Sakarahanhikki (Potentilla subarenaria) on eurooppalainen sormihanhikkilaji. Suomessa lajia tavataan harvinaisena lähinnä Ahvenanmaalta. Suomessa laji on rauhoitettu.Ympäristöministeriö: Luonnonsuojeluasetuksessa rauhoitetut lajit Viitattu 1.7.2009.
Ulkonäkö ja koko Monivuotinen sakarahanhikki on suikerteleva ja juurehtiva. Sen haarat ovat puutuneita ja kasvavat 5–15 cm pitkiksi. Kasvilla on sekä kukattomia että kukallisia lehtiruusukkeita. Ruohomaiset kukintohaarat ovat 5–10 cm korkeita, pystyjä tai kohenevia ja suorakarvaisia. Aluslehtien lapa viisisorminen, ylempien lehtien lapa kolmisorminen. Lehdykät ovat kärkipuolelta hammaslaitaisia, vastapuikeita ja molemmin puolin karvaisia. Täysin keltaisten kukkien terälehdet ovat verholehtiä pidempiä. Sakarahanhikki kukkii touko-kesäkuussa.Retkeilykasvio 1998, s. 256.
Sakarahanhikki muistuttaa hyvin läheisesti samoilla kasvupaikoilla esiintyvää pikkuhanhikkia (P. tabernaemontani, aikaisemmin P. neumanniana) ja niitä on toisinaan erittäin hankala erottaa toisistaan niiden monimuotoisuuden takia. Lajit ilmeisesti myös risteytyvät keskenään, vaikka ne pääasiassa lisääntyvätkin kasvullisesti.Kasviatlas 2008, hakuavain sakarahanhikki Viitattu 1.7.2009Kettunen 1997 (A), s. 216.Kettunen 1997 (B), s. 219.
Levinneisyys Sakarahanhikkia tavataan ainakin Keski-Euroopan itäosista, Latviasta, Virosta, Tanskasta ja Ruotsista. Levinneisyysalue on kuitenkin huonosti tunnettu lajin määritysvaikeuksien takia. Suomessa lajia tavataan lähinnä Ahvenanmaalta ja Varsinais-Suomen saaristosta. Muutamia hajahavaintoja tunnetaan myös muualta Manner-Suomesta.Kasviatlas 2008: Sakarahanhikin levinneisyys Suomessa Viitattu 1.7.2009. Sakarahanhikki lienee pikkuhanhikin tapaan Suomessa muinaistulokas, ja sen tunnetut esiintymät ovat lähinnä vanhojen merireittien varsilla.
Elinympäristö Sakarahanhikki on kalkinsuosija. Suomessa sitä tavataan kalkkipitoisilla, kuivilla kalliokedoilla tai simpukkamaakedoilla. Lajin menestymisen edellytyksenä on kasvupaikkojen laidunnus, jotta kilpailevat kasvilajit pysyvät matalina. Laidunnuksen loppuminen onkin suurin uhka sakarahanhikkiesiintymille.
Lähteet Kettunen, Taina: Pikkuhanhikki. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 216. (A) Kettunen, Taina: Sakarahanhikki. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 219. (B) Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
Viitteet
Aiheesta muualla Kasviatlas 2008: Sakarahanhikin levinneisyys Suomessa Den virtuella floran: Sakarahanhikki (Potentilla subarenaria)
Luokka:Sormihanhikit Luokka:Suomen vaarantuneet kasvit