Afrikan unioni (AU) on 55 Afrikan valtion muodostama kansainvälinen järjestö. Unioni perustettiin 9. heinäkuuta 2002 Etelä-Afrikassa, ja se on Afrikan yhtenäisyysjärjestön (OAU) sekä Afrikan talousyhteisön (AEC) seuraaja. Afrikan unionin toiminnassa ovat mukana kaikki Afrikan maat. Vuosina 1984–2017 Marokko pysyi unionin ulkopuolella Länsi-Saharan jäsenyyden vuoksi, mutta liittyi uudelleen jäseneksi 30. tammikuuta 2017.

Rakenteeltaan Afrikan unioni muistuttaa Euroopan unionia ja Amerikan valtioiden järjestöä. Sen päämääriä ovat demokratian, ihmisoikeuksien ja vakaan talouden edistäminen. Tärkeänä pidetään myös Afrikan sisäisten konfliktien kitkemistä ja tehokkaiden yhteismarkkinoiden luomista. Unionin pitkän ajan tavoitteita ovat myös yhteiseen valuuttaan (afro) siirtyminen ja puolustusvoimien yhdentäminen.

Afrikan unionin puheenjohtajuus on aina jollakin sen jäsenmaista. Unionilla on myös oma lainsäädäntäelin, Panafrikkalainen parlamentti, joka kokoontuu Etelä-Afrikassa.

Afrikan yhtenäisyyden idea heräsi uudelleen 1990-luvun puolivälissä Libyan johtajan Muammar Gaddafin aloitteesta. Perusta järjestön luomiselle annettiin Libyan Sirtessä 9. syyskuuta 1999 laaditulla Sirten julistuksella. Suunnitelmia kehitettiin seuraavina vuosina tapaamisissa Loméssa ja Lusakassa.

7. heinäkuuta 2019 Niameyssa pidetyssä Afrikan unionin komission kokouksessa kerrottiin, että unioni perustaa Afrikan mantereen vapaakauppa-alueen, joka käsittää koko Afrikan.

Jäsenvaltiot Afrikan unionissa on 55 jäsenvaltiota:

– erotettu toistaiseksi kesällä 2023 sotilasvallankaappauksen vuoksi

Toimielimet Afrikan unionin vuosikokous () on unionin tärkein päättävä elin, joka kokoontuu kerran vuodessa ja siihen osallistuvat jäsenmaiden päämiehet ja pääministerit. Päätökset ovat yksimielisiä tai ne saavat vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Vuosikokous on alkanut luovuttaa päätäntävaltaansa asteittain panafrikkalaiselle parlamentille. Panafrikkalainen parlamentti () aloitti toimintansa maaliskuussa 2004 Etelä-Afrikan Midrandissa. Parlamentissa on 235 vaaleilla valittua jäsentä 54 jäsenvaltiosta. Alkujaan sen tehtävä oli toimia neuvonantajana sekä konsultoida kansalaisjärjestöjä. Vuonna 2009 parlamentin tehtävät kuitenkin muuttuivat, ja se ryhtyi säätämään AU-lakeja. Afrikan komissio () toimii unionin sihteeriosastona, vastaa yleishallinnosta sekä koordinoi kokouksia ja toimenpiteitä. Komissio koostuu 8 komissaarista, puheenjohtajasta, varapuheenjohtajasta ja henkilökunnasta, jotka työskentelevät Addis Abebassa. Komission nykyinen puheenjohtaja on Erastus J.O. Mwencha . Afrikkalaisen tuomioistuimen () toimenkuvana on Afrikan ihmisoikeusloukkauksien käsittely. Se tullaan tulevaisuudessa yhdistämään Afrikan ihmisoikeustuomioistuimen () kanssa uudeksi instanssiksi (), kun 15 jäsenmaata on ratifioinut esityksen. Afrikan ihmisoikeuskomissio () edistää ihmisoikeuksia Afrikassa ja valvoo jäsenvaltioita yhteistyössä African Charter on Human and Peoples' Rightsin kanssa. Toimeenpaneva neuvosto () koostuu jäsenmaiden valtuuttamista ministereistä. Neuvosto keskustelee ja päättää ulkomaankauppaan, sosiaaliturvaan, ruokaan, maatalouteen ja tietoliikenteeseen liittyvistä kysymyksistä , ja on vastuussa vuosikokoukselle. Neuvosto myös valmistelee asioita vuosikokoukselle keskusteltavaksi ja arvioitavaksi. Pysyvien edustajien komitea () koostuu jäsenmaiden nimittämistä pysyvistä edustajista. Se valmistelee toimeenpanevan neuvoston työtä. Rauhan ja turvallisuuden neuvosto () aloitti toimintansa maaliskuussa 2004. Neuvosto seuraa ja turvaa AU-päätösten toimeenpanoa. Neuvoston 15 jäsenmaata valitsee Toimeenpaneva neuvosto, ja se voi lähettää kriisinhallintajoukkoja konfliktialueille. Talous-, sosiaali- ja kulttuurineuvosto () on neuvonantajista, asiantuntijoista ja kansalaisjärjestöistä koostuva elin. Lisäksi unioniin kuuluu ministeritason teknisiä komiteoita, jotka käsittelevät muun muassa valuutta- ja investointiasioita sekä maatalous- ja koulutuspoliittisia kysymyksiä. Afrikan keskuspankki (), Afrikan valuuttarahasto () ja Afrikan investointipankki () ovat rahoituslaitoksia, jotka tulevat toteuttamaan Afrikan talouksien yhdistymistä.

Puheenjohtajat PuheenjohtajaVirka-aikaValtioThabo Mbeki9.7.2002–10.7.2003Joaquim Chissano 10.7.2003–6.7.2004Olusegun Obasanjo6.7.2004–24.1.2006Denis Sassou-Nguesso24.1.2006–29.1.2007John Kufuor 29.1.2007–31.1.2008 Jakaya Kikwete 31.1.2008–2.2.2009 Muammar Gaddafi2.2.2009–31.1.2010 Bingu wa Mutharika31.1.2010–31.1.2011 Teodoro Obiang Nguema Mbasogo31.1.2011–29.1.2012Yayi Boni29.1.2012–27.1.2013Hailemariam Desalegn27.1.2013–30.1.2014Mohamed Ould Abdel Aziz30.1.2014–30.1.2015Robert Mugabe30.1.2015–30.1.2016Idriss Déby30.1.2016–30.1.2017Alpha Condé30.1.2017–28.1.2018Paul Kagame28.1.2018–10.2.2019Abdel Fattah al-Sisi10.2.2019–10.2.2020Cyril Ramaphosa10.2.2020–10.2.2021Félix Tshisekedi10.2.2021–5.2.2022Macky Sall5.2.2022–18.2.2023Azali Assoumani18.2.2023–17.2.2024Mohamed Ould Ghazouani17.2.2024–

Komission puheenjohtajat Komission puheenjohtaja Virka-aika ValtioAmara Essy 9.7.2002–16.9.2003Alpha Oumar Konaré16.9.2003–1.2.2008Jean Ping1.2.2008–15.7.2012Nkosazana Dlamini-Zuma15.7.2012–14.3.2017Moussa Faki14.3.2017–

Kokoukset Oheinen taulukko on järjestettävissä päiväyksen mukaan nousevaan tai laskevaan järjestykseen.

Järjestys Päiväys Paikka 35 Addis Abeba, 34 33 Ylimääräinen huippukokous Niamey, 32 Addis Abeba, Ylimääräinen huippukokous 31 Nouakchott, Ylimääräinen huippukokous Kigali, 30 Addis Abeba, 29 28 27 Kigali, 26 Addis Abeba, 3. Afrikan-Intian huippukokous New Delhi, 25 Johannesburg, 24 Addis Abeba, 2. Afrikan-Turkin huippukokous Malabo, 23 22 Addis Abeba, Ylimääräinen huippukokous 21 20 19 Addis Abeba, Diaspora kokous Johannesburg, 18 Addis Abeba, 17 Malabo, 2. Afrikan-Intian huippukokous Addis Abeba, 16 15 Kampala, 14 Addis Abeba, 13 Sirte, 12 Addis Abeba, 11 Sharm el-Sheikh, 10 Addis Abeba, 9 Accra, 8 Addis Abeba, 7 Banjul, 6 Khartoum, 5 Sirt, Ylimääräinen huippukokous Addis Abeba, 4 Abuja, 3 Addis Abeba, 2 Maputo, 1 Durban,

Logo Afrikan unionin logon keskellä on keltainen Afrikan kartta ilman valtionrajoja, mikä symboloi Afrikan yhtenäisyyttä. Karttaa ympäröivä keltainen kehä symboloi Afrikan rikkautta ja sen valoisaa tulevaisuutta, vihreä väri puolestaan toivoa. Punaiset renkaat symboloivat afrikkalaisten välistä solidaarisuutta ja palmunlehdet logon molemmilla puolilla rauhaa.

Lähteet

Viitteet

Kirjallisuutta AUC & New Zealand Crown: African Union Handbook 2019. Adis Ababa: African Union Commission, 2019. .

Aiheesta muualla

Virallinen sivusto

The Guardian: African Union: the key facts

Luokka:Afrikan valtiot Luokka:Kansainväliset järjestöt Luokka:Yhdistyneiden kansakuntien tarkkailijajäsenet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit