Heuristiikka (sana juontaa juurensa kreikan kielen ilmaisusta heureka, ”löysin”) on kognitiivisen psykologian määrittelemä epäformaali menetelmä ongelmanratkaisuun. Heuristiikkaa käytetään metodina, joka johtaa yleensä varsin nopeasti riittävän lähelle parasta mahdollista lopputulosta. Heuristiikkaa ovat esimerkiksi erilaiset nyrkkisäännöt, akateemiset arvaukset, intuitiiviset päätökset sekä niin sanottu "maalaisjärki".
Yleistä heuristiikasta Heuristiikassa on kyse valmiiden, etukäteen mietittyjen tai hankittujen ratkaisumallien soveltamisesta ongelmanratkaisussa, sekä tietokoneohjelmissa että ihmismielessä. Yksinkertainen esimerkki heuristiikasta on niin sanottu ”yritys ja erehdys”: kun polkupyöräremontin aikana valitaan ruuvia laatikosta, niin sopivan kokoisen ruuvin löytämiseen ei yleensä käytetä mittareita eikä lajittelua, vaan yksinkertaisesti kokeillaan parhaalta näyttävää vaihtoehtoa ja tarvittaessa uusitaan yritys.
Heuristiset prosessit ovat yksi määritelmä ongelmalle. Asia ei itsessään ole ongelma, mikäli se ei synnytä yksilössä heuristisia prosesseja. Näitä edellä mainittuja prosesseja ovat muun muassa ajatteluprosessin käynnistäminen, ylläpitäminen sekä säätely. Heuristiikkojen ja heurististen prosessien käytössä on suuria eroja yksilöiden välillä, etenkin verrattaessa ongelmaa ratkaisevien noviisien sekä asiantuntijoiden kognitiivisia kykyjä.
Etenkin rahoituksen käyttäytymistaloustieteellinen koulukunta on kiinnostunut yksilöiden heuristisista prosesseista sekä niiden soveltamisesta taloudellisten toimijoiden tehdessä päätöksiä epävarmuuden vallitessa (ks. Prospektiteoria).
Yleisiä heuristiikkoja Yleisiä heuristiikkoja ovat:Pólya, 1948 Yritys ja erehdys Nyrkkisäännöt Systemaattinen vaihtoehtojen listaus Erikoistapauksien kokeileminen Ongelman variointi (helpomman ongelman ratkaiseminen, ongelman jonkin osan muuttaminen, ongelman yleistäminen) ’Takaperin’ selvittäminen, eli tunnetusta ratkaisusta kulkeminen kohti mahdollista lähtötilannetta
Heuristiikkaa käytetään esimerkiksi: Tunkeilijan havaitsemisjärjestelmissä etsimään poikkeuksia tietoliikenteessä Tekoäly/Asiantuntijajärjestelmissä tietokoneessa Prospektiteorian mukaan inhimillisessä päätöksenteossa epävarmuuden vallitessa Tietokoneohjelmien käyttöliittymien arvioinnissa (esimerkiksi Jakob Nielsenin kuuluisat kymmenen sääntöä) Ongelmanratkaisussa
Katso myös Ratkaisemisen taito
Lähteet Pólya, George. 1948. How to solve it. Princeton : Princeton University Press.
Viitteet
Kirjallisuutta
Haapasalo, Lenni: Oppiminen, tieto ja ongelmanratkaisu, Medusa-Software, 2011, Joensuu, Tietämys ongelmanratkaisuprosesseista, s. 16–46.
Aiheesta muualla
Luokka:Ongelmanratkaisu Luokka:Psykologia Luokka:Sosiologia Luokka:Tietojenkäsittelytiede Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit