Tapahtumia
18./19. huhtikuuta – Keisari Mikael V yritti pysyä Bysantin ainoana hallitsijana ja lähetti äitinsä Zoen luostariin. 19. huhtikuuta – Kapina syöksi keisari Mikael V:n valtaistuimelta. Zoesta, joka oli hallinnut Bysanttia vuodesta 1028 yhdessä muiden hallitsijoiden kanssa, tuli keisaritar ja hallitsija yhdessä siskonsa Theodoran kanssa. 8. kesäkuuta – Edvard Tunnustajasta tuli Englannin kuningas. 11. kesäkuuta – Zoe meni naimisiin kolmannen kerran ja nosti miehensä Konstantinos IX:n valtaistuimelle. Georgios Maniakes, bysanttilainen kenraali Sisiliassa nousi kapinaan Konstantinos IX:tä vastaan. Harald Ankara, tuolloin varjagikaartilainen Bysantissa, palasi Norjaan, syynä luultavasti osallistuminen kapinaan. Maunu Hyvästä tuli Tanskan kuningas. Normannit Italiassa muuttivat pääkaupunkinsa Melfiin. Abad II nousi isänsä jälkeen Sevillan valtaistuimelle. Jaroslav Viisaan poika Vladimir Jaroslavitš hyökkää novgorodilaisilla joukoilla jäämejä vastaan.
Syntyneitä García II, Galician kuningas 1065–1071 (k. 1090) Gissur Ísleifsson, islantilainen katolinen piispa (k. 1118) Urbanus II, alk. Otto Lagerylainen, paavi 1088–1099, ensimmäisen ristiretken alkuunpanija (k. 1099)
Kuolleita 8. kesäkuuta – Knuut III Hardeknut, Tanskan ja Englannin kuningas (s. 1018) 24. elokuuta – Mikael V, Bysantin keisari (s. 1015) Luokka:1000-luku