Frans Markus Karrakoski (sukunimi aik. Johansson; 28. maaliskuuta 1888 Kalanti – 26. marraskuuta 1968 Uusikaupunki) oli suomalainen Kalannissa asunut kirjailija, toimittaja ja kotiseutumies.
Karrakosken vuonna 1937 ilmestynyt esikoisteos, romaani "Syntienleikkaja" käsitteli rukoilevaisten herätysliikettä ja liikkeessä toiminutta maallikkosaarnaajaa ja virsirunoilija Efraim Jaakolaa.Herännäisromaani Vakka-Suomesta, Werner Söderströmin joulukirjallisuus, 01.01.1937, nro 3-4, s. 14, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Turun Sanomien pitkäaikainen toimittaja Karrakoski ja lehden päätoimittaja Urho Toivola olivat 1930-luvulla vastaajina suurta huomiota herättäneessä kunnianloukkausjutussa, jonka oli nostanut Uudestakaupungista kotoisin ollut filosofian tohtori ja lyseon rehtori Arvo Juvala. Turun Sanomissa julkaistiin 6. kesäkuuta 1933 Karrakosken kirjoittama artikkeli "Muuan kymmenvuotismuisto", joka käsitteli Vakka-Suomen rannikolla ja saaristossa laajana rehottanutta spriin salakuljetusta ja siihen liittyneitä tapauksia. Kirjoituksessa mainittiin että kuuluisimmaksi salakuljetussatamaksi oli muodostunut Juvalan Uudenkaupungin maalaiskunnassa omistaman Oksalanpään tilan ranta, josta kerrottiin lastatun yhtenä yönä jopa kymmenenkin tuhatta litraa spriitä veneistä autoihin. Juvalan mukaan artikkelista sai sen käsityksen että hän olisi osallistunut spriin salakuljetukseen ja erään spriilastin ryöstöön ja näin hankkinut itselleen huomattavan omaisuuden. Juttua käsiteltiin pitkään eri oikeusasteissa ja lopulta korkein oikeus antoi huhtikuussa 1939 päätöksen, jolla Karrakoski tuomittiin 1 000 markan sakkoihin ja Toivola jäi ilman rangaistusta. Karrakoski ja Toivonen tuomittiin korvaamaan Juvalan oikeudenkäyntikulut.Oksalanpään pirtusatamajutun loppunäyös korkeimmassa oikeudessa, Turun Sanomat, 15.04.1939, nro 100, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Teoksia Syntienleikkaaja : sadan vuoden takaisia välähdyksiä Kalannin mailta. WSOY 1937 Vakkasuomalaisten puuastiateollisuuden tekniikkaa. Forssa 1937 Eerikki-piispa Sorolassa : Kalanninmaan entisiltä ajoilta. WSOY 1938 Siipirikkona kotirintamalla. Aura, Turku 1942 Meri tulee maalle : romaani purjelaivakaudelta. Aura, Turku 1944 Poltettu savimalja : romaani nykyajalta. Pellervo-seura, Helsinki 1947 Kalannin kansanopetuksen ja kunnallisen itsehallinnon vaiheita. Kalannin kunta, Rauma 1949 Oskari Raulan kotiseutumuseon opas ja historiikki. Turku 1957 Vakka-Suomen reserviupseerikerho 1947-1957. Turku 1957 Vakka-Suomen reserviupseerikerhon 15-vuotishistoriikki. Vakka-Suomen reserviupseerikerho, Uusikaupunki 1963 Maamme molemmat uhrikirkot kunnostettiin 1930-luvun alussa : (Putsaaren piilokirkko, Pyhämaan uhrikirkko). Uusikaupunki 1964 Liisanmäen herännäispoluilla : muistelmia Liisa Eerikintyttärestä. Uusikaupunki 1965 Vakka-Suomen yhteishistorian vanha hanke jäi toteutumatta. Uusikaupunki 1965 Vehmaan osuuskauppa : 60-vuotishistoria. Vehmaan osuuskauppa, Uusikaupunki 1966 Vakka-Suomen muinaiset kulkutiet. Uusikaupunki 1967
Lähteet Suomen kirjailijat-tietokanta
Aiheesta muualla Karrakosken 1920-1940-luvulla ottamia valokuvia, Uudenkaupungin museon Facebook-sivut F. M. Karrakoski : "Kahko-Maijastiina". Tarina Vakka-Suomessa sijainneen Männäisten rautaruukin ajoilta, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 06.04.1930, nro 14, s. 4, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot F. M. Karrakoski : Vakkasuomalaisten puutyömestareiden jäljillä Laitilan metsäkylillä, Helsingin Sanomat Viikkoliite, 23.10.1932, nro 43, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot F. M. Karrakoski : Vakkasuomalaisten puuastiateollisuuden tekniikkaa, Kotiseutu : Suomen kotiseutututkimuksen äänenkannattaja, 01.01.1936, nro 4, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot F. M. Karrakoski : Tanskan ruusuja. Merimiesjutelma Uudestakaupungista, Seura, 27.04.1938, nro 17, s. 19, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
Luokka:Suomalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Suomalaiset toimittajat Luokka:Vuonna 1888 syntyneet Luokka:Vuonna 1968 kuolleet