thumb|right|Helkon linja-autoja Scania–Vabisin alustalla Helsingissä vuonna 1961 Oy Helsingin Autokoritehdas Ab eli Helko oli Helsingissä ja Tikkurilassa toiminut autokoritehdas. Se perustettiin vuonna 1933,Viitaniemi & Mäkelä s. 177 myytiin Primo Oy:lle vuonna 1959 ja toiminta loppui vuonna 1965. Se oli 1950-luvulla yksi Suomen suurimmista autokoritehtaista.
Yhtiön perustava kokous pidettiin 18.9.1933 ja yhtiön toimitusjohtajana aloitti pääosakas Edmund Lindberg. Yhtiö aloitti toimintansa Munkkisaaressa syyskuussa 1933. Yhtiö oli palkannut pari henkilöä konttoriin sekä 25 autokorityöntekijää ja loppuvuodesta valmistui viisi linja-autonkoria sekä ohjaamoita ja lavoja. Alkuperäinen 100 000 markan osakepääoma nostettiin 200 000 markkaan heinäkuussa 1934. Marraskuussa 1935 yhtiön omistussuhteet muuttuivat perin pohjin pääosakkaiksi tullessa tarkastaja Axel Lindroth sekä kadettiupseeri Gunnar Ericsson. Entinen toimitusjohtaja Lindberg luopui osakkeistaan ja Ericssonista tuli uusi toimitusjohtaja.Kurkinen s. 82–83
Yhtiö alkoi valmistaa linja-, paketti- ja sairasautojen koreja, ohjaamoita, lavoja sekä kippejä. Munkkisaaren tehdas tuhoutui yöllä syttyneessä tulipalossa 24. maaliskuuta 1937. Tulipalossa ei menetetty ihmishenkiä, mutta aineelliset vahingot olivat mittavat, esimerkiksi keskeneräisiä linja-autoja paloi. Koko henkilökunta jäi työttömäksi ja työt sekä osa työntekijöistä siirtyi muille autokoritehtaille.Kurkinen s. 83Miljoonavahingot aiheutti Munkkisaaren suurpalo, Helsingin Sanomat, 26.03.1937, nro 82, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Lindroth myi kaikki osakkeensa huhtikuussa 1938 Ericssonin velipuolelle, konttoripäällikkö Odd Anders Vataselle. Osakepääomaa nostettiin kesäkuussa ja Ericssonin ja Vatasen lisäksi pieni osa osakkeista kuului nyt työnjohtaja Simo Aholalle. Yhtiö rakensi tehtaan Tikkurilaan, jossa toiminta käynnistyi vuonna 1937. Rakennuksen työhallin pituus oli 77 ja leveys 20 metriä. Koreja pystyi rakentamaan viidellä linjalla samanaikaisesti. Rakenteilla pystyi yhtä aikaa olemaan 32 linja-autokoria tai toistasataa ohjaamoa. Tehtaalla työskenteli syksyllä 1937 noin 80 työntekijää.Kurkinen s. 83–84
Lokakuussa 1939 yhtiöllä oli 141 työntekijää. Sen vuoden 1939 myynti oli 4,293 miljoonaa markkaan ja se oli myynnillä mitaten Suomen kolmanneksi suurin autokoritehdas. Talvisodan takia tehtaan henkilökunta putosi lähes puoleen edellisvuoden tasosta.Kurkinen s. 122–123 Vuonna 1944 yhtiön myynti oli noin 15 miljoonaa markkaa ja se oli toiseksi suurin Kaipion jälkeen. Tammikuun 24. päivänä 1945 Helsingin Autokoritehdas oli mukana perustamassa Autokorityönantajain Liittoa (AKTL).Kurkinen s. 146 +Helkon myynti vuosina 1939–1944Kurkinen s.144VuosiMyynti(milj. markkaa)19394,29319406,72619419,036194210,496194316,141194415,388 Helkolla uskottiin teräskorisen linja-auton painavan viidenneksen puukorista vähemmän. Yhtiö teki sopimuksen ruotsalaisen Hägglund & Sönerin kanssa korien lisenssivalmistuksesta. Teräskori esiteltiin 24.11.1949 Helsingin rautatieasemalla ja se sai messuilla kultamitalin.Kurkinen s. 165, 167 Helko oli vuonna 1956 yksi Suomen suurimmista autokoritehtaista 66 uuden korin ja kymmenen täyskorjauksen tuotantomäärällä.Viitaniemi & Mäkelä s. 357 Helkon menestyksekkäin yksittäinen artikkeli oli suurina sarjoina muun muassa HKL:lle toimitettu Helko-teräskori. Puu- ja metallikoreja valmistettiin vierekkäin, mutta puukorien toimitukset loppuivat viimeistään 1954. Linja-autokorien lisäksi tehtaassa valmistettiin kuorma-autojen korirakenteita, myymälä- ja pakasteautoja – tehtaan yhteydessä oli myös autokorjaamo. Vuosikymmenen lopulla yhtiö alkoi velkaantua ja kauppa ei käynyt. Omistajat halusivat päästä eroon yhtiöstä. Tehtailija Sven Grahn osti yhtiön toukokuussa 1959. Grahnin vävy, Ulf Rönnholm nimitettiin koriteollisuuden vastuuhenkilöksi ja hän muutti Helsingin Autokoritehdas Oy:n nimeksi Primo Oy, osasto Helko.Kurkinen s. 199, 201 Primon omistukseen siirryttyään se erosi AKTL:n jäsenyydestä. Gunnar Ericsson luovutti puheenjohtajuuden Lahden Autokorin johtajalle Kauko Saariolle.Kurkinen s. 184–185
Tehtaan johtaja Usko Niemi piti Hägglund ja Sönerin kanssa solmittua sopimusta kalliina ja se irtisanottiin. Niemi sai ajatuksen uudesta korimallista ja näin syntyi ulkonäöltään moderni Mercurius-kori kaarevalla tuulilasilla. Malli oli kuitenkin epäonnistunut ja autoista tuli runsaasti vaikeasti hoidettavia reklamaatioita. Helkon suurin asiakas oli HKL. Primon aikana tehtaan tuotanto oli suurimmillaan – kerralla valmistettiin lähes kahtakymmentä autoa ja yhden alustan korittamisessa kesti noin kaksi kuukautta. Grahnin perhe kuitenkin arveli menestyvänsä perinteisillä toiminta-alueilla. Vuoden 1964 lopussa päätettiin, että tilauksessa olleet 40 HKL:n autoa tehdään valmiiksi, mutta uusia tilauksia ei oteta. Viimeiset korit valmistuivat elokuussa 1965. Helkon henkilökuntaa ja asiakkaita siirtyi etenkin Wiimalle.Kurkinen s.253–254
Mallit Sulkeisiin on merkitty Suomen Linja-autohistoriallisen Seuran antamat korikoodit. +MalliVuosiTietojavarhaiset mallit1933 alkaen(SLHS -1)1949(SLHS 0)1952(SLHS 1)1955(SLHS 2)1955(SLHS 3)1958(SLHS 4)1959Helko Mercurius (SLHS 5)1962
Kaupunkimallit +MalliVuosiTietojavarhaiset mallit1936(SLHS 01)1952(SLHS 02)(SLHS 03)(SLHS 04)1961
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla Kuva Westendin Linjan Scania-Vabis/Helko -museobussista Kuva Helsingin johdinautolinjojen Leyland Tiger PS1/HKL/HELKO -huurteenpoistoautosta
Luokka:Entiset suomalaiset linja-autonvalmistajat Luokka:Entiset suomalaiset metalliteollisuusyhtiöt Luokka:Suomen autoteollisuus