Ruskeasuo () on kaupunginosa Helsingin kantakaupungin luoteiskulmassa Mannerheimintien molemmin puolin. Peruspiirijaossa Ruskeasuo kuuluu yhdessä Laakson ja Meilahden kanssa Reijolan peruspiiriin. Ruskeasuon asukasluku on noin 6 900 (1.1.2008) ja työpaikkoja alueella on noin 6 100 (31.12.2005).
Ruskeasuolta etelään sijaitsevat Laakson ja Meilahden kaupunginosat. Lännessä Ruskeasuon ja Etelä-Haagan rajan muodostavat Pikku Huopalahti ja siihen laskeva Haaganpuro. Idässä Ruskeasuo rajoittuu Keskuspuistoon, jonka toisella puolella on Länsi-Pasila.
thumb|vasen|Tornitaloja Koroistentien ja Mannerheimintien välisellä kalliolla. Ruskeasuo jakautuu kahteen osa-alueeseen, jotka ovat Vanha Ruskeasuo Mannerheimintien itäpuolella ja Pikku Huopalahti sen länsipuolella. Pikku Huopalahden osa-alueeseen kuuluu kuitenkin myös osia Meilahden ja Haagan kaupunginosista.
Vanhan Ruskeasuon alueella, Mannerheimintien itäpuolella, on siirtolapuutarha, linja-autovarikko, steinerkoulu (entinen Karjalan yhteiskoulu) ja Ruskeasuon koulu, joka on valtion erityiskoulu. Alueen kerrostalot on rakennettu enimmäkseen 1950-luvulla. Siellä sijaitsevat myös Invalidisäätiön sairaala, Folkhälsanin Senioritalo sekä Ruskeasuon ratsastushalli.
Ruskeasuon kaupunginosaan kuuluva osa Pikku Huopalahden aluetta on keskeisin osa samannimisen lahden rannoille 1980- ja 1990-luvuilla rakennettua asuntoaluetta. Siellä sijaitsee myös Tilkan entinen sotilassairaala.
Siirtolapuutarha on varattu vain ruotsinkielisten käyttöön.
Ruskeasuon nimestä Ruskeasuon ruotsinkielisen nimen Brunakärr alkuosa bruna on murteellinen ja vastaa nykyruotsin sanaa brånad ja muinaisruotsin sanaa bruni, brone 'palo, kaski, kytö'. Nimi on tarkoittanut alun perin Pikku-Huopalahden kylän Korpaksen tilan maalla ollutta suoaluetta. Kun tälle alueelle alkoi 1890-luvulla syntyä esikaupunkiasutusta, oli paikannimi murteen mukaisesti Brunakärr, jonka suomenkieliseksi vastineeksi tuli erheellinen Ruskeasuo. Alue siirrettiin Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin vuonna 1926, ja tällöin sen nimiksi ehdotettiin nykyisiä muotoja, jotka vahvistettiin vuonna 1928.Olavi Terho ym. (toim.): Helsingin kadunnimet, s. 132. Helsingin kaupungin julkaisuja 24, 1970, Helsinki.
Luonnehdinta alueesta thumb|vasen|Raisiontien entinen lämpökeskus valmistui 1951. Arkkitehtitoimisto Woldemar Baeckmann. Osa Ruskeasuon taloista on yhden porraskäytävän pistetaloja. Keskuspuisto tarjoaa ulkoilumahdollisuuksia. Raisiontien eteläpuolella on puisto.
Ruskeasuolla on huoltoasema Teboil. Keskuspuistossa palloiluhallin läheisyydessä on hevostalleja, muun muassa ratsupoliisien tallit sekä Keskustalli, Kilpatalli ja muita pieniä talleja.
Ruskeasuon kaduista useimmat ovat saaneet nimensä Varsinais-Suomen kuntien mukaan, esimerkiksi Raisiontie, Kiskontie, Maskuntie ja Nousiaistentie. Nämä nimet vahvistettiin vuonna 1948. Muutamaa vuotta aikaisemmin, sota-aikana alueen katujen nimiksi oli ehdotettu talvisodan taistelupaikkojen nimiä kuten Kannaksentie, Summantie, Kollaantie ja Tolvajärventie.Helsingin kadunnimet, s. 57
Lähteet
Aiheesta muualla
Ruskeasuo-Seura ry Helsinki alueittain (2005). Reijolan peruspiiri Helsinginkartta.fi Tilastokeskus/Helsinki -alueittain 2005/201 16:1
Kirjallisuutta Jyrki Erra & Pertti Pekkinen, Ruskeasuo: ajurikylästä kaupunginosaksi, Ruskeasuo-seura, 2001
*