Schüfftanin menetelmä () on elokuvaaja Eugen Schüfftanin yhdessä Ernst Kuntmannin kanssa kehittämä erikoistehostemenetelmä. Ensimmäisen kerran sitä käytettiin Fritz Langin ohjaamassa vuoden 1927 elokuvassa Metropolis.
Menetelmän avulla voitiin peilien, pienoismallien ja puolittaisten lavasterakennelmien avulla sijoittaa näyttelijöitä Metropoliksen monumentaalisen fantasiakaupungin tiloihin. Sen avulla voitiin manipuloida näyttelijöiden ja näytteillepanon taustojen välisiä mittasuhteita.
Menetelmä oli yleisesti käytössä 1900-luvun alkupuolella, mutta myöhemmin sen syrjäyttivät travelling matte ja chroma key -tekniikat.
Lähteet
Aiheesta muualla Rittau, Günther 2005. "The Schüfftan Process". Metropolis-dvd-painoksen vihkosessa. The Master of Cinema Series 8. Eureka! Alk. 1927.
Luokka:Elokuvatekniikka