteerit eivät täyttyneet, mutta alijäämä ylitti kahtena peräkkäisenä vuotena määrätyn rajan: alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä tuhat euroa asukasta kohden.
Kriisikunnat vuodesta 2004 2004–2007
Kestilä, Karjaa, Keminmaa, Lehtimäki, Leivonmäki, Muonio, Rantsila, Utajärvi, Ylivieska, Pelkosenniemi, Utsjoki, Enontekiö, Puumala, Puolanka, Rääkkylä Ii, Siikajoki, Vuolijoki, Längelmäki Kemi, Oulainen, Ähtäri, Vaala, Korpilahti, Pohja, Askainen, Suolahti, Lohtaja Västanfjärd, Perniö
2008
Hartola, Pello
2009
Haapajärvi, Nivala, Lavia Vuonna 2009 Vihanti on täyttänyt kaikki kriisikunnalle asetettavat kuusi ehtoa.Ilta-Sanomat 5.8.2010
2010
Hanko, Kesälahti, Lavia, Utajärvi, UtsjokiValtiovarainministeriön julkaisema selvitysasiakirja
2011
Honkajoki, Raasepori, Taivassalo
2012
Juankoski, Kitee, Lavia, Tarvasjoki, Utsjoki, Vihanti
2013
Hanko, Jalasjärvi, Lavia, Tarvasjoki
2014
Honkajoki, Jalasjärvi, Lavia, Vimpeli
2015
Jalasjärvi, Juankoski, Rääkkylä, Vimpeli
2017
Hyrynsalmi, Jämijärvi, Teuva, Ähtäri
2019
Honkajoki, Jämijärvi, Kyyjärvi, Teuva, Vehmaa
2020
Honkajoki, Jämijärvi, Kyyjärvi, Lapinjärvi, Teuva, Vehmaa
2021 Konnevesi, Pertunmaa, Rääkkylä ja Haapajärvi
2022
Haapajärvi, Konnevesi, Kyyjärvi, Pertunmaa ja Rääkkylä
2023
Lemi, Pertunmaa
2025 Ähtäri, Multia, Virolahti
Seuraukset Jos kunta päätyy kriisikunnaksi, niin valtiovarainministeriön nimeämä työryhmä valmistelee sille talouden tasapainottamisohjelman, joka käytännössä tarkoittaa säästöjä. Kunnalle saatetaan myös ehdottaa kuntaliitosta. Tällöin puhutaan valtion holhoukseen joutumisesta, sillä kriisikunta menettää suuren osan omasta päätösvallastaan.
Arviointimenettelyn jälkeen esimerkiksi Tarvasjoki pakkoliitettiin Lietoon vuonna 2015 ja satakuntalainen Lavia liitettiin Poriin.
Valtio jakaa vuosittain taloudellisesti heikoille kunnille harkinnanvaraista tukea, jota 2010 jaettiin 20 miljoonaa euroa.
Kriisikuntien kohtalo Kunta Kriisikuntana vuodet Seuraus Askainen 2007–2009 Liitetty osaksi Maskua vuoden 2009 alussa. Enontekiö 2007–2011 Talous tasapainottui. Haapajärvi 2021–2022Kunnan talous tasapainottui. Hanko2010, 2013Kunnan talous tasapainottui. Hartola2008Kuntaliitosselvityksiä on tehty useampi, etupäässä Heinolan ja Sysmän kanssa, mutta Hartola on säilynyt itsenäisenä kuntana. Honkajoki 2019–2020Kuntaliitos. Liittyi Kankaanpäähän vuoden 2021 alussa. Hyrynsalmi 2017-2018Kunnan talous tasapainottui. Ii Jalasjärvi 2013Kuntaliitos. Jalasjärvi liitettiin Kurikkaan kuntien yhteisestä päätöksestä vuonna 2016. Juankoski 2012, 2015 Kuntaliitos. Liitettiin Kuopioon vuoden 2017 alussa. Jämijärvi 2017-2020 Talous ylijäämäinen 2020-2022, minkä jälkeen alijäämää aiheuttanut korkojen nouseminen. Karjaa 2006-2007 Muodosti yhdessä Tammisaaren ja Pohjan kanssa uuden Raaseporin kunnan. Kemi2008Kemi sai taloutensa ylijäämäiseksi muutaman vuoden jälkeen. Kriisikuntamenettelyn aikana tehtiin kuntaliitosselvitys Kemin, Keminmaan, Simon ja Tervolan välillä, mitä ei kuitenkaan toteutettu. Keminmaa2007Kunnan talous tasapainottui ja kunnan tilinpäätös oli ylijäämäinen neljä vuotta putkeen kriisikunta-aseman jälkeen. Kestilä 2007 Muodosti uuden Siikalatvan kunnan yhdessä Piippolan, Pulkkilan ja Rantsilan kanssa. Kesälahti 2010 Yhdistyi Kiteen kanssa 1.1.2013. Kitee2012Arviointimenettelyä ei aloitettu. Kesälahti kuitenkin liitettiin Kiteeseen 2013.Konnevesi2021–2022 Korpilahti 2007-2008 Yhdistyi Jyväskylän kanssa vuonna 2009. Kyyjärvi 2019–2020, 2022Jatkaa itsenäisenä muun muassa tuulivoimasta saatavien tulojen avulla. Lapinjärvi 2020-2021 Talous tasapainottui. Lavia 2009-2010, 2012-2014Kuntaliitos. Valtioneuvoston päätöksellä Lavia pakkoliitettiin Poriin vuonna 2015. Lehtimäki 2007 Liitetty osaksi Alajärveä vuoden 2009 alussa. Leivonmäki 2007 Liittyi Joutsaan 1.1.2008.Lemi2023– Lohtaja 2007Kuntaliitos. Talousvaikeuksiin ajautunut Lohtaja teki aloitteen kuntaliitoksesta, mikä johti siihen, että Lohtaja, Kälviä ja Ullava liittyivät yhdessä Kokkolaan vuoden 2009 alussa. Längelmäki 2006 Liitettiin osittain osaksi Orivettä ja osittain Jämsää 1.1.2007.Multia Muonio2007Kunnan talous tasapainottui. Nivala2009Kunnan talous tasapainottui. Oulainen2008Kunnan talous tasapainottui. Pelkosenniemi2007Kunnan talous tasapainottui. Pello2008Kunnan talous tasapainottui. Perniö 2008 Liitettiin osaksi Saloa 1.1.2009.Pertunmaa2021–2022, 2023–Kuntaliitos. Liittyi Mäntyharjuun vuoden 2025 alussa. Pohja 2007-2008 Muodosti Yhdessä Tammisaaren ja Karjaan kanssa uuden Raaseporin kunnan. Puolanka2007Kunnan talous tasapainottui. Puumala 2007Talous tasapainottui. Raasepori2021Valtiovarainministeriö ei aloittanut arviointimenettelyä Raaseporin kanssa. Rantsila 2007 Muodosti uuden Siikalatvan kunnan yhdessä Piippolan, Pulkkilan ja Kestilän kanssa. Rääkkylä 2007, 2015, 2021–2022 Kumottu kuntaliitos. Valtioneuvoston päätöksellä Rääkkylä pakkoliitettiin Kiteeseen vuonna 2017. Korkein hallinto-oikeus kuitenkin kumosi pakkoliitoksen ja Rääkkylä säilyi itsenäisenä.KHO kumosi päätöksen Rääkkylän ja Kiteen kuntaliitoksesta Yle.fi Kriisikunnaksi 2021. Siikajoki2006Siikajoen ja Ruukin kunnat yhdistyivät uudeksi Siikajoen kunnaksi vuonna 2007. Suolahti 2007 Liitettiin Sumiaisen kanssa osaksi Äänekoskea 1.1.2007. Taivassalo Tarvasjoki 2012, 2013 Kuntaliitos. Valtioneuvoston päätöksellä Tarvasjoki pakkoliitettiin Lietoon vuonna 2015. Teuva 2017 Kunnan talous saatiin tasapainotettua säästöohjelmalla. Utajärvi2007Kunnan talous tasapainottui. Utsjoki2007Kunnan talous tasapainottui. Vaala2008Kunnan talous tasapainottui. Vehmaa 2019–2022Talous tasapainottui. Vihanti 2012 Liitettiin osaksi Raahea 1.1.2013. Vimpeli 2014, 2015Talous tasapainottui.Virolahti Vuolijoki 2006 Liitettiin osaksi Kajaania 1.1.2007. Västanfjärd 2008 Liittyi uuteen Kemiönsaaren kuntaan 1.1.2009. Ylivieska2007Kunnan talous tasapainottui. Ähtäri 2008, 2017, 2025Taloudellinen tilanne parani ja kriisikunta-asema poistui 2018. Ähtäristä on tulossa kriisikunta jälleen 2025.Yli-IiYlikiiminkiYlämaa
Lähteet
Aiheesta muualla Valtiovarainministeriö: Kunta- ja palvelurakenneuudistus Valtiovarainministeriö: Kunta-asiat
Luokka:Suomen kunnallishallinto