Unkarin kuningaskunta () oli ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1920 perustettu muodollinen kuningaskunta, joka vaihtui jälleen tasavallaksi vuonna 1946.
Maahan ei koskaan saatu valittua virallisesti kuningasta, vaan suurimman osan kuningaskunnan historian ajasta valtaa piti valtionhoitaja Miklós Horthy.
Historia Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä Itävalta-Unkarin kaksoismonarkia luhistui, viimeinen keisari Kaarle I (Unkarin kuninkaana Kaarle IV) joutui luopumaan vallasta ja Unkarissa julistettiin marraskuussa 1918 tasavalta, joka pian luisui kommunistihallinnon käsiin. Vuoden 1919 lyhytikäisen neuvostotasavallan ja sitä seuranneen romanialaismiehityksen jälkeen maan olot oli voittajavaltioiden valvonnassa järjestettävä uudelleen. Koska tammikuussa 1920 valittu parlamentti oli virallisesti mitätöinyt sodanjälkeisen demokraattisen tasavallan ja neuvostotasavallan tekemät muutokset, historiallisen jatkuvuuden vuoksi uudesta Unkarista tuli nimellisesti kuningaskunta, mutta poliittisista syistä maahan ei kuitenkaan enää valittu kuningasta, vaan amiraali Miklós Horthy valittiin valtionhoitajaksi 1. maaliskuuta 1920 arvonimellä Hänen ruhtinaallinen korkeutensa Unkarin kuningaskunnan valtionhoitaja (). Kuningaskunta Unkari oli vain muodollisesti, sillä käytännössä maata hallitsi aateliston muodostama aristokratia, jossa Horthylla oli huomattavasti valtaa. pienoiskuva|Unkari liittyi kolmen vallan sopimukseen 20. marraskuuta 1940, ja toisessa maailmansodassa siitä tuli osa akselivaltoja. Kuvan oikeassa reunassa Unkarin ulkoministeri István Csáky. Vuonna 1920 solmittu Trianonin rauhansopimus leikkasi historiallisen Unkarin kuningaskunnan alueesta kaksi kolmasosaa. Tämän historiallisen vääryyden korjaaminen oli Horthyn hallituksen propagandassa keskeisessä asemassa. Vuonna 1938 niin sanotulla ensimmäisellä Wienin päätöksellä eli Saksan ja Italian suostumuksella Unkari valtasi takaisin eteläisen Slovakian paljolti unkarilaisten asuttamat alueet, vuonna 1939 niin sanotulla toisella Wienin päätöksellä Transilvanian pohjoisosan. Vuonna 1941 Unkari lisäksi miehitti Serbian pohjoisosan. Syyskuussa 1944 Neuvostoliiton puna-armeija eteni Romaniasta ja Jugoslaviasta Unkarin rajoille. Neuvotteluissa Neuvostoliitto vaati kaikkien Unkarin vuoden 1937 lopun jälkeen valtaamien alueiden evakuoimista, vapaita toimintamahdollisuuksia puna-armeijalle ja sodan julistamista natsi-Saksalle. Horthy pyysi lokakuun 15. päivänä 1944 liittoutuneilta aselepoa. Unkarin kuningaskunnan kukistuttua toisen maailmansodan lopussa Trianonin rauhan rajat palautettiin.Kujala 2024, s. 26
Horthy toimi valtionhoitajana, kunnes nuoliristiläiset kaappasivat vallan 16. lokakuuta 1944 Saksan tuella.Unkari: Maa, kansa, historia s. 237. Unkarin valtionpäämieheksi nousi nuoliristin johtaja Ferenc Szálasi.Unkari: Maa, kansa, historia s. 234. Puna-armeija ja saksalaiset liittolaisineen taistelivat Budapestin hallinnasta vuosien 1944 ja 1945 vaihteessa 102 päivän ajan. Taistelu päättyi Neuvostoliiton voittoon.Kujala 2024, s. 27–28. Szálasin hallitus joutui vetäytymään puna-armeijan tieltä ensin Länsi-Unkariin ja lopulta Itävallan puolelle 29. maaliskuuta 1945.Unkari: Maa, kansa, historia s. 235. Vapautetuille alueille perustettiin Neuvostoliiton aloitteesta laaja puoluekoalitio nimeltä Kansallinen itsenäisyysrintama (unkariksi Hazafias Népfront, HNF).
Unkarin kansallisneuvosto luotiin hoitamaan valtionpäämiehelle kuuluvia tehtäviä tilanteessa, jossa toisen maailmansodan aikaisia taisteluja käytiin vielä Unkarissa. Unkarin välirauhansopimus allekirjoitettiin tammikuussa 1945, ja Unkarin maksettavaksi määrättiin 300 miljoonan dollarin sotakorvaukset. Maahan asetettiin myös liittoutuneiden valvontakomissio. Sen nimellinen johtaja oli puna-armeijan marsalkka Kliment VorošilovKujala 2024, s. 46. Unkarin kuningaskunta julistettiin virallisesti lakkautetuksi 1. helmikuuta 1946.Unkari: Maa, kansa, historia s. 244.Kujala 2024, s. 27.
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Euroopan entiset monarkiat Luokka:Unkarin historia