Tanimbarinkakadu (Cacatua goffiniana) on yksi Indonesian kotoperäisistä papukaijalajeista. Se kuuluu töyhtökakadujen sukuun.
Koko ja ulkonäkö vasen|pienoiskuva|Tanimbarinkakadulla on pieni, valkoinen töyhtö Tanimbarinkakadun pituus on 32 cm ja paino noin 300 grammaa. Sen höyhenpuku on kokonaan valkoinen, pään ja rinnan höyhenet toisinaan lohenpunertavat ja siipien ja pyrstön alapinta kellanvalkoiset. Paljas rengas silmän ympärillä on valkoinen, nokka vaaleanharmaa, koivet harmaat ja iiris koiraalla tummanruskea, naaraalla punertava. Päälaen töyhtö nousee pystyyn, kun lintu on kiihtynyt. Sukupuolet ja nuoret linnut ovat höyhenpuvultaan samanlaisia.
Esiintyminen Tanimbarinkakadut elävät Indonesian kaakkoisosassa Tanimbarsaariin kuuluvilla Yamdenan ja Laratin saarilla. Lisäksi lajia on siirtoistutettu Kain saarelle ja Singaporeen. Populaation koko on noin 300 000–400 000 yksilöä. Laji on silmälläpidettävä elinympäristöjen tuhoutumisen ja kaupallisen lemmikkieläinkaupan takia.
Elinympäristö Tanimbarinkakadun elinympäristöä ovat alavien maiden metsät, puutarhat ja puistot.
Lisääntyminen Pesä on puunkolossa. Munamäärä on kaksi, joskus kolme.
Ravinto Ruokavalio koostuu siemenistä, pähkinöistä, hedelmistä, marjoista sekä luultavasti hyönteisistä ja niiden toukista.
Käyttäytyminen Tanimbarinkakadun käyttäytymistä, älykkyyttä ja näppäryyttä on tutkittu etenkin vankeudessa elävillä linnuilla paljon. Myös villit tanimbarinkakadut loistavat älykkyyttä ja näppäryyttä mittaavissa testeissä.
Tanimbarinkakaduilla on esimerkiksi tutkittu työkalujen käyttöä. Ne osaavat esimerkiksi itse valmistaa käyttötarkoitukseen sopivia riittävän pitkiä, kapeita, ohuita tai leveitä työkaluja myös eri materiaaleista, ne osaavat valita erilaisista työkalujen ominaisuuksista sopivat suunniteltuun käyttöön ja ne osaavat käyttää työkaluja oikeassa järjestyksessä tehtävässä, jossa käyttöjärjestyksellä on merkitystä. Tanimbarinkakadut osaavat laittaa eri muotoisia objekteja täsmäävistä rei'istä jopa paremmin kuin apinat.
Ne selviävät myös vaahtokarkkitestistä, eli kokeessa jossa pitää luopua jostain hyvästä saadakseen tilalle jotain vielä parempaa. Tutkitut tanimbarinkakadut osoittavat tätä myös liottamalla ruokaansa: ruoan likoamista vedessä pitää odottaa, mutta liotettu ruoka on niiden mielestä parempaa kuin kuiva, jonka voisi syödä kuivana välittömästi.
Peilitestiä pidetään joskus älykkyyden mittarina, mutta tanimbarinkakadut eivät siitä vaikuta selviävän.
Lemmikkinä Tanimbarinkakadua tavataan Suomessakin lemmikkinä, mutta se ei ole kovin yleinen.
Hoidoltaan ja vaatimuksiltaan laji muistuttaa muita lemmikkilintuja: hyvin voidakseen se tarvitsee muun muassa lajitoverin seuraa, paljon tilaa, lajityypillisen ruokavalion, runsaasti erilaisia virikkeitä, lintulähtöiset käsittely- ja koulutustavat sekä päivittäistä vapaanaoloa häkistä turvalliseksi tehdyssä sisätilassa. Kakaduille tyypilliseen tapaan laji on lemmikkinä äänekäs, muttei kovinkaan lahjakas puhuja, älykäs ja erittäin innokas jyrsimään, jotka kaikki tuovat omat haasteensa lajin pitoon lemmikkinä.
Laji kuuluu CITES I/A-liitteeseen, jonka vuoksi kaikessa siihen liittyvässä kaupankäynnissä myös Suomen sisällä linnulle vaaditaan alkuperätodistus, tunnistemerkintä (siru tai umpirengas) sekä Suomen ympäristökeskuksen myöntämä EU-lupanumero. Ilman näitä myös lajin yksilöiden pesittäminen eli poikasten tuottaminen on kiellettyä.
Lähteet Forshaw, Joseph M. & Cooper, William T. 1977: Parrots of the World. - T.F.H. Publications, Inc. New Jersey. World Parrot Trust
Viitteet
Luokka:Töyhtökakadut