thumb|300px|Andrea del Sarto: Battesimo Della Gente, harmaalla ja ruskealla vuosina 1511–26 maalattu grisaillefresko Chiostro dello Scalzossa Firenzessä. thumb|300px|Leonardo da Vincin draperiatutkielma istuvaa figuuria varten, noin 1470. Temperamaalaus 26.6 x 23.3 cm, Louvre Pariisi. thumb|300px|Jean Auguste Dominique Ingres: Odalisque en Grisaille Grisaille (grɪʼzaɪ, -ʼzeɪl; ranska: gris, harmaa, ranskan ääntäminen: /ɡʁi.zaj/) tarkoittaa maalaustapaa, jossa maalataan valöörejä painottaen harmaasävyillä mustasta valkoiseen, joskus ruskehtavilla sävyillä. Grisaille on 'harmaata harmaalle' -maalausta. Muita nimityksiä ovat harmaasävymaalaus. Grisaille on monokromaattista eli yksiväristä maalausta, joskin monokromaattiset maalaukset eivät ole välttämättä mustavalkoisia tai valööreihin perustuvia.
Maalaustapaa käytetään monesti alusmaalauksena, jolloin päälle laseerataan läpikuultavia värikerroksia. Grisaillea on käytetty myös marmorin jäljittelemiseen.Taiteen pikkujättiläinen, s. 186. WSOY, 1995. Moderni esimerkki grisaillesta on Pablo Picasson maalaus Guernica.
Muussa kuin maalaustaiteessa grisaille on silkkisen tai puolisilkkisen kankaan nimitys.Lauri Hendell-Auterinen, Mauno Jääskeläinen: Sivistyssanakirja 9. p., Otava 1964.
Historiaa Ensimmäisiä grisaille-maalauksia olivat sisterssiläisluostarien lasimaalaukset 1100-luvulla.Taiteen pikkujättiläinen, s. 186. WSOY, 1995. Grisaillea käytettiin paljon maalausten suunnittelussa ja alusmaalauksissa 1300-luvulla, ja alankomaalaisessa maalaustaiteessa 1400-luvulla. Erityisen suosittua grisaille oli Ranskassa 1800-luvulla.Coloria: Harmaa
Alusmaalauksena käytettäessä grisaillessa maalataan ensin vaaleusasteet ja muodot. Kerrosmaalauksen toisessa vaiheessa lisätään kullekin alueelle halutut pintavärit. Värit ovat tavallisesti läpikuultavia lasuureja.Akke Kumlien: Taidemaalauksen käsikirja, s. 117. WSOY, 1962. Suomentanut Onni Oja.
Grisaillen uusi tuleminen ja manga Grisaille on tullut uudelleen muotiin nykyaikana. Grisaille-tekniikka helpottaa vaaleiden ja tummien alueiden suhteiden kuvaamista. Materiaalien vaikutus näkyy helpommin, samoin se, että hyvinkin vaaleassa pinnassa saattaa olla melko tummia kohtia ja tummissa pinnoissa hyvinkin vaaleita kohtia.
Muun muassa manga-sarjakuvissa sovelletaan grisaillen tyyppistä työskentelyä kerrosmaalauksena. Aiheesta maalataan ensin valöörihahmotelma, jonka päälle lisätään lopulliset värit. Esimerkiksi Hiroki Mafuy käyttää tätä maalaustapaa.s. 88
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Maalaustekniikat