thumb|Jääkärimerkki Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä. Kaiken kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista aloitti jääkärikoulutuksen 1915–1918 Saksassa. Aluksi 200 suomalaista koulutettiin Lockstedtin leirillä Holsteinissa. Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Suomessa aloitettiin koko maata kattava salainen värväys. Seuraavana keväänä joukosta muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27.

A Siirry kirjaimeen → A B C D E F G H I J K L M N O P R S T U V W Y Z Å Ä Ö __NOTOC__

Juho Ilmari Aakko (4. huhtikuuta 1886 Temmes – 2. marraskuuta 1926) oli suomalainen jääkäri ja kirvesmies, hänen vanhempansa olivat räätäli Antti Aakko ja Anna Maikkola, hänen 1. puolisonsa oli Amanda Emilia Kylmänen o.s. Keski-Ikola (erosi) 2. puoliso Pieta Sundell o.s. Palo. Juho Ilmari Aakko liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 4. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella. Altonan työosastoon hänet siirrettiin 1. joulukuuta 1916, josta hänet laskettiin siviilityöhön 1. syyskuuta 1917. Suomeen hän palasi syksyllä 1918 työskennellen työmiehenä Pohjois-Suomessa. Aakon hautapaikka on tuntematon. Jääkärien elämäkerraston mukaan hänet on haudattu Temmekselle, mutta sieltä hautapaikkaa ei löydy. Toisen tiedon mukaan hänen hautansa olisi Rovaniemellä tai Oulussa, mutta sieltäkään sitä ei ole löydetty. Kunniamerkit: 18px Jääkärimerkki.

Antti Aakkonen

Lahja Johannes Aalto

Oskari Aalto

Paavo Aaron Aaltonen

Yrjö Gabriel Ahlberg myöh. Haussila

Georg Edvard Ahlholm ent. Alholm

Yrjö Johannes Ahlholm myöh. Visavaara (22. elokuuta 1896 Tornio – 8. elokuuta 1946) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat raatimies Emil Ahlholm ja Briitta Katajamaa. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Hilja Heleena Hyrkin kanssa. Tämä kansakoulun ja kaksi luokkaa Tornion alkeiskoulua käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13. syyskuuta 1915, josta hänet jalkansa harjoituksissa Lockstedtissa loukattuaan keväällä 1916 siirrettiin 1. maaliskuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hänet laskettiin 1. toukokuuta 1916 siviilitöihin. Hän joutui kuitenkin jo saman kuukauden lopulla Kölnin sotilassairaalaan, jossa oli hoidettavana noin yhdeksän kuukauden ajan. Suomeen hän palasi toipilaana 1. joulukuuta 1918. Hän liittyi 12. helmikuuta 1919 kersanttina Tornion rajavartiopataljoonaan ja toimi siinä rajavartioesimiehenä, kunnes siirtyi 1. huhtikuuta 1919 tullivartijaksi pohjoisrajan rajatullivartiostoon. Armeijasta hän erosi sairauden takia 31. lokakuuta 1920 ja siirtyi liikemieheksi ja matkustajakodin omistajaksi Ouluun, jonne hänet on haudattu Intiön hautausmaalle. Ylennykset: Kersantti 3. tammikuuta 1919. Kunniamerkit: 18px Jääkärimerkki, 35px Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.

Armas Heikki Ahlroth myöh. Arajuuri

Johan Viktor Ahlroth myöh. Arajuuri

Georg Ahlstedt (21. maaliskuuta 1890 Kemiö – 17. kesäkuuta 1916 Dragsfjärd) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat kappalainen Alexander Ahlstedt ja Suoma Emilia Branders. Ahlstedt kävi 2/8 lk. Turun ruotsalaista klassillista lyseota sekä Saltvikin alemman maanviljelyskoulun Ahvenanmaalla. Georg Ahlstedt liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n pioneerikomppaniaan 26. lokakuuta 1915. Ahlstedt komennettiin 1. maaliskuuta 1916 värväystehtäviin Suomeen, mutta hoiti saamansa tehtävän epäilyttävästi.

Runar Aleksander Ahlstedt

Leonard Echard Ahma

Otto Johannes Ahmala

Antti Aho (Ahonperä) (20. lokakuuta 1895 Alatornio – 14. joulukuuta 1927) oli suomalainen jääkärialiupseeri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Juho Ahonperä ja Maria Josefina Kulpakko ja hänen 1. puolisonsa oli Henny Emilia Angerin (kuollut) ja 2. puoliso Maria Saarnio. Antti Aho oli kansakoulun käynyt ja työskenteli maanviljelijänä ennen sotilasuralle lähtemistään. Antti Aho liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan1 4. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella Riianlahdella ja Aa-joella. Rintamalta saamansa sairauden johdosta hänet siirrettiin pataljoonan täydennysjoukkoon 14. toukokuuta 1917, josta hänet laskettiin siviilitöihin 6. kesäkuuta 1917. Antti Aho saapui takaisin Suomeen 29. marraskuuta 1918. Suomessa Aho toimi maanviljelijänä Alatorniolla. Aho palveli luoteisrajan rajavartiostossa rajavartioesimiehenä ja kuului Alatornion suojeluskuntaan aina kuolemaansa saakka. Ylennykset: aliupseeri 11. helmikuuta 1920. Kunniamerkit: 18px Jääkärimerkki.

Hugo Alppi Aho (20. lokakuuta 1895 Veteli – 16. tammikuuta 1918 Osnabrück) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Oskari Aho ja Maija Kristiina Juhontytär. Aho oli kansakoulun käynyt ja työskenteli ennen Saksaan lähtöään kotitilallaan Vetelissä. Hugo Aho liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 23. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella Riianlahdella ja Aa-joella. Hugo Alppi Aho menehtyi Osnabrückin rautatieonnettomuudessa 11 muun suomalaisen jääkärin kera, kun he olivat matkalla pataljoonasta työlomalle Kölniin. Kunniamerkit: 18px Jääkärimerkki.

Jaakko Aho (13. syyskuuta 1890 Lappajärvi – 15. syyskuuta 1927 ) oli suomalainen jääkäri, hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Antti Aho eli Kärnä ja Anna Saari. Hän oli kansakoulun käynyt ja toimi ennen sotilasuralle ryhtymistään työmiehenä Lappajärvellä. Jaakko Aho liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 28. joulukuuta 1915, josta hänet siirrettiin 7. helmikuuta 1917 2. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella sekä Aa-joella. Hänet komennettiin 22. helmikuuta Altonan työosastoon, josta hänet laskettiin siviilitöihin elokuussa 1917. Saksasta hän palasi Suomeen 1. joulukuuta 1918 toimien sekatyömiehenä Lappajärvellä. Kunniamerkit: 18px Jääkärimerkki.

Jalo Väinö Ahola thumb|350px|Pietarsaaren tykistökoulun oppilaille esitellään tykkikalustoa jääkärien ja jääkärimajuri Lauri Malmbergin johdolla. (10. joulukuuta 1892 Kokkola – 4. huhtikuuta 1953) oli suomalainen jääkäriluutnantti. Hänen vanhempansa olivat satulaseppä Johan Henrik Ahola ja Maria Nisula. Hänen puolisonsa oli Tyyne Sylvia Ulf. Jalo Ahola suoritti kansakoulun ja 3/8 luokkaa Kokkolan suomalaisessa yhteiskoulussa ja toimi ennen sotilasuralle lähtemistään postinkantajana Kokkolassa. Jalo Väinö Ahola liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 15. marraskuuta 1915, josta hänet siirrettiin 30. heinäkuuta 1916 haupitsipatteriin. Ensimmäiseen maailmansotaan Ahola otti osaa Saksan itärintamalla Misse-joen, Riianlahden, Ekkau-Kekkaun ja Aa-joen taisteluihin. Ahola komennettiin takaisin Suomeen 12. tammikuuta 1918 ja Suomeen hän saapui 2. helmikuuta Tornioon. Torniossa hän liittyi suojeluskuntajoukkoihin ja osallistui Tornion valloitukseen. Hänet määrättiin 18. helmikuuta 1918 Pietarsaaren tykistökoulun koulutuspatteriin, mistä myöhemmin siirrettiin Jääkäritykistön 3. patteriin. Jalo Väinö Ahola osallistui Suomen sisällissodassa Kurun, Muroleen, Viljakkalan ja Ylöjärven taisteluihin sekä Tampereen valloitukseen. Ahola kuului Tampereen valloituksen jälkeen perustettuun Jääkäritykistöprikaatin 3. jääkäripatteriston 5. patteriin ja otti osaa Viipurin valloitukseen. Sisällissodan jälkeen Ahola työskenteli tykistökoulun B-osaston vääpelinä. Tästä tehtävästä hän erosi 22. elokuuta ja siirtyi takaisin postinkantajaksi Kokkolaan, mutta suojeluskuntatyötä hän ei jättänyt, vaan toimi Kokkolan suojeluskunnassa joukkueen ja komppanianpäällikkönä vuosina 1918–1923. Vuosina 1923–1927 hän hoiti harjoitus- sekä paikallispäällikön tehtäviä. Talvisotaan hän osallistui Kenttäpostikonttori 9:n hoitajana ottaen osaa sotatoimiin Karjalankannaksella. Jatkosodassa hän toimi Kenttäpostikonttori 32:n hoitajana Laatokan Karjalassa. Hänet komennettiin Aunukseen Kenttäpostikonttori 1:n hoitajaksi vuonna 1941. Hänet vapautettiin asepalveluksesta sairauden vuoksi vuonna 1942 ja toimi sen jälkeen Kokkolan postin palveluksessa. Jalo Väinö Ahola on haudattu Kokkolaan. Ylennykset: aliupseeri 11. helmikuuta 1918, varavääpeli 10. huhtikuuta 1918, vääpeli 15. heinäkuuta 1918, suojeluskuntaupseeri 16. toukokuuta 1938, vänrikki 1940, luutnantti 1942. Kunniamerkit: 35px Vapaudenristi 4. lk. (1941 ja 1944), 35px Vapauden mitali 1. lk; 35px Vapauden mitali 2. lk; 35px Vapaussodan muistomitali soljen kera, 35px Talvisodan muistomitali, 18px Jääkärimerkki, 35px Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.

Eino Aukusti Ahonen (28. heinäkuuta 1888 Längelmäki – 24. lokakuuta 1979 Tampere) oli suomalainen jääkäri ja puuseppä. Hänen vanhempansa olivat työmies Juho Heikki Ahonen ja Anna Vilhelmiina Vigren. Hänen puolisonsa oli Hilma Maria Halonen. Ahonen toimi puuseppänä Längelmäellä ja Vaasassa ennen ryhtymistään sotilasuralle. Eino Aukusti Ahonen liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. täydennysjoukkoon 3. huhtikuuta 1916. Hänet siirrettiin 23. heinäkuuta 1916 1. komppaniaan. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Riianlahdella 25. marraskuuta 1916 saakka, jolloin hänet komennettiin Altonan työosastoon. Altonan työosastolta hänet laskettiin siviilitöihin. Suomeen Ahonen palasi sodan jälkeen 19. joulukuuta 1918 ja toimi sen jälkeen puuseppänä Vaasassa ja Tampereella. Kunniamerkit: 18px Jääkärimerkki.

Matti Aleksander Ahonen

Carl Rainer Rudolf Ahonius

Ejwind Isac Johannes Ahonius

Arvo Johannes Ahti

Antti Oskar Ahtiainen

Edvard Ainasoja

Pekka Airola ent. Tutti (10. toukokuuta 1894 Kaukola – 30. syyskuuta 1965) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Pietari Tutti ja Maria Arponen. Hänen puolisonsa oli Eliisa Luukko. Ennen ryhtymistään sotilasuralle hän työskenteli maanviljelijänä Kaukolassa. Pekka Airola liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. konekiväärikomppaniaan 8. helmikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella Riianlahdella ja Aa-joella. Pekka Airola saapui takaisin Suomeen (Vaasaan) varavääpeliksi ylennettynä jääkärien pääjoukon mukana 25. helmikuuta 1918. Suomen sisällissodassa hänet komennettiin joukkueenjohtajaksi 3. jääkärirykmentin 7. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hän toimi komppaniassa myös rehumestarina. Pekka Airola osallistui sisällissodan taisteluihin Tampereella, Aittolahdessa, Lyykylässä, Mannikkalassa ja Talissa. Sisällissodan jälkeen hän palveli samassa joukko-osastossa 16. helmikuuta 1919 asti, jonka jälkeen omistautui maanviljelylle, mutta ei jättänyt suojeluskuntatyötä, vaan toimi joukkueenjohtajana Kaukolan suojeluskunnassa vuosina 1920–1921. Talvi- ja jatkosotaan hän osallistui suojeluskunta- ja ilmavalvontatehtävissä omalla asuinseudullaan. Välirauhan aikana hän toimi linnoitustöissä ja jatkosodan aikana Kuopion suojeluskuntapiirin Siilinjärven ammuslataamolla vartiopäällikkönä. Jatkosodan jälkeen hän siirtyi evakkona Kihniölle ja edelleen maanviljelijäksi Ylöjärven Paloluomalle. Pekka Airola on haudattu Ylöjärvelle. Ylennykset: varavääpeli 11. helmikuuta 1918, vääpeli 2. kesäkuuta 1918. Kunniamerkit: 35px Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, 35px Vapaussodan muistomitali soljen kera, 18px Jääkärimerkki.

Uuno Dagvard Aittola

Aukusti Aitto-oja