Jumalanpilkka on Jumalan julkista pilkkaamista. Se on eräs rienauksen muoto.
Laissa Suomessa vuoden 1734 lain rikoskaari määräsi jumalanpilkasta kuolemanrangaistuksen.
Vuoden 1823 jälkeen kuolemanrangaistusta tosin ei enää käytännössä sovellettu, sillä tuolloin keisari päätti armahdusvaltansa nojalla muuttaa kaikki kuolemantuomiot muiksi rangaistuksiksi, tavallisimmin karkotuksiksi, yleensä Siperiaan.
Vuoden 1889 rikoslaissa oli Jumalan pilkkaamista koskeva pykälä. Vuodesta 1890 eteenpäin enimmäisrangaistus jumalanpilkasta oli neljä vuotta kuritushuonetta ja vuodesta 1970 eteenpäin kaksi vuotta vankeutta. Jumalanpilkkaa ja muita uskontorikoksia koskeneet syytteet ratkaisi 1970-luvun alkuun saakka ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeus sen jälkeen, kun alioikeus oli tutkinut asian. Tässä suhteessa ne rinnastuivat valtio- ja maanpetokseen.Kullervo Kemppinen: Lakitiedon Pikkujättiläinen, s. 644–645. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1985. .
Tunnettuja jumalanpilkkatuomioita: Erkki Vala, toimittaja, otteita kirjasta Kunnon sotamies Shvejkin seikkailut maailmansodassa, julkaistu Tulenkantajat-lehdessä 1934 (korkein oikeus kumosi tuomion)Suomessa Svejkin julkaisija sai syytteen jumalanpilkasta (maksullinen artikkeli) Viitattu 28.3.2019. Hannu Salama, kirjailija, romaani Juhannustanssit 1964 Harro Koskinen, taidemaalari, teos Sikamessias 1969
Varatuomari Kullervo Kemppinen on katsonut, että rikoslain jumalanpilkkapykälän tarkoituksena oli toisaalta alun perin rangaista sitä, joka oli Jumalaa ikään kuin henkilökohtaisesti pilkannut, toisaalta suojella oikeaa uskoa harhaopeilta. Uudempi ajattelu on lähtenyt siitä, ettei Jumala tarvitse ihmisen laatimien lakien suojelua. Sen sijaan uskontorikosten kriminalisoinnilla on haluttu turvata ihmiset heidän uskonnollisten tunteidensa, uskonnonvapautensa ja uskonnonharjoituksensa loukkaamiselta.
Margit Borg-Sundmanin ja 18 muun kokoomuksen kansanedustajan tekemä eduskuntakysely muun muassa Hannu Salaman Juhannustanssit-romaanista nostatti vilkkaan eduskuntakeskustelun joulukuussa 1964. Silloinen oikeusministeri J. O. Söderhjelm piti rikoslain jumalanpilkkapykälää vanhentuneena, sillä kyseisestä rikoksesta voitiin tuomita vain vankeutta. Vuonna 1965 oikeusministeriö valmisteli esityksen lain lieventämiseksi siten, että rangaistus koskisi uskonrauhan rikkomista.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1966, s. 176. Helsinki: Otava, 1965. Virolaisen hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle, mutta sitä ei ehditty käsitellä ennen vuoden 1966 eduskuntavaaleja. Lakiesityksen mukaan rangaistavaa olisi ollut Suomessa laillisesti toimivan uskontokunnan pyhinä pitämien seikkojen julkinen herjaaminen tai häpäiseminenMitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1967, s. 139. Helsinki: Otava, 1966. Huhtikuussa 1967 eduskunta hyväksyi lainmuutoksen äänin 95–80, mutta 77 kansanedustajaa äänesti sen lepäämään yli vuoden 1970 vaalien.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1968, s. 179. Helsinki: Otava, 1967. Laki sai lopullisen muotonsa vuonna 1971, ja sen mukaan julkisesta jumalanpilkasta tuomittiin sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. Eduskunnan suuressa valiokunnassa suoritetun äänestyksen nojalla Jumalan nimi palautettiin kyseiseen lainkohtaan. Eduskunnan enemmistö olisi ilmeisesti ollut valmis alentamaan vankeusrangaistuksen enimmäismäärän yhteen vuoteen, mutta 17 kansandemokraattista kansanedustajaa äänesti erehdyksessä ankaramman linjan puolesta. Eräät kristilliset piirit pitivät tätä Jumalan tahdon ilmauksena.Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1972, s. 126. Helsinki: Otava, 1971.
Kirkko ja valtio -komitea esitti mietinnössään vuonna 1977, että rikoslaista olisi poistettava käsite jumalanpilkka ja samalla myös sana Jumala. Sen sijaan olisi säädettävä rangaistavaksi yleisemmin sen halventaminen, mitä jossakin Suomessa laillisesti toimivassa uskonnollisessa yhdyskunnassa pidetään pyhänä.
Vuonna 1987 syyttäjä harkitsi Teatterikorkeakoulun neljän opiskelijan muodostaman Jumalan teatteri -ryhmän asettamista muiden rikosten ohella syytteeseen jumalanpilkasta, mutta luopui aikeesta arkkipiispa John Vikströmin kielteisen kannan vuoksi.Ilkka Arminen: Juhannustansseista Jumalan teatteriin, s. 107. Helsinki: Tutkijaliiton julkaisusarja 58, 1989. .
Vuonna 1999 tuli voimaan Suomen rikoslain 17 luvun 10 § uskonrauhan rikkomisesta. Uskonrauhan rikkomiseen syyllistyy mikäli ”julkisesti pilkkaa Jumalaa tai loukkaamistarkoituksessa julkisesti herjaa tai häpäisee sitä, mitä uskonnonvapauslaissa tarkoitettu kirkko tai uskonnollinen yhdyskunta muutoin pitää pyhänä, tai meluamalla, uhkaavalla käyttäytymisellään tai muuten häiritsee jumalanpalvelusta, kirkollista toimitusta, muuta sellaista uskonnonharjoitusta taikka hautaustilaisuutta.”
Jumalanpilkkalain kumoaminen maittain Maa Säädetty Kumottu Huomautuksia 1788 1995 Lakkautettu liittovaltion tasolla, mutta jotkut osavaltiot ja alueet pitävät edelleen jumalanpilkkasäädöksiä. 1886Temperman & Koltay, p. 620. 2014Temperman & Koltay, p. 619. Vuonna 1932 lakia kiristettiin.Temperman & Koltay, p. 623. 1539Temperman & Koltay, p. 121. 2008 1937https://www.blasphemy.ie/history-of-irish-blasphemy-law/ 2018Ireland votes to oust ‘medieval’ blasphemy law The Guardian, 2018 1940 20151892201818342019 1933 2016 1254Temperman & Koltay, p. 26. 1881Temperman & Koltay, p. 38.Elsass-Lothringenissa vuoteen 2016 saakka. 1902 2009/2015 Vuonna 2009 poistettiin uudesta rikoslainsäädännöstä, joka ei ollut voimassa vuoteen 2015 asti. 1563eurel Sociological and legal data on religions in Europe, Sweden, Blasphemy 16 May 2014 Retrieved 6 June 2017 1970 Vuoden 1563 laki korvattiin vuonna 1949 uudella lailla. 1683 2017 Uskonnollisten tekstien polttaminen kriminalisoitu uudelleen vuonna 2023. 16612021Edellinen syyte oli vuodelta 1843.18932019Vuoden 1893 laki korvattiin vuonna 2019 uudella lailla.Crimes (Offence of Blasphemous Libel) Amendment Bill, New Zealand Parliament. Retrieved 18 February 2018.Crimes Amendment Bill, New Zealand Parliament. Retrieved 5 March 2019
Katso myös Kymmenen käskyä Jeesuksen pilkkaaminen Raamatussa Jeesuksen pyhä nimi Pyhäinhäväistys Uskontokritiikki
Lähteet
Aiheesta muualla
Jumalanpilkka. Uskonnonvapaus.fi. Uskontorikosten historia. Uskonnonvapaus.fi. Harro Koskisen Sikamessias. Kiasma. Jumalanpilkkapykälän rikoslaissa säilyttämisen puolesta äänestäneet kansanedustajat. Vapaa ajattelija 1/1999.
Luokka:Rikokset Luokka:Kristilliset lait Luokka:Sananvapaus Luokka:Šaria