Brjanskin alue () on hallinnollinen alue Lounais-Venäjällä. Se rajoittuu luoteessa Smolenskin alueeseen, koillisessa Kalugan alueeseen, idässä Orjolin alueeseen, kaakossa Kurskin alueeseen, etelässä Ukrainaan ja lännessä Valko-Venäjään.
Maantiede Brjanskin alue sijaitsee Itä-Euroopan tasangolla. Alueen itä- ja pohjoisosat kuuluvat Keski-Venäjän ylänköön. Alueen merkittävin joki on Dnepriin laskeva Desna.
Osassa tätä 34 900 neliökilometrin suuruista aluetta on radioaktiivisia jäämiä Tšernobylin onnettomuudesta.
Historia Brjanskin kaupunki mainitaan ensi kerran 1146. Brjanskin alueesta tuli itsenäinen ruhtinaskunta 1200-luvun lopulla. Se liitettiin 1500-luvulla Liettuaan ja 1600-luvulla Venäjään. Sisällissodan yhteydessä 1918 itävaltalais-saksalaiset joukot ja toisessa maailmansodassa saksalaiset miehittivät aluetta 1941-43.
Nykyinen Brjanskin alue muodostettiin 5. heinäkuuta 1944.
Väestö Alueen asukasluku oli Venäjän vuoden 2010 väestönlaskennassa 1 278 217 henkeä. Kaupunkiväestön osuus on 69,1 % (883 427 henkeä, maaseutuväestö 394 790 henkeä).
Asukasluvun kehitys
Brjanskin alueen ja sen pääkaupungin Brjanskin väkiluku vuosien 1959-2010 väestönlaskentojen mukaan kehittynyt seuraavasti:
Vuosi Brjanskinasukasluku Brjanskin alueenasukasluku Brjanskin alueenkaupunkilaiset Brjanskin alueenmaaseutuväestö 1959 219 124 1 549 945 539 814 1 010 131 1970 340 922 1 581 950 749 849 832 101 1979 416 962 1 506 850 888 259 618 591 1989 473 111 1 474 785 991 863 482 922 2002 450 289 1 378 941 943 382 435 559 2010 415 721 1 278 217 883 427 394 790 Vuoden 2008 väestötilaston mukaan asukkaista 96,3 % on venäläisiä, 1,5 % ukrainalaisia ja 0,6 % valkovenäläisiä.
Uskonto Vuonna 2012 julkaistun laajan, Venäjän väestön uskonnollista vakaumusta kartoittaneen Arena-tutkimuksen mukaan Brjanskin alueen väestö jakautui uskonnollisen vakaumuksensa perusteella seuraavasti: 50 % ortodokseja (Venäjän ortodoksinen kirkko), 36 % jumalaan (tai korkeampaan voimaan) uskovia, muttei käytännössä tunnustanut mitään tiettyä uskontoa, 5 % ateisteja, ei usko jumalaan, 5 % kristittyjä, muttei ortodokseja, katolisia tai protestantteja, 1 % ortodokseja, muttei kuulu Venäjän ortodoksiseen kirkkoon eikä ole vanhauskoisia, 1 % luonnonvoimiin ja -jumaliin pohjautuvan perinneuskonnon kannattajia, < 1 % vanhauskoisia, < 1 % protestantteja (luterilaisia, baptisteja, evankelikalisteja, anglikaaneja) ja < 1 % itämaisten uskontojen ja henkisten harjoitusten kannattajia.
Smolenskin alueella Moskovan patriarkan alaiseen ortodoksisen kirkkoon kertoi kuuluvansa useampi kuin Venäjällä keskimääräin (41 %). Myös jumalaan tai muuhun ylempään voimaan uskovia, mutta uskontoa harjoittamattomia oli alueella selvästi maan keskimääräistä tasoa (25 %) enemmän ja ateisteja keskiarvoa (13 %) vähemmän.
Kaupungit
Oheinen kartta näyttää missä Brjanskin alueen kaupungit ja suurimmat kaupunkityyppiset taajamat tai muut piirikeskukset sijaitsevat. Taulukko kertoo kaupunkien ja piirikeskuksina toimivien muiden kaupunkitaajamien asukasluvun vuonna 2010.
Kaupunki tai kaupunkityyppinentaajamaVenäläinen nimi,kyrillinenVäkiluku 2010BrjanskБрянск415 721KlintsyКлинцы62 510NovozybkovНовозыбков40 553DjatkovoДятьково29 439UnetšaУнеча26 197KaratševКарачев19 715StarodubСтародуб19 010ŽukovkaЖуковка18 269SeltsoСельцо17 934PotšepПочеп17 161TrubtševskТрубчевск15 014NavljaНа́вля14 361KlimovoКлимово13 892FokinoФокино13 876KletnjaКлетня13 313SuražСураж11 640LokotЛокоть10 028 PogarПогар9 990 SuzemkaСуземка9 125 DubrovkaДубровка8 015 MglinМглин7 916 KomaritšiКомаричи7 686 SevskСевск7 282 Krasnaja Gora Красная Гора 5 906 ZlynkaЗлынка5 507 VygonitšiВыгоничи4 945 RognedinoРогнедино3 158
Asukasluvultaan pienimpiä piirikeskuksia ovat Gordejevkan (Горде́евка, 3 019 as.) ja Žirjatinon kylät, (Жирятино, 2 537 as.).
Hallinto thumb|220px|left|Brjanskin aluehallinnon (duma) rakennus Brjanskissa thumb|220px|left|Alueen pääasema eli Brjanskin Orjolin rautatieasema ja sen ratapihaa
Brjanskin alue on yksi Venäjän federaation subjekteista. Aluehallinnosta vastaavat aluehallinnon päämies ja alueduuma Brjanskissa.
Paikallishallinnossa alue jakautuu kaupunkipiirikuntiin ja kunnallispiireihin.
Talous pienoiskuva|oikea|Kaukokulkeumana levinneen hitaasti puoliutuvan cesium-137:n aiheuttama aktiivisuus Tšernobylin voimalan ympäristössä 1996. Erityisesti Brjanskin alueen läntisin osa saastui tässä vuoden 1986 onnettomuudessa ja radioaktiivisuus säilyy vielä vuosikymmeniä. Venäjän tilastokeskus Rosstatin vuoden 2010 tilastojen mukaan Brjanskin alue tuotti 144,3 miljardia ruplaa eli 0,39 prosentin osuuden Venäjän federaation bruttokansantuotteesta. Jokaista alueen asukasta kohti laskettuna tämä on vain 112 800 ruplaa eli noin 2 765 euroa vuodessa tai 43 % Venäjän keskiarvotasosta. Henkeä kohti laskettuna tämä oli Keskisen federaatiopiirin toiseksi alhaisin tuottavuus, alempi oli vain Ivanovon alueella, jossa se oli 35 % maan keskiarvotasosta.
Alueella on metalli-, rakennusaine-, elintarvike- ja puusepänteollisuutta sekä koneenrakennusta ja kevyttä teollisuutta.
Maataloudessa on keskitytty kasvinviljelyyn (viljoista: ruis, kaura, vehnä, ohra ja tattari; lisäksi pellava, hamppu ja sokerijuurikas) ja karjatalouteen (liha- ja maidontuotanto, sika- ja siipikarjatalous), sekä mehiläistarhaukseen.
Alueella on tiheä rautatieverkko, jonka keskuksena on Brjansk.
Brjanskin alueen läntisin osa saastui radioaktiivisesti vuoden 1986 Tšernobylin voimalaonnettomuuden seurauksena. Maaperän radioaktiivisuus vaikuttaa vielä vuosikymmeniä alueen läntisimpien piirien maankäyttöön ja ihmisten elinoloihin.
Lähteet
Aiheesta muualla
Brjanskin alueen sivusto Bryansk Region Investment passport (pdf) (rustrade.org.uk)