thumb|Kone Oy:n entinen pääkonttori, Helsinki, 1973. Keijo Petäjä (21. joulukuuta 1919 Kuortane – 9. toukokuuta 1988 Helsinki) oli teoreetikkona ja suunnittelijana tunnettu suomalainen arkkitehti, jota pidetään modernin arkkitehtuurin edelläkävijänä Suomessa. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1980.
Ura Petäjällä oli vuosina 1949–1952 yhteinen arkkitehtitoimisto Viljo Revellin kanssa. He osallistuivat vuonna 1949 palkitulla ehdotuksellaan Kansaneläkelaitoksen päätoimitalon suunnittelukilpailuun ja voittivat kilpailun Helsingin Teollisuuskeskuksesta, joka rakennettiin heidän suunnitelmansa pohjalta. Rakennuksessa on vaikutteita Le Corbusier’ltä. Petäjä ja Revell suunnittelivat myös asuinrakennuksia Helsingin Maunulaan vuosina 1949–1953.
Revellin jälkeen Petäjällä oli arkkitehtitoimisto yhdessä vaimonsa arkkitehti Marja Petäjän (o.s. Koskelo, 1923–2025Marja Petäjän kuolinilmoitus. Helsingin Sanomat 6.4.2025, s. B 24.) kanssa kuolemaansa asti. Heidän yhteisiä suunnittelutöitään Helsingissä ovat muun muassa Lauttasaaren kirkko (1958), lukuisat asuintalot Lauttasaaressa (1957–1975), Koneen ja Partekin pääkonttori Munkkiniemessä (1973), Vuosaaren telakka (1974) ja toimistotalo Brondankulma (1975). Muualle Suomeen he suunnittelivat muun muassa Jyväskylän keskusammattikoulun (1957–1963), Turengin seurakuntakodin (1965) sekä Janakkalan (1963), Ilmajoen (1965) ja Kuusamon kunnantalot (1979).
Petäjä toimi myös Helsingin Yhtenäiskoulun ensimmäisenä piirustuksenopettajana.
Yksityiselämä Keijo Petäjän isä oli kirjailija ja kansakouluntarkastaja Juhani Petäjä. Purjehtija Tuuli Petäjä-Sirén on hänen lapsenlapsensa. Professori Eila Alahuhta oli puolestaan Keijo Petäjän sisar.
Töitä Teollisuuskeskus, Eteläranta 10 (Viljo Revellin ym. kanssa), Helsinki, 1948Otavan Iso tietosanakirja, Otava 1967, osa 6, palsta 1177 Maunulan Kansanasunnot Oy:n rakennusryhmä (Viljo Revellin kanssa), 1949–1953 Keski-Suomen keskusammattikoulu (Marja Petäjän kanssa), Jyväskylä, 1951–1957 Lauttasaaren kirkko, Helsinki, 1958 Janakkalan kunnantalo, 1959 Asunto-osakeyhtiö Albertinkatu 16 – Iso Roobertinkatu 48–50, Helsinki, 1961Iso Roobertinkatu 48-50. Albertinkatu 16. Helsinki; Asunto-osakeyhtiö Albertinkatu 16 Finna.fi. Viitattu 27.3.2026. Tiirismaan koulu, Lahti, 1964 Yhtenäiskoulu, Helsinki, 1962 Ilmajoen kunnantalo, 1965Ilkan kentän nähtävyydet, Ilmajoen Musiikkijuhlat Kone Oy:n entinen pääkonttori, Munkkiniemi, Helsinki, 1973 Brondankulma (Eteläesplanadi 20), Helsinki, 1975 Kuusamon kaupungintalo, Kuusamo, 1979
Lähteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Vuonna 1919 syntyneet Luokka:Vuonna 1988 kuolleet