pienoiskuva|oikea|Bengtsin maalaus Äijälänjoen silta, kuvattuna rakennusvaiheessa vuonna 1930. Carl Johan Bengts (2. huhtikuuta 1876 Närpiö – 10. lokakuuta 1934 Jyväskylä) oli suomalainen taidemaalari.Carl Bengts 50-vuotias, Helsingin Sanomat, 2.4.1926, nro 90, s. 8, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 3.4.2026
Bengtsin vanhemmat olivat maanviljelijä, kestikievarin pitäjä Erik Anders Bengts ja Anna Kristina Stor-Nix. Sukunimi Bengts oli peräisin 1700-luvun loppupuolelta, jolloin suvun esi-isä tuli Närpiön Finbyhyn Kristiinan maaseurakunnasta. Suku levisi koko Bengtsbackan kyläryhmäksi. Bengtsin isänisä valmisti klarinetteja, kelloja ynnä muuta ja oli myös puu- ja rautaseppä sekä niinkuin Bengtsin isäkin maanviljelijä. Carl Bengts toimi kyytipoikana täytettyään 12 vuotta ja isänsä otettua kievarinpidon haltuunsa. Kansakoulun mentyään hän sai ensimmäisen vesivärilaatikon ja alkoi kuvittaa kuulemiaan satuja. Bengts lähti 19-vuotiaana Helsinkiin opiskelemaan koristemaalariksi Karl Hellstenin johdolla. Hän jatkoi sitten taideopintoja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1895–1896 sekä Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1897–1898. Hän oli Turussa jonkin aikaa Victor Westerholmin ja Elias Muukan oppilaana.
Bengts oli Jean Sibeliuksen suosituksesta Akseli Gallen-Kallelan oppilaana Ruovedellä syksystä 1899 alkaen ja avusti Gallen-Kallelaa, kun tämä valmisti Pariisin vuoden 1900 maailmannäyttelyn Suomen paviljongin freskoja. Elo- ja joulukuun välillä 1901 Bengts teki matkan Italiaan. Maalausten ja piirrosten lisäksi Bengts teki taidegrafiikkaa ja suunnitteli huonekaluja, ryijyjä, kirjankansia ja rakennuksia. Bengtsin taiteelle olivat ominaista kansanomaiset maalaiselämän aiheet, puhtaat värit ja taidokas valon kuvaus. Ruotsinkielisestä taustastaan huolimatta Bengts oli innokas suomalaisuusaatteen kannattaja ja suomalaisen kansankulttuurin ihailija. Bengtsillä oli yksityisnäyttelyt Helsingissä 1911 ja 1915 sekä 1912 Turussa.
pienoiskuva|oikea|Bengtsin maalaus Rössin kuja. Carl Bengts oli 1900-luvun alussa mukana aktivistien toiminnassa ja hän oli järjestämässä aseiden ja sensuurin kieltämän kirjallisuuden salakuljetusta Suomeen Ruotsista. Bengts hankki Sommarön tilan Tammisaaresta, ja hänen oli tarkoitus viljellä tilaa Oscar-veljensä kanssa mutta ensimmäisen maailmansodan puhkeaminen pakotti Bengtsin luopumaan tilasta.
Vuonna 1912 Bengts teki maalausmatkan Keski-Suomeen ja otti maalaustensa aiheeksi erityisesti savupirtit. Hän muutti vaimonsa kanssa Jyväskylään 1914 ja maalasi siellä kaupunkimaisemia sekä sisäkuvia. Bengts asui välillä Kristiinankaupungissa mutta palasi Jyväskylään ostaen Kumpulan huvilan Kuokkalasta. 1930-luvun laman ja huolettoman rahankäytön seurauksena Bengtsit tekivät 1934 vararikon ja muuttivat 1934 Kumpulasta Ilmarisenkadulle kahden huoneen asuntoon. Samana vuonna Carl Bengts sairastui parantumattomaan syöpään. Carl Bengts kuoli lokakuussa 1934.Suur-Jyväskylän lehti, 22.2.2012, s. 39 (pdf)
Maalauksia Myrsky I, 1904 Omakuva, 1911 Ujo, 1911 Maisema Päijänteeltä, 1912 Oscar nojaa lapioon Sommarössä, 1914 Parturi Heikki Ollikaisen piha Vapaudenkatu 57, 1915, guassi Lehmiä laitumella, 1921 Kivijärven kirkon alttaritaulu, 1931
Rakennuksia Soukan pirtti ja Palanderin pystyhirsiaitta, Kulju, Lempäälä 1900-luvun alku (Bengts suunnitteli useita kansallisromanttisia pyöröhirsirakennuksia Kuljuun). Villa Helkavuori, Kauniainen 1907 (Alpo Sailon jugend-tyylinen taiteilijahuvila, jonka hän suunnitteli yhdessä Bengtsin kanssa). Suksitehtailija Julius Uusituvan asuintalo, Salmiranta, Jyväskylä 1929.
Lähteet Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961 Suomen kuvataiteilijat-verkkomatrikkeli Tampereen taidemuseo: Carl Bengts – Valo puhuu Verkkonäyttely näkövammaisille: Carl Bengts Kuvataiteen Keski-Suomea: Carl Bengts
Aiheesta muualla Carl Bengtsin elämäkerta Kansallisbiografiassa (maksullinen) Kelohongista ja aarniokuusista (Kuljun Nikkilän tilan rakennukset), Suomen Kuvalehti, 11.4.1931, nro 15, s. 37, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Väinö Kolkkala : Kumpulassa Carl Bengtsiä tapaamassa. Hänen uusin työnsä, Kivijärven kirkon alttaritaulu, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 7.6.1931, nro 23, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Elsa Heporauta : Carl Bengts eläessään ja elämästä lähtiessään, Suomen Kuvalehti, 19.1.1935, nro 3, s. 18, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot E. Aaltonen : Kaksi itsenäisyysmiestä ja taiteilijaa. Gallén-Kallelan ja hänen tulisieluisen aseenkantajansa Carl Bengtsin ajatuksia ja töitä, Hakkapeliitta, 28.3.1935, nro 13-14, s. 67, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot Gallen-Kallela Kovalan aitassa (Bengts asui loppukesällä 1928 kuukauden ajan Akseli Gallen-Kallelan kanssa Korpilahdella Heinosniemen Kovalan yksinäistalossa), Suomen Kuvalehti, 25.2.1939, nro 8, s. 12, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset taidemaalarit Luokka:Vuonna 1876 syntyneet Luokka:Vuonna 1934 kuolleet