Kuopion Palloseura eli KuPS on vuonna 1923 perustettu Veikkausliigassa pelaava kuopiolainen jalkapalloseura. KuPS on voittanut Suomen mestaruuden kahdeksan kertaa, Suomen Cupin viidesti ja Liigacupin kerran. KuPS pelaa kotiottelunsa Kuopion keskuskentällä. Seuran peliasussa paita ja sukat ovat keltaiset ja housut ovat mustat.
Historia
Seuran perustaminen ja alkuvuodet
Maaliskuussa 1923 joukko kuopiolaisia miehiä otti tavoitteekseen perustaa kaupunkiin jalkapalloon keskittyvän seuran. Seuran perustava kokous pidettiin Seurahuoneella 16. maaliskuuta 1923. Seuran nimeksi päätettiin ottaa Kuopion Palloseura ja lyhenteeksi KPS. Suomen Palloliiton jäseneksi seura hyväksyttiin 28. kesäkuuta 1923.
Ensimmäiset vuodet KuPS pelasi mustavihreissä pystyraitaisissa paidoissa, valkoisissa housuissa ja mustissa sukissa. Vuonna 1935 seuran peliasun värit päätettiin muuttaa Savon väreihin eli keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin sukkiin. Seuran nimilyhenteeksi vaihtui samalla KuPS.
pienoiskuva|KuPS:n nousijajoukkue vuonna 1947.Tuunanen s. 11
Seura nousi pääsarjaan ensimmäistä kertaa kaudeksi 1947–1948. Vuonna 1945 seuran edustusjoukkueessa teki debyyttinsä myös 16-vuotias Aulis Rytkönen, joka edusti seuraa vuodet 1945–1952. KuPS putosi pääsarjasta ensimmäisen kauden jälkeen, mutta nousi takaisin pääsarjaan syksyllä 1948 viettäen pääsarjassa seuraavat 44 peräkkäistä kautta.
Kultaiset vuosikymmenet
KuPS:n kultaiset vuosikymmenet sijoittuvat 1950–1970 -luvuille jolloin seura saavutti viisi mestaruutta, kahdeksan hopeaa ja yhden pronssisen mitalin. Seuran ensimmäinen mitali pääsarjassa tuli kaudella 1950, jolloin seura saavutti hopeaa.Tuunanen s. 13 KuPS:n ensimmäinen mestaruus tuli kaudella 1956. KuPS voitti toisen mestaruutensa kaksi vuotta myöhemmin vuonna 1958. Molemmat mestaruudet varmistuivat Olympiastadionilla pelatuissa otteluissa.
Seuran kolmas ja ensimmäinen Kuopiossa varmistunut mestaruus tuli Väinölänniemellä lokakuussa 1966 3–0-voitolla Turun Palloseurasta.Tuunanen s. 19–21 KuPS saavutti ensimmäisen Suomen Cup -mestaruutensa vuonna 1968 voittamalla Olympiastadionilla pelatussa finaalissa Kotkan Työväen Palloilijat maalein 2–1.Tuunanen s. 21–22 KuPS:n neljäs mestaruus tuli kaudella 1974 ja viides mestaruus kaudella 1976. 150px|thumb|Markku Hyvärinen ja Keijo Koistinen Helsingin Olympiastadionilla kesäkuussa 1966.
Vaikeat vuosikymmenet
KuPS pelasi pääsarjassa ilman merkittävää menestystä 1980-luvulla. 1980-luku päättyi kuitenkin lopulta seuran toiseen Suomen Cupin voittoon vuonna 1989. Olympiastadionilla lokakuussa pelatussa finaalissa KuPS otti Hakasta 3–2 voiton.
Kauden 1992 jälkeen KuPS tippui 44 peräkkäisen pääsarjakauden jälkeen sarjatasoa alemmas I divisioonaan, jossa se vietti pääosan 1990-luvusta. Kaudeksi 1998 KuPS putosi Kakkoseen yhden kauden ajaksi. 1990-luvulla seura oli jatkuvissa talousongelmissa. Seuran pelastamiseksi konkurssilta perustettiin lokakuussa 1998 KuPS Oy, joka järjesti yhdistyksen velat verottajalle.Karjalainen s. 65
2000-luvun alussa KuPS vietti kausia sekä Ykkösessä että Veikkausliigassa. Ykkösen mestaruudet se voitti kausina 2001, 2004, 2007. Kaudesta 2008 alkaen KuPS on pelannut Veikkausliigassa.
Kauden 2006 jälkeen KuPS oli jälleen taloudellisissa ongelmissa ja lähellä konkurssia. Seuran pelasti konkurssilta joulukuussa 2006 savolaislähtöinen investointipankkiiri Ari Lahti, joka nousi seuran pääomistajaksi.Taipale, Taru. Arvopaperi-lehti, Huhtikuu nro 4/2008.
Paluu Suomen huipulle ja Euroopan kentille
2010-luvulla KuPS vakiinnutti asemansa uudelleen pääsarjassa. Vuonna 2010 KuPS saavutti 31 vuoden tauon jälkeen mitalin yltämällä hopealle. Vuosina 2011, 2012 ja 2013 seura esiintyi kolme kertaa peräkkäin häviävänä osapuolena Suomen Cupin finaalissa.
Kausina 2017–2023 seura saavutti seitsemän peräkkäistä mitalia Veikkausliigassa. Kuudennen Suomen mestaruutensa KuPS otti kaudella 2019. Mestaruus varmistui päätöskierroksella 19. lokakuuta 2019 Turussa Kupittaan stadionilla pelatussa ottelussa, jossa KuPS voitti Interin 0–2.
KuPS voitti 32 vuoden tauon jälkeen seuran kolmannen Suomen Cupin kaudella 2021. Olympiastadionilla pelatussa finaalissa kaatui HJK rangaistuspotkukilpailussa maalein 5–4. Menestys Suomen Cupissa sai jatkoa myös vuonna 2022, jolloin KuPS kaatoi finaalissa Interin maalein 1–0. Kausina 2021–2023 KuPS tuli kolmesti peräkkäin sarjassa hopealle.
Kaudella 2024 KuPS saavutti seurahistorian ensimmäisen tuplamestaruuden. Suomen Cupin voiton seura otti Tammelan stadionilla pelatussa finaalissa Interiä vastaan jatko-ottelun jälkeen luvuin 1–2. Veikkausliigan mestaruuden KuPS ratkaisi päätöskierroksen ottelussa 1–0 voitolla HJK:ta vastaan.
Kaudella 2025 KuPS voitti ensimmäistä kertaa seurahistoriassaan peräkkäiset mestaruudet pääsarjassa. Mestaruus ratkesi viimeistä edeltävän kierroksen kotivoitolla Interistä, kun Ilves ei onnistunut voittamaan omaa otteluaan SJK:ta vastaan. Kaudella 2025 KuPS ylsi ensimmäistä kertaa historiassaan Euroopan cup -kilpailujen lohko- tai liigavaiheeseen etenemällä Konferenssiliigaan. Liigavaiheessa KuPS voitti yhden ottelun ja pelasi neljä tasapeliä, minkä ansiosta se eteni ensimmäisenä suomalaisseurana koskaan liiga- tai lohkovaiheesta jatkoon. Kaksi perättäistä Suomen-mestaruutta yhdessä Konferenssiliigan pudotuspelipaikan kanssa vakiinnuttivat seuran asemaa muiden suomalaisjoukkueiden mittatikkuna.
Seuratunnukset Seuravaakunat Seura käytti itsestään alkujaan lyhennettä KPS. Vuonna 1935 otettiin käyttöön nimilyhenne KuPS. Alkuperäistä logoa käytettiin kuitenkin 1970-luvulle saakka. Seura pelasi vuosikymmenten ajan ilman seuravaakunaa pelipaidassa. 1970-luvulla pelipaitaa hallitsi vaatevalmistaja Turon mainos. 1980-luvun lopulla seuravaakunan paikalla luki ainoastaan KuPS. 1990-luvulla seuran nimi sai peräänsä lisäkaneetin No Smoking Team.
1970-luvun alussa tunnuksena käytettiin hetken aikaa vaakunaa, jossa pikkulintu seisoo pallon päällä. Tämä tunnus haki inspiraatiota englantilaisseuroilta, mutta tunnus ei kuitenkaan ollut seuran virallinen seuravaakuna.
KuPS:n nykyisen seuravaakunan suunnittelivat 1970-luvulla Savon Sanomien kuvatoimittaja Mauno Hämäläinen ja graafikko Erkki Torvinen. Seuravaakuna on sijainnut toisinaan keskellä pelipaitaa ja toisinaan sydämen kohdalla. Vuonna 2014 seuravaakunasta otettiin käyttöön taitettu kolmiulotteinen muoto. Kolmiulotteisesta logosta siirryttiin takaisin perinteiseen malliin vuonna 2020.
KuPS juhlisti satavuotista historiaansa 5. toukokuuta 2023 pelatussa juhlaottelussa HJK:ta vastaan pelaamalla alkuperäisellä asulla jonka paidan rintamuksessa oli seuran alkuperäinen logo. Huhtikuussa 2025 seura lisäsi tunnukseensa tähden merkkinä miesten ja naisten edustusjoukkueiden voittamille yhteensä kymmenelle Suomen mestaruudelle.
Värit Ensimmäiset vuodet KuPS pelasi mustavihreissä pystyraitaisissa paidoissa, valkoisissa housuissa ja mustissa sukissa. Vuonna 1935 seuran peliasun värit päätettiin muuttaa Savon väreihin eli keltaiseen paitaan, mustiin housuihin ja keltamustiin raidallisiin sukkiin. Sukkien väriksi vakiintui myöhemmin keltainen jonka lisäksi värinä on käytetty myös mustaa. Seuran peliasujen päävärit.
pienoiskuva|Vuoden 1923 joukkue alkuperäisissä peliasuissa.
Stadionit
thumb|350px|Kuopion keskuskenttä 2. marraskuuta 2010 otetussa valokuvassa.
Kuopion keskuskenttä
KuPS pelaa kotiottelunsa nykyisin Kuopion keskuskentällä, joka avattiin alun perin toukokuussa 1939. Keskuskenttä sijaitsee Kuopion keskustan tuntumassa Mölymäellä, Haapaniemen kaupunginosassa. Seura pelasi ajoittain otteluita keskuskentällä myös 1940–1970-luvuilla. KuPS on pelannut keskuskentällä kaudesta 2005 alkaen, jolloin stadionille valmistui uusi pääkatsomo. Uuden stadionin avausottelussa 3. heinäkuuta 2005 KuPS kohtasi Hakan. Stadionin yleisöennätys on tehty 19. lokakuuta 2024 pelatussa Veikkausliigan päätöskierroksen ottelussa KuPS–HJK, jota oli seuraamassa 8 543 katsojaa.
Keskuskentän pääkatsomon kapasiteetti on 2 700 katsojaa ja päädyssä on 490 kiinteää katsomopaikkaa. Kiinteä istumapaikkakapasiteetti on yhteensä 3 190. Lisäksi stadionilla on siirrettävä puinen aurinkokatsomo. Siten stadionin istumakapasiteetti on noin 4 000 katsojaa. Pelialustana keskuskentällä on lämmitettävä tekonurmi.
Väinölänniemen stadion
KuPS:n ensimmäinen virallinen kilpaottelu pelattiin 6. syyskuuta 1923 Väinölänniemen stadionilla Varkauden Suojeluskunnan Palloilijoita vastaan.Banzine III/2006. BANZAI - KuPSin kannattajat ry. 2006. 24 s. Stadionin katsomorakennus valmistui 1952. Väinölänniemi toimi seuran ensisijaisena kotistadionina kaudelle 2005 saakka. Keskuskentän tekonurmialustan uusimisen vuoksi Väinölänniemellä pelattiin kaudella 2009 neljä kotiottelua ja kaudella 2016 kaksi kotiottelua. Stadionilla on luonnonnurmi.
Muut kentät
KuPS on pelannut virallisia pääsarjan kotiotteluita myös Keskuskentän stadionin vieressä sijainneella hiekkakentällä. Kenttä oli käytössä keväisin, kun nurmikentät eivät olleet vielä pelikuntoisia. Kentällä pelattiin esimerkiksi kauden 1991 avausottelu. Kauden 1994 avausottelu taas pelattiin puolestaan Kuopio-hallissa.
1970-luvulla KuPS pelasi Euroopan Cupin kotiotteluita Mikkelin urheilupuistossa, koska Väinölänniemen stadionilta puuttui vaadittava valaistus. 2020-luvun alussa taas KuPS joutui pelaamaan Euroopan Cup -turnauksen kotiotteluita Helsingin olympiastadionilla ja Kupittaan stadionilla, koska Kuopion keskuskenttä ei täyttänyt Euroopan jalkapalloliitto UEFAn kriteereitä. Vuoden 2025 Konferenssiliigan liigavaiheen kotiottelut seura puolestaan joutui pelaamaan Tampereella Tammelan stadionilla.
Kannattajat pienoiskuva|Banzai ja Cup-juna Iisalmesta Kuopioon vuonna 2005.
Kannattajaryhmät
Seuralla on ollut monta virallista ja epävirallista eri kaupungeissa toimivaa kannattajayhdistystä historiansa aikana. Maaningan kannatusyhdistys on tiedossa olevista KuPS:n kannatusryhmistä rekisteröity ensimmäisenä tammikuussa 1973. KuPS Supporters' Club (KSC) sai alkunsa KuPS:n 1970-luvun mestaruushuumassa ja perustettiin virallisesti 8. lokakuuta 1979.Kettunen, Jari (puh.joht). KuPS SC 1980-81, KuPS SC:n toisen toimintavuoden 1981 päätteeksi laadittu katsaus yhdistyksen toimintaan. 1981. KSC:n ydinryhmä perusti vuonna 1980 Kings Soccer Clubin, jota vastaan KuPS pelasi myöhemmin kaudella 1998 pudottuaan Kakkoseen.
Kannattajatoiminta aktivoitui seuran noustua 2000-luvun alussa takaisin Veikkausliigaan. Banzai – KuPS:n kannattajat ry rekisteröitiin 4. heinäkuuta 2003, mutta toiminta hiipui 2000-luvun lopulla. 2006 perustettu KPO Crew on sittemmin vakiinnuttanut asemansa kuopiolaisessa kannattajatoiminnassa. Kannattajien katsomoksi on 2010-luvulla vakiintunut Keskuskentän pääkatsomon eteläpäädyn katsomonosa.
Kannatuslaulut
Tunnetuin seuran kannatuslaulu on vuonna 1975 ensimmäisen kerran levytetty Banzai Banzai. Kappaleen sävelsi Antti Hyvärinen, sanoitti Jukka Virtanen ja esitti alun perin Kai Hyttinen. Banzai-termin kappaleeseen keksi kuopiolaistaustainen runoilija Pekka Kejonen. Singlenä julkaistun levytyksen B-puolella oli Hyvärisen ja Virtasen tekemä kappale nimeltään Elä laakase, naatitaan!, jonka esitti Pelurit-niminen Hyvärisen johtama orkesteri.
Einin Kesä ja yö oli joukkueen tunnuslaulu seuran voittaessa kuudennen mestaruutensa vuonna 2019. Kuopion torilla järjestetyissä mestaruusjuhlissa Eini lauloi kappaleen paikalle saapuneille tuhansille kuopiolaisille. Kappale on alun perin levytetty vuonna 1985. Kappaletta on soitettu myös 2020-luvulla seuran voittamien kotiotteluiden jälkeen. Kannattajat ovat käyttäneet 2020-luvulla maalilauluna Toivo Kärjen sanoittamaa ja Esa Pakarisen levyttämää Meiltähän tämä käy -kappaletta, samannimisestä vuonna 1973 ilmestyneestä elokuvasta.
Organisaatio ja talous