Pakila

Pakila () on Pohjois-Helsingissä, noin yhdeksän kilometrin päässä keskustasta sijaitseva pientalovaltainen kaupunginosa. Alueella asui 10 730 henkeä vuoden 2018 alussa.

Pakilan osa-alueet ovat Länsi-Pakila ja Itä-Pakila, joita erottaa toisistaan Tuusulanväylä. Suomen vilkasliikenteisin tie Kehä I kulkee Pakilan halki jakaen sen suunnilleen yhtä suureen etelä- ja pohjoisosaan.

Pakilan historiaa

Pakila on vanhaa maanviljely- ja asuinaluetta. Se oli aiemmin Helsingin pitäjään kuulunut kylä. Kylän nimi Baggböle on ollut käytössä jo 1400-luvulla. Se johtuu ilmeisesti henkilön lisänimestä Bagge. Sana merkitsee alkujaan paksua ja kömpelöä. Suomenkielisenä mukaelmana tuli 1900-luvun alussa käyttöön ensin Pakinkylä, myöhemmin Pakila, joka virallistettiin 1946.Helsingin kadunnimet, s. 15, 170. Kaupunginosan nimeksi Pakila vahvistettiin 1959; samalla alue jaettiin Länsi- ja Itä-Pakilaksi.

Pakilassa oli 1700-luvun isojaossa neljä taloa: Erikas, Murmästars, Lantmätars ja Prästbacka. Näistä muodostettiin myöhemmin Björkbacka, Nystyga ja Mellangård. Vielä 1800-luvulla Pakila oli täysin ruotsinkielinen. Asukkaita oli tuolloin nelisenkymmentä.Helsingin kadunnimet, s. 170.

1800-luvun loppupuolella alueelle perustettiin huvilayhteisö. Suomenkielisten asukkaiden osuus kasvoi vähitellen. Pakilan asukasluku kasvoi huvila-asutuksen ja työväen asutuksen myötä 1800-luvun lopusta lähtien. Kun asukasluku vuonna 1900 oli vain 118, vuonna 1920 se oli jo 1 279. Helsingin pitäjään kuulunut Pakinkylä oli vuonna 1920 yksi harvoja enemmistöltään suomenkielisiä kyliä.Pettinen, s. 21, taulukko 3. Suomenkielinen kansakoulu avattiin vuokratiloissa vuonna 1904. Opettajana toimi Edla Sippola. Kaksi vuotta myöhemmin kunta perusti Pakilaan Metsolan koulun, joka sai myös oman koulutalon.

Pakila kehittyi Helsingin esikaupungiksi 1900-luvun alussa. Sen historia on Helsingin kaupunginosaksi varsin pitkä ja suhteellisen dramaattinen. Vaikka väestörakenne nykyään on hyvin keskiluokkainen, tilanne ei aina ole ollut samanlainen. Köyhän työväestön osuus Pakilan asukkaista oli aiemmin merkittävä.Pettinen, s. 30–31. Työväestön asutus Pakilaan syntyi 1900-luvun alussa osuuskuntamuotoisena: osuuskunnat Elo, Lepola ja Alku ostivat maata Pakinkylän talollisilta. Vuonna 1908 Helsingin pitäjään kuulunut Pakila muodostettiin taajaväkiseksi yhdyskunnaksi.

Rakentaminen jatkui varsin vapaana vuoden 1932 asemakaavalakiin saakka. Rakentamisen yleisilmettä yhtenäistettiin kaupungin käyttöön ottamilla tyyppipiirustuksilla.

Pakila liitettiin Helsinkiin Helsingin suuressa kuntaliitoksessa 1946.

Poliittiset olot

Niin sanottu luokkataistelu kosketti Pakilaa aikoinaan voimakkaasti: vuonna 1918 Tammisaaren vankileireillä oli monia pakilalaisia. 15 pakilalaista kuoli sisällissodan taisteluissa.Pettinen, s. 123.

1930-luvulla valtiovalta lakkautti monet pakilalaiset työväenyhdistykset, jotka edustivat pääasiassa työväenliikkeen vasenta äärilaitaa, kuten urheiluseura Pakinkylän Veljet ja työväenyhdistys Salaman.Pettinen, s. 124–125.

1950-luvulla suurin osa pakilalaisista äänesti SKDL:ää, jonka kannatus oli Pakilassa 40 prosenttia. 1970-luvulta alkaen suurin puolue Pakilassa on ollut kokoomus. Kokoomus oli Pakilassa suosituin puolue sekä vuoden 2019 eduskuntavaaleissa (kannatus 37,9 prosenttia) että vuoden 2021 kuntavaaleissa (kannatus 41,0 prosenttia).

Alue

Idässä Pakilaa rajaa Vantaanjoki, jonka toisella puolella on Pukinmäki. Etelässä Pakila rajoittuu Oulunkylään ja lännessä Helsingin keskuspuistoon, jonka toisella puolella on Kaarela. Pohjoisessa Pakilaa rajaa Tuomarinkylä.

Pakila jakautuu Länsi- ja Itä-Pakilaan. Hallinnollinen aluejako on esitetty seuraavassa taulukossa. Tämä artikkeli käsittelee Pakilan kaupunginosaa (34). Itä-Pakilan viereinen, samaan peruspiiriin lukeutuva Tuomarinkartanon alue ei kuulu Pakilan kaupunginosaan.

+ Pakilan aluejako Peruspiiri Kaupunginosa Osa-alue Asukasluku 2015 Äänestysalue Postinumero Länsi-Pakilan peruspiiri (402) Pakila (34) Länsi-Pakila (341) 6 945 34A, 34B 00660 (ja 00630) Itä-Pakilan peruspiiri (405) Itä-Pakila (342) 3 439 34C 00680 (ja 00640) Tuomarinkylä (35) Tuomarinkartano (353) 290 (35B) 00690 (ja 00680)

Postinumeroalueet eivät noudata täsmälleen muuta aluejakoa.

Asukkaat

Pakilan seurakunnan alue on Helsingin alueista kaikkein luterilaisin; kirkkoon kuuluminen on siellä yleisempää kuin missään muualla Helsingissä. Vuonna 2014 Pakilan seurakuntaan kuului 73 prosenttia alueen väestöstä, kun Helsingin keskiarvo oli 56 prosenttia.

Länsi-Pakilan väestöstä 70 prosentilla ja Itä-Pakilan väestöstä 62,1 prosentilla on korkea-asteen tutkinto. Tämä tekee Länsi-Pakilasta Helsingin koulutetuimman peruspiirin.

Helsingin 34 peruspiirin tulovertailussa Länsi-Pakila sijoittui sijalle 2 ja Itä-Pakila sijalle 4.

Länsi-Pakilassa asuu vähiten ulkomaalaistaustaisia kaikista Helsingin alueista, 4,2 prosenttia. Vuonna 2020 Länsi-Pakila oli Helsingin peruspiireistä ainut, jonka puhutuin vieras kieli oli viro.

Asunnot

Länsi-Pakilassa asuntojen keskikoko on Helsingin alueista toiseksi suurin, 98,5 m2.

Pakila on enimmäkseen pientalovaltainen alue. Länsi-Pakilassa on vähiten vuokra-asuntoja kaikista Helsingin alueista, 7,9 %, ja Itä-Pakilassa neljänneksi vähiten, 12,6 %. Helsingissä vuokra-asuntojen osuus on keskimäärin 47,1 %. Länsi-Pakilan asunnoista on pientaloissa 92 % ja kerrostaloissa 8 %. Itä-Pakilan asunnoista on pientaloissa 89 % ja kerrostaloissa 11 %.

Pakilassa yleisimpiä ovat 1960–1980-luvuilla rakennetut asunnot, ja 1990-luvulta alkaen asuntotuotanto on alueella vähentynyt. Kuitenkin vielä 2000- ja 2010-luvuilla alueella on ollut vähäistä asuntotuotantoa.

Pakilaan rakennettiin rintamamiestaloja 1940- ja 1950-luvuilla. Niitä rakennettiin muun muassa Halkosuontielle, Heinämiehentielle, Niittyluhdantielle ja Kyläkunnantielle. Näitä katuja onkin kutsuttu ”jälleenrakennuskauden helmiksi”.

Palvelut Kaupalliset palvelut ovat keskittyneet varsinkin Pakilantien varrelle Länsi-Pakilaan. Pakilantien varrella sijaitsee muun muassa päivittäistavarakauppa- ja muita kauppa- ja palveluliikkeitä sekä huoltoasema.

Koulut ja päivähoito

pienoiskuva|oikea|Pakilan ala-aste vuonna 2014.

Pakilassa on viisi koulua. Länsi-Pakilassa on kaksi koulua: Pakilan ala-aste ja Pakilan yläaste. Itä-Pakilassa on kolme koulua: Metsolan ala-aste, Solakallion koulu ja Toivolan koulu. Kaksi jälkimmäistä ovat erityiskouluja oppilaille, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia. Länsi-Pakilassa toimii kaksi päiväkotia: Päiväkoti Pakila ja Päiväkoti Havukka. Länsi-Pakilassa toimii myös Pakilan Montessori-leikkikoulu.

Syksyllä 2020 alkoi hanke, jossa Länsi-Pakilan koulujen ja päiväkotien toiminta yhdistetään viidestä rakennuksesta kahteen. Ala-asteena toiminut rakennus peruskorjataan ja sitä laajennetaan myös yläasteen käyttöön. Myös alueen nuorisotalotoiminta sijoittuu koulun tiloihin. Tämän on tarkoitus valmistua alkuvuodesta 2022. Uusi päiväkodin ja peruskoulun alaluokkien rakennus valmistuu arviolta syksyksi 2023, ja se korvaa nykyiset Pakilan ja Havukan päiväkodit. Rakennuksiin tulee tilaa yli tuhannelle lapselle ja nuorelle: 950 koululaiselle ja 240 päiväkotilapselle. Henkilökuntaa on noin 140. Pakilan yläasteelta vapautuvalle tontille NMKY aikoo rakentaa urheiluhallin, Namika Areenan, joka valmistuu arviolta vuonna 2023.

Sosiaalipalvelut Pakilassa sijaitsee Pakilan tukikoti, joka on tarkoitettu päihdeongelmaisille ja muille asunnottomille miehille. Pakilassa sijaitsi myös Pakilan työkeskus, joka on Helsingin sosiaali- ja terveysviraston alaisuudessa toimiva työllistymisen tuen toimipiste.Pakilan työkeskus. Viitattu 11.3.2022. Pakilassa sijaitsi myös Toivolan lastenkoti, joka oli tarkoitettu huostaanotetuille lapsille ja nuorille. Se lopetti toimintansa vuonna 2016.

Liikuntapalvelut

Varsinaisen Pakilan alueella on vähän puistoja. Niistä laajin on Länsi-Pakilan keskellä Kehä I:n pohjoispuolella oleva Pakilanpuisto.

Pakilan asukkaiden virkistysmahdollisuudet ovat hyvät, sillä Keskuspuisto ja Pirkkolan liikuntapuisto sijaitsevat heti Pakilan länsipuolella. Pakilan ulkoilumahdollisuudet pohjautuvat ennen kaikkea Keskuspuiston tarjoamiin, aina Vantaanjoelle saakka ulottuviin ulkoilureitteihin. Lähellä sijaitsevassa Pirkkolan liikuntapuistossa on urheilukenttiä, kunto- ja voimailusali, maauimala, uimahalli, palloiluhalli ja kaksi jäähallia. Lisäksi puistossa on kuntoratoja ja hiihtolatuja. Vantaanjoen varressa sijaitsee myös Pakilan uimaranta. Lähellä sijaitsevat myös Haltiala, Maunulan ulkoilumaja, Maunulan liikuntahalli, Paloheinän ulkoilumaja, Paloheinän jäähalli ja Paloheinän golfkenttä. Itäsuunnassa lähimmät ulkoilualueet ovat Oulunkylän liikuntapuistossa ja Tuomarinkartanon alueella.

Pakilan Alko Vuonna 2012 avattu Pakilan Alko herätti pakilalaisissa näkyvää vastustusta. Alkon nähtiin aiheuttavan häiriötä. Sitä vastaan kerättiin 500 hengen adressi, joka ei kuitenkaan estänyt Alkon tuloa Länsi-Pakilaan Pakilantien varrelle, jossa sille Alkon mukaan oli tarvetta. Pakilan Alko oli Suomen ensimmäinen Lidlin yhteydessä toimiva Alkon myymälä. Aiemmin Alkot olivat toimineet vain S- ja K-ryhmien myymälöiden ja suurten kauppakeskusten yhteydessä.

Pakilan Teboil Länsi-Pakilassa Pakilantiellä sijaitseva Pakilan Teboil-huoltoasema on yhtenä tapahtumapaikkana Jarkko Sipilän dekkarissa Seinää vasten sekä Kari Hotakaisen romaaneissa Sydänkohtauksia eli kuinka tehtiin Kummisetä (1999), Juoksuhaudantie (2002) ja Satukirja (2004). Hotakainen mainitsee huoltamon ja sen kahvion myös todellisuudessa kantapaikakseen ja ”henkiseksi kodikseen”.

Hyvän Paimenen kirkko

Hyvän Paimenen kirkko sijaitsee Länsi-Pakilassa Tuusulanväylän ja Kehä I:n kulmauksessa. Kirkkosalissa on 350 paikkaa ja seurakuntasalissa 120. Hyvän Paimenen kirkko on kesäkuusta 2010 alkaen ollut Pakilan seurakunnan ainoa kirkkorakennus. Kirkossa järjestetään viikoittain jumalanpalvelus.

Kirkolla toimii myös kaksi aikuisten kuoroa ja lasten karitsakuoro, lasten päivä- ja iltapäiväkerhot sekä paljon erilaisia kerhoja eri ikäryhmille. Kirkolla järjestetään myös erilaisia kursseja.

Puutarhat

Kauppapuutarhatoiminta oli Pakilassa näkyvää ja vilkasta useiden vuosikymmenien ajan aina 2010-luvulle asti, jolloin viimeinen Pakilassa sijainnut kauppapuutarha eli Kokkosen puutarha purettiin. Pakilassa oli lähtökohtaisesti hyvät edellytykset kauppapuutarhatoiminnalle: maata laajaan viljelyyn ja hyvät liikenneyhteydet keskustaan ja sieltä muuallekin Suomeen. Pakilan ensimmäinen kauppapuutarha perustettiin 1918. Kokkosen puutarha perustettiin 1930-luvulla ja se oli toiminnassa yli 80 vuotta. Kokkosen puutarhan kasvihuoneet purettiin 2017.

Länsi-Pakilassa sijaitsee Pakilan Kukkatalo.Pakilan Kukkatalo. Viitattu 11.3.2022. Kauppapuutarhojen lisäsi Pakilassa on myös harrastepohjaista puutarhatoimintaa. Itä-Pakilassa lähellä Vantaanjokea sijaitsee kaksi siirtolapuutarhaa: vuonna 1946 perustettu Pakilan siirtolapuutarha, joka on Helsingin yhdeksästä siirtolapuutarhasta suurin,Pakilan siirtolapuutarha. Viitattu 11.3.2022. ja sen viereen vuonna 1977 perustettu Klaukkalanpuiston Ryhmäpuutarha.Klaukkalanpuiston Siirtolapuutarha. Viitattu 11.3.2022.

Liikenneyhteydet

Alueen merkittävimmät liikenneväylät ovat Tuusulanväylä ja Kehä I. Pakilassa on monipuoliset liikenneyhteydet sekä joukkoliikenteen, yksityisautoilun että jalankulun ja pyöräilyn näkökulmasta. Liikenneyhteydet keskustaan ovat hyvät: matkustusaika bussilla on noin puoli tuntia.

Länsi-Pakilan bussit Länsi-Pakilassa ajavat bussit: 63 (Kamppi – Ruskeasuo – Maunula – Paloheinä) 66 (Rautatientori – Maunula – Länsi-Pakila – Paloheinä) 67 (Rautatientori – Maunula – Pakila – Torpparinmäki) 67N (Rautatientori – Maunula – Pakila – Torpparinmäki) 553 (Hakunila – Malmi – Maunula – Leppävaara) 553K (Hakunila – Malmi – Maunula – Leppävaara) 603 (Malmi – Oulunkylä – Koskela – Käpylä – Maunula – Pakila – Paloheinä)

Itä-Pakilan bussit Itä-Pakilassa ajavat bussit: 64 (Rautatientori – Itä-Pakila)