Etnometodologia on sosiologinen Harold Garfinkelin (1917–2011) luoma käsite ja suuntaus, jossa tarkastellaan yksilöiden arkielämässään noudattamia sääntöjä..
Etnometodologia tutkii sitä, miten ihmiset tuottavat ja ylläpitävät sosiaalista järjestystä arkisissa käytännöissään.Garfinkel 1967.Heritage 1996. Etnometodologian keskeinen lähtökohta on, että sosiaalinen järjestys ei ole vain ulkoisten rakenteiden tai normien seurausta, vaan ihmisten jatkuvasti käytännöissään tuottama saavutus.Garfinkel 1967.Rawls 2002.
Etnometodologia syntyi 1950-luvulla osana yhdysvaltalaista sosiologiaa. Se sai vaikutteita erityisesti Talcott Parsonsin toimintateoriasta sekä Alfred Schützin fenomenologiasta, mutta erosi molemmista korostamalla arkisten toimintakäytäntöjen empiiristä tutkimusta.Heritage 1996.Rawls & Turowetz 2019.
Historia
Etnometodologian kehittäjä Harold Garfinkel opiskeli sosiologiaa Pohjois-Carolinan yliopistossa ja myöhemmin Harvardin yliopistossa Talcott Parsonsin ohjauksessa.Rawls 2002. Vaikka Garfinkel omaksui vaikutteita Parsonsin toimintateoriasta, hän kritisoi yhteiskuntateoreettisia lähestymistapoja, jotka selittivät toimintaa ennalta annettujen normien, rakenteiden tai kategorioiden avulla.Heritage 1996.
Harvardissa Garfinkel tutustui myös fenomenologiaan, erityisesti Alfred Schützin tuotantoon. Schützin käsitykset arkielämän luonnollisesta asenteesta ja arkitiedosta vaikuttivat merkittävästi etnometodologian muotoutumiseen.Rawls 2006.vom Lehn 2014.
Käsite etnometodologia syntyi vuonna 1953 Garfinkelin valmistellessa tutkimusesitystä valamiehistöjen päätöksenteosta. Hän käytti termiä kuvaamaan niitä arkijärkisiä menetelmiä (ethno-methods), joiden avulla ihmiset tekevät toimintansa toisilleen ymmärrettäväksi ja tunnistettavaksi.Garfinkel 2002.Heritage 1996.
Teoreettiset lähtökohdat
Etnometodologian mukaan sosiaalinen järjestys on toimijoiden itsensä tuottamaa ja ylläpitämää. Tutkimuksen kohteena eivät ole niinkään abstraktit yhteiskunnalliset rakenteet kuin ne käytännöt, joiden avulla ihmiset saavuttavat yhteisymmärrystä arjen tilanteissa.Garfinkel 1967.Rawls 2006.
Garfinkel kritisoi erityisesti sellaista yhteiskuntatutkimusta, jota hän kutsui formaaliksi analyysiksi (formal analysis). Tällaisessa tutkimuksessa pyritään löytämään yksittäisten tilanteiden taustalla olevia yleisiä rakenteita tai lainalaisuuksia. Etnometodologia sen sijaan tarkastelee sitä, miten järjestys rakentuu konkreettisissa tilanteissa toimijoiden käytännöllisen toiminnan kautta.Garfinkel 2002.
Garfinkel yhdisti lähestymistapansa Émile Durkheimin tunnettuun aforismiin sosiaalisten faktojen objektiivisesta todellisuudesta. Hänen mukaansa sosiaalisten faktojen objektiivisuus ilmenee käytännöissä, jotka ovat osallistujille julkisesti havaittavia ja tunnistettavia.Garfinkel 2002.
Keskeiset käsitteet
Jäsen
Etnometodologiassa jäsen (member) tarkoittaa henkilöä, joka hallitsee tietyn sosiaalisen käytännön toimintatavat ja osallistuu sen ylläpitämiseen. Jäsenyys ei viittaa yksilön ominaisuuksiin vaan osallistumiseen tiettyyn käytäntöön, kuten jonottamiseen, keskusteluun tai ammatilliseen toimintaan.Garfinkel & Sacks 1970.Rawls 2006.
Selontekovelvollisuus
Selontekovelvollisuus (accountability) tarkoittaa sitä, että toiminta on muiden osallistujien havaittavissa, tulkittavissa ja tarvittaessa selitettävissä. Sosiaalinen toiminta rakentuu oletukselle, että ihmiset toimivat tavalla, jonka muut voivat tunnistaa ja ymmärtää.Garfinkel 1967.Heritage 1996.
Dokumentaarinen tulkintamenetelmä
Dokumentaarinen tulkintamenetelmä (documentary method of interpretation) tarkoittaa tapaa, jolla ihmiset tulkitsevat yksittäisiä havaintoja osana laajempaa merkityskokonaisuutta. Yksittäisiä tapahtumia pidetään merkkeinä taustalla olevasta mallista, samalla kun oletettu malli ohjaa tapahtumien tulkintaa.Garfinkel 1967.Heritage 1996.
Refleksiivisyys
Refleksiivisyys (reflexivity) viittaa siihen, että sosiaalinen toiminta tekee itse oman järjestyksensä näkyväksi. Toiminnan merkitys ei sijaitse toimijoiden mielissä vaan on havaittavissa itse toiminnan järjestymisessä.Garfinkel 1967.Rawls 2006.
Indeksikaalisuus
Indeksikaalisuus (indexicality) tarkoittaa, että sanojen, eleiden ja muiden toimintojen merkitys riippuu niiden käyttötilanteesta. Merkityksiä ei voida täysin ymmärtää ilman tietoa siitä sosiaalisesta kontekstista, jossa ne esiintyvät.Garfinkel 1967.Heritage 1996.
Rikkomiskokeet
Garfinkel tunnetaan erityisesti rikkomiskokeista (breaching experiments), joissa osallistujia pyydettiin rikkomaan arkisen toiminnan itsestään selviä sääntöjä. Tunnettu esimerkki on kokeilu, jossa opiskelijoita pyydettiin käyttäytymään omassa kodissaan kuin alivuokralaiset tai vieraat.Garfinkel 1963.
Kokeiden tarkoituksena ei ollut testata hypoteeseja vaan havainnollistaa, kuinka paljon arkinen toiminta perustuu jakamattomiin taustaoletuksiin. Kun nämä oletukset rikkoutuvat, osallistujat pyrkivät palauttamaan tilanteen ymmärrettäväksi erilaisin selityksin.Garfinkel 1963.Rawls 2002.
Vaikutus
Etnometodologia vaikutti merkittävästi keskustelunanalyysin syntyyn. Garfinkelin opiskelija Harvey Sacks kehitti yhdessä Emanuel Schegloffin ja Gail Jeffersonin kanssa keskustelunanalyysin, jossa tarkastellaan vuorovaikutuksen sekventiaalista järjestymistä. Harvey Sacks perusti etnometodologian pohjalta myös jäsenkategoria-analyysiksi nimetyn lähestmistavan (Membership Categorization Analysis).Sacks 1995.Sacks, Schegloff & Jefferson 1974.
Katso myös
Harold Garfinkel Keskustelunanalyysi Fenomenologia Talcott Parsons Alfred Schütz
Lähteet
Viitteet
Kirjallisuutta
Luokka:Sosiologia