thumb|upright|Vuoden 1945 voitonjuhla neuvostoliittolaisessa postimerkissä. Voitonpäivä (, V-E-Day, , ) on useissa toisessa maailmansodassa liittoutuneiden puolella taistelleissa maissa juhlapäivä, jota vietetään natsi-Saksasta 8. toukokuuta 1945 saadun voiton kunniaksi. Sota kuitenkin jatkui Euroopan ulkopuolella, etupäässä Yhdysvaltain ja Japanin välillä, kunnes Japani antautui 2. syyskuuta 1945.

Päivä on vapaapäivä kymmenessä entisessä neuvostotasavallassa: Armeniassa, Azerbaidžanissa, Georgiassa, Kazakstanissa, Kirgisiassa, Moldovassa, Tadžikistanissa, Uzbekistanissa, Valko-Venäjällä ja Venäjällä. Voitonpäivä on vapaapäivä myös Ranskassa.

Länsiliittoutuneille voitonpäivä on 8. toukokuuta 1945, koska tuolloin Saksan antautuminen tuli voimaan kello 23.01 Keski-Euroopan aikaa. Moskovassa vuorokausi oli jo ehtinyt vaihtua, minkä vuoksi siellä, ja sen seuraajavaltioissa, voitonpäivän päivämääräksi vakiintui 9. toukokuuta. Juhlinta Venäjällä thumb|Voitonpäivä 9. toukokuuta 2005: vasemmalta mm. Ranskan presidentti, Venäjän presidentti sekä Yhdysvaltain presidentti. Ensimmäinen voitonpäivän paraati Neuvostoliitossa järjestettiin 26. kesäkuuta 1945, kun parisataa puna-armeijan sotilasta marssi Punaisella torilla raahaten maassa Saksasta tuotuja natsilippuja, jotka lopuksi heitettiin Lenin-mausoleumin eteen ja tuhottiin. Paraatin otti vastaan marsalkka Georgi Žukov, joka ratsasti valkoisella hevosella. Muuten Neuvostoliiton aikana voitonpäivää ei juurikaan juhlittu kansainvälisten kutsuvieraiden kanssa. Myöskään suuria sotilasparaateja ei järjestetty kuin neljä kertaa, joista Neuvostoliiton loppuvaiheilla vuosina 1985 ja 1990. Kuitenkin 50. voitonpäivää juhlittiin 1995 laajasti kutsumalla juhliin myös toisen maailmansodan hävinneiden valtioiden edustajia. Kutsuvieraita olivat muiden muassa Yhdysvaltain presidentti Bill Clinton, Britannian pääministeri John Major ja Saksan liittokansleri Helmut Kohl.

Vladimir Putinin valtaannousun jälkeen voitonpäivästä on tullut Venäjän tärkein maallinen juhlapäivä. Se on myös tärkeä osa hänen poliittista agendaansa, jota on käytetty länsimaiden demonisoimiseen, koska esimerkiksi toisen maailmansodan kokeneita veteraaneja on elossa koko ajan vain vähemmän ja vähemmän.

Venäjän 70. voitonpäivän juhlallisuuksia vietettiin 9. toukokuuta 2015 Moskovassa. Presidentti Putin kiitti muun muassa Yhdysvaltain, Britannian ja Ranskan panosta toisen maailmansodan voittoon. Useimpien länsimaiden johtajat boikotoivat tilaisuutta Ukrainan sodan vuoksi.

Vuoden 2024 juhlallisuudet peruttiin Venäjän miehittämällä Krimillä sekä Belgorodissa, lähellä Ukrainan rajaa. Syyksi kerrottiin turvallisuusriskit.

Juhlinta muualla Muualla Euroopassa vietetään 9. toukokuuta Eurooppa-päivää. Tuona päivänä, vuonna 1955, julkaistiin ns. Schumanin julistus, jota pidetään toisen maailmansodan jälkeisen Euroopan alkuna.

Ranska Ranskassa voitonpäivä, jonka nimi on virallisesti vain 8. toukokuuta (), on yleinen vapaapäivä. Paraateja järjestetään toisinaan, mutta tyypillisempää on juhlallinen seppeeleen lasku sodassa kaatuneiden muistomerkeille.

Päivän status vapaapäivänä on vaihdellut vuosien varrella: ensimmäisen kerran kansalliseksi vapaapäiväksi 8. toukokuuta julistettiin vuonna 1953. Kuusi vuotta myöhemmin juhlapäiväksi nimettiin toukokuun toinen sunnuntai. Vuonna 1968 alkuperäinen päivämäärä palautettiin juhlapäiväksi, muttei vapaapäiväksi. Vuonna 1975 presidentti Valéry Giscard d'Estaing päätti luopua voitonpäivän juhlimisesta ja juhlia mieluummin 9. päivänä Eurooppa-päivää Ranskan ja Saksan välien parantumisen merkiksi. Vuodesta 1981 voitonpäivä on jälleen ollut yleinen vapaapäivä Ranskassa.

Yhdysvallat Yhdysvalloissa presidentti Harry Truman oli astunut virkaan vain paria viikkoa ennen natsi-Saksan antautumista Franklin D. Rooseveltin kuoleman jälkeen. Truman piti radiopuheen, jossa hän kehotti varovaisuuteen, sillä Yhdysvallat oli edelleen sodassa Japanin kanssa. Tästä huolimatta väkijoukko kokoontui juhlimaan mm. New Yorkin Times Squarelle.

Vuonna 2025 presidentti Donald Trump ilmoitti, että voitonpäivästä aletaan virallisesti käyttää nimitystä toisen maailmansodan voitonpäivä (). Hän ei kuitenkaan tuolloin ottanut kantaa siihen, pitäisikö päivästä tehdä liittovaltiontasoinen vapaapäivä, mikä vaatisi kongressin säätämän lain.

Yhdistynyt kuningaskunta Voitonpäivä ei ole yleinen vapaapäivä Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Toukokuun alussa on kuitenkin perinteisesti pidetty yleinen vapaapäivä, jonka tarkkaa päivämäärää voidaan siirtää. Näin on tehty esimerkikisi vuosina 1995 ja 2020 voitonpäivän kunniaksi.

Ukraina Ukrainassa päivän vietto ja merkitys ovat muuttuneet merkittävästi Itä-Ukrainan sodan alettua vuonna 2014. Maassa luovuttiin vuoden 2014 jälkeen "suuren isänmaallisen sodan" voitonpäivän viettämisestä osana maan pyrkimystä luopua kommunismiin ja Neuvostoliittoon kytkeytyvistä perinteistä. Sen tilalla on vuodesta 2015 lähtien muistettu voittoa 2. maailmansodan natsismista samana päivänä 9. toukokuuta.

Vuonna 2023 Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi allekirjoitti määräyksen, jonka mukaan Ukraina siirtyy viettämään voitonpäivää 8. toukokuuta muun Euroopan kanssa. Syynä oli halu katkaista suhde Neuvostoliiton aikaiseen historiaan. 9. toukokuuta sen sijaan juhlitaan nykyään Eurooppa-päivää.

Saksa Itä-Saksassa juhlittiin Walter Ulbrichtin kaudella voitonpäivää nimellä "vapautuksen päivä". Päivään liittyi runsaasti kommunistista propagandaa, jossa esimerkiksi mustamaalattiin Länsi-Saksaa ja Natoa. Vapautuksen päivää vietettiin aina Saksojen jälleenyhdistymiseen saakka.

Lähteet

Aiheesta muualla

Tietoa voitonpäivästä Karlshorstin antautumismuseon selostukset asiakirjoineen

Luokka:Toukokuun juhlapäivät Luokka:Voitonpäivät Luokka:Neuvostoliiton juhlapäivät Luokka:Venäjän juhlapäivät Luokka:Azerbaidžanin juhlapäivät Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit Luokka:Ukrainalaiset juhlapäivät