Talvisodan pommitukset Helsingissä tapahtuivat yhdeksänä kertana talvisodan alkamispäivänä 30. marraskuuta ja sittemmin 1. joulukuuta, 19. joulukuuta ja 25. joulukuuta 1939, sekä 14. tammikuuta 1940. Kuolonuhreja pommituksista aiheutui 97 ja vakavia loukkaantumisia 38.Pesonen 1985: 111–116 Pommitukset koostuivat 70 konesuorituksesta.Talvisota, Ilta-Sanomien erikoislehti 19.11.2009, s. 20–24. Talvisodan pommitukset koskivat useita muitakin suomalaiskaupunkeja.
Marraskuun pommitukset thumb|300px|Neuvostoliittolaisia SB-2-koneita Helsingin yläpuolella sodan ensimmäisenä päivänä. Talvisodan ensimmäisenä päivänä 30. marraskuuta 1939 Neuvostoliiton sotilaskoneet tekivät Helsingin alueelle kolme pommituslentoa. Ensimmäinen ilmahälytys annettiin klo 9.15, ja viisi minuuttia myöhemmin kolmen koneen muodostelma SB-2-pommikoneita saapui Helsingin ylle kohteenaan Malmin lentoasema.Pesonen 1985: 111.Helsingin Reservin Sanomat 10/2009, s. 10–11. Ensimmäiset pomminsa koneet pudottivat Santahaminaan lähelle kansakoulua. Pilvisen ilman takia koneet eivät osuneet kohteeseensa, vaan pommit putosivat Malmille, Pasilan ratapihalle ja Tikkurilaan; kolme Pasilaan pudonneista pommeista jäi suutareiksi.
Toinen Neuvostoliiton pommituslento tapahtui klo 10.30. Hyökkäystä ei odotettu, eikä ilmahälytystä annettu. Idästä lähestyi 12 koneen muodostelma SB-2-pommikoneita, jotka olivat nousseet ensimmäiselle pommituslennolleen ilmaan Kattilan kentältä Inkerissä ja kuuluivat Itämeren laivaston 8. prikaatin 57. pikapommituslentorykmenttiin johtajanaan kapteeni Vasilj Rakov. Tässä pommituksessa surmansa sai neljä ihmistä. Helsingin ilmatorjunta pudotti yhden pommikoneen, minkä jälkeen koneet hajaantuivat ja pudottivat perääntyessään pomminsa Santahaminan merilentoaseman alueelle kuitenkaan osumatta kohteeseensa.Pesonen 1985: 112.
Kolmannet pommitukset ajoittuvat klo 15.00–16.20 välille. Yhdeksän Iljušin DB-3 -pommikonetta etsivät panssarilaivoja Högsårasta, mutta kun niitä ei löydetty, koneet ottivat paluumatkallaan kohteekseen Hietalahden telakan ja Länsisataman. Pommit putosivat pääasiassa Hietalahden ja Kampin linja-autoaseman väliselle alueelle: niitä osui muun muassa Teknillisen korkeakoulun silloiseen päärakennukseen Hietalahdentorin reunalla, Neuvostoliiton silloiseen suurlähetystötaloon Bulevardin varrella, Luther-kirkkoon Fredrikinkadulla sekä linja-autoaseman vieressä sijainneeseen Maanviljelijäin maitokeskuksen taloon. Kolmansista pommituksista tuli koko talvisodan tuhoisimmat: surmansa sai 91 ihmistä, ja 36 loukkaantui vakavasti.Pesonen 1985: 112–113 DB-3-koneita palasi tukikohtaansa vain seitsemän, eli oletettavasti Helsingin ilmatorjunta pudotti niistä kaksi.
Joulukuun pommitukset Helsinkiä pommitettiin uudelleen 1. joulukuuta 1939. Kahden ensimmäisen päivän pommituksissa kuoli Helsingissä 91 ihmistä, kaikki ensimmäisenä sotapäivänä.Pesonen 1985: 111–114
Kahden ensimmäisen sotapäivän jälkeen sää huononi siinä määrin, että pommituslennot loppuivat, ja Helsingin evakuoiminen päästiin aloittamaan. Helsingin noin 250 000 asukkaasta kaupunkiin jäi vain noin 65 000.Pesonen 1985: 114.
Katso myös Jatkosodan pommitukset Helsingissä
Lähteet Pesonen, Aake: Helsinki sodassa, Kirjayhtymä: Vaasa, 1985. .
Viitteet
Kirjallisuutta
Aiheesta muualla Yleisradio, Elävä arkisto: Talvisodan pommituksia Helsingin siviiliväestö jatkaa rauhallisena jokapäiväistä työtään pommisuojien turvissa, Suomen Kuvalehti, 16.12.1939, nro 50, s. 10, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Hävityksen jälkiä Helsingissä, Suomen Kuvalehti, 16.12.1939, nro 50, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Helsinki Luokka:Helsingin sotahistoria Luokka:Helsinki 1900-luvulla