Syktyvkar (, , v:een 1930 asti Усть-Сысольск, Ust-Sysolsk) on Komin tasavallan pääkaupunki Pohjois-Venäjällä Koillis-Euroopassa lähellä Sysola- ja Vytšegdajokien yhtymäkohtaa. Kaupungin nimi on komin kieltä ja tarkoittaa Sysola-joen (komiksi Syktyv) kaupunkia.
Historiaa thumb|90px|left|Kaupungin vuoden 1780 vaakuna Syktyvkarin paikalla Sysola-joen vasemmalla rannalla on ollut asutuskeskus jo 1500-luvulla. Paikalle perustettiin Ust-Sysolsk-niminen asutuskeskus 1586 ja siitä tuli kaupunki 1780. 1800-luvun loppupuolella alueelle muutti poliittisia pakolaisia maanpakoon.
Vuonna 1930 kaupungin nimi muutettiin komilaiseen muotoon Syktyvkar. Vuosina 1936-91 kaupunki toimi Komin autonomisen sosialistisen neuvostotasavallan pääkaupunkina. 1950-luvulla kaupunki suunniteltiin uudelleen, jolloin tuhottiin mm. kuusi vanhaa kirkkoa. Nykyisessä rakennuskannassa näkyy neuvostofunktionalismin tyyli, vaikka uudistumista onkin tapahtunut 1990-luvulta alkaen. Keskustassa Sysolan rannassa on vanhaa puutaloasutusta.
Ilmasto Ilmasto on mannermainen ja sitä kuvaavat pitkät, melko ankarat talvet ja lyhyet, varsin lämpimät kesät. Kaupungin sääaseman mittausten mukaan tammikuun keskilämpötila on -15 °C ja heinäkuun 17 °C. Keskimääräinen vuosisademäärä on 650 mm.
Väestö Vuoden 2010 väestönlaskennan alustavien tulosten mukaan Syktyvkarin kaupunkipiirin asukasluku oli 250 874. Tämä sisälsi Syktyvkarin kaupungin (235 006 as.), kolme kaupunkityyppistä taajamaa (Krasnozatonski, 8 603 as.; Verhnjaja Maksakovka 4 198 as. ja Sedkyrkeštš 1 999 as.) ja 1 068 lähikylien maaseutuasukasta. Kaupungin asukasluku vastaa runsasta neljännestä koko Komin tasavallan väestöstä. Kaupungin väkiluku on kehittynyt 1800-luvun lopun jälkeen seuraavasti:
Väkiluku 1897 1926 1939 1959 1970 1979 1989 2002 2005 2010Syktyvkar4 5005 00024 00069 000125 000171 000261 673230 011228 900235 006 Venäjän keisarikunnassa järjestettiin väestönlaskenta 1897 ja Neuvostoliitossa 1926, 1939, 1959, 1970, 1979 ja 1989 sekä Venäjän federaatiossa 2002 sekä 2010. Kaikki luvut eivät siten ole virallisen väestönlaskennan tuloksia.
Vuoden 2002 väestönlaskennan mukaan kaupungin asukkaista 58,4 % on venäläisiä, 30,6 % komeja, 3,9 % ukrainalaisia, 1,4 % saksalaisia ja 1,2 % valkovenäläisiä.
thumb|left|Syktyvkarin teollisuutta ja kaupunkiliikennettä. thumb|Syktyvkarin rautatieasema yöllä. Talous Syktyvkar on huomattava sellu- ja paperiteollisuuden keskus. Siellä toimii mm. Mondi Syktyvkarski LPK -hienopaperi- ja selluloosatehdas. Kaupungissa on toiminut myös saha-, puunjalostus- ja huonekaluteollisuutta, rakennusmateriaalien ja elintarvikealan teollisuusyrityksiä.
Kaupungissa tuotettiin (2005) 35 % tasavallan leivästä ja leipomotuotteista, 43 % maitotuotteista, 90 % alkoholijuomista, 62 % sahatavarasta, 51 % vanerista, 67 % lastulevystä ja 24 % sähköstä.
Liikenne Syktyvkarissa on jokisatama ja lentoasema. Kaupungin rautatieasemalta on rautatieyhteys Kotlasin–Vorkutan radalle, joka on Komin tärkein rata.
Kulttuuri ja koulutus Syktyvkar on Komin tasavallan koulutuksen ja tieteen keskus. Siellä on Syktyvkarin valtionyliopisto (perustettu 1972) sekä Venäjän tiedeakatemian Uralin osaston Komin tiedekeskus (1941), kasvatustieteellinen instituutti ja Pietarin metsätieteellisen akatemian haarainstituutti.
Kaupungissa toimii Komin tasavallan kansalliskirjasto (rakennus vuodelta 1958), V.A. Savinin mukaan nimetty teatteri ja filharmoninen orkesteri. Nähtävyyksiin kuuluu esimerkiksi Komin tasavallan kansallismuseo (Ul. Kommunistetšeskaja 6) ja Komin kansallisgalleria (Ul. Kirova 44), kansanperinteen ja -taiteen tutkimus- ja koulutuskeskus.
Urheilu Ammattilaisnyrkkeilijä Victor Oganov on syntynyt Syktyvkarissa. thumb|Katunäkymä kantakaupungista.thumb|Syktyvkarin kompaktin lentoaseman edustaa.thumb|Väkeä Akateemisen draamateatterin sivustalla.thumb|Yliopiston päärakennus.
Lähteet
Aiheesta muualla
Komin kansallismuseosta Venäjän museoiden sivustolla Komin kansallismuseon sivusto Suomalaisuus näkyy syrjäänien kotiseudulla - Komissa kaikki on toisin (2000) (novomedia.fi) Ilmastotilastoja Syktyvkariin (meteoinfo.ru)
*