Hohenzollern-Hechingen oli kreivi- ja ruhtinaskunta Etelä-Saksassa nykyisessä Baden-Württembergin osavaltiossa. Ruhtinaskuntaa hallitsi Hohenzollernien švaabilainen (katolilainen) sukuhaara. Ruhtinaskunta oli olemassa vuosina 1576–1850.
Historia Hohenzollern-Hechingenin kreivikunta luotiin vuonna 1576, kun Zollernin kreivikunta jaettiin kreivi Kaarle I:n kuoltua hänen kolmen poikansa kesken. Alueen oli lahjoittanut hänelle Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Samassa jaossa luotiin myös Hohenzollern-Haigerlochin ja Hohenzollern-Sigmaringenin kreivikunnat. Švaabilaisen haaran Hohenzollernit pysyivät katolilaisina, kun taas pohjoisen frankkilaisen haaran Hohenzollernit kääntyivät luterilaiseen uskoon. Hohenzollern-Hechingen sai ruhtinaskunnan arvon vuonna 1623. Ruhtinaskunta kuului vuosina 1806–1813 Reinin liittoon ja vuosina 1815–1850 Saksan liittoon. Vallankumousvuoden 1848 myötä Hohenzollern-Hechingenissä otettiin käyttöön demokratia, joka tuli virallisesti voimaan 16. toukokuuta 1848. Jo saman vuoden elokuussa Preussi miehitti maan, koska herttuakunnassa oli puhjennut levottomuuksia monarkistien ja demokratiaa kannattaneiden välillä. Konstantin Hohenzollern-Hechingen myi maansa sukulaiselleen Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:lle. 12. maaliskuuta 1850 Hohenzollern-Hechingen yhdistyi Hohenzollern-Sigmaringenin kanssa ja niistä muodostettiin Hohenzollernsche Landen provinssi.
Hohenzollern-Hechingenin hallitsijat Eitel Fredrik IV (1576–1605) Juhana Yrjö (1605–1623) Eitel Fredrik V (1623–1661) Filip Kristofer Fredrik (1661–1671) Fredrik Vilhelm (1671–1735) Fredrik Ludvig (1735–1750) Joosef Fredrik Vilhelm (1750–1798) Hermann (1798–1810) Fredrik (1810–1838) Konstantin (1838–1850)
Aiheesta muualla
Luokka:Baden-Württembergin historia Luokka:Euroopan entiset monarkiat Luokka:Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan osat Luokka:Saksan entiset valtiot ja valtiomuodostelmat