Agora () oli antiikin aikainen agora eli tori Ateenassa Kreikassa. Se oli antiikin Ateenan kaupallinen, sosiaalinen ja hallinnollinen sekä oikeudenkäytön keskus, ja sen alueella sijaitsi useita merkittäviä julkisia rakennuksia ja temppeleitä. Agora oli käytössä arkaaiselta kaudelta roomalaiselle ajalle saakka, joskin roomalaisella ajalla sen merkitys väheni. Ateenan Agora on tunnetuin esimerkki antiikin aikaisesta agorasta.

Agoran arkeologinen alue sijaitsee Ateenan vanhassa keskustassa Akropolis-kukkulan luoteispuolella ja Areiopagin pohjoispuolella. Se on avoinna yleisölle. Agoralta tehtyjä löytöjä esittelee alueella toimiva Antiikin Agoran museo.

Historia Antiikin aika

Ateenan alkuperäinen agora, Theseuksen perustamana pidetty niin kutsuttu Arkaainen agora sijaitsi eri paikassa kuin nykyisin Agorana tunnettu paikka. Sen sijaintipaikkaa ei kuitenkaan tunneta. Koska alueelle ei vielä tuolloin rakennettu monumentaalirakennuksia, paikka saattaa jäädä pysyvästi arvoitukseksi. Erään teorian mukaan Arkaainen agora olisi sijainnut Akropoliin itäpuolella Kolmijalkojen kadun eli Tripodien kadun varrella, nykyisen Plákan kaupunginosan alueella. Siellä sijaitsi mahdollisesti muun muassa Ateenan vanha Prytaneion. Tutkimuksessa myöhempi Agora erotetaan Arkaaisesta agorasta kutsumalla sitä esimerkiksi Klassiseksi eli Klassisen kauden agoraksi.

Myöhemmän Agoran alue oli alun perin laaksoa, joka toimi hautausmaana neoliittisella kivikaudella ja mykeneläisellä kaudella. Varhaisimmat löydöt ovat ajalta noin 3000 eaa. Geometrisellä kaudella sinne alettiin rakentaa myös asuinrakennuksia. Varhaisimmat alueen julkisista rakennuksista säilyneet jäänteet on ajoitettu arkaaiselle kaudelle, Solonin ajalle 500-luvun eaa. alkuun. Alue järjesteltiin uudelleen Peisistratoksen aikana 500-luvun eaa. puolessa välissä. Tuolloin useita rakennuksia purettiin ja alueesta tehtiin Ateenan hallinnon keskus, ja sinne alettiin rakentaa suurempia julkisia rakennuksia. Ensimmäisiin lukeutui Buleuterion eli neuvoston kokoontumispaikka. Muihin varhaisiin rakennuksiin kuuluivat muun muassa Kuninkaallinen stoa, myöhemmän Zeuksen stoan paikalla ollut Zeuksen temppeli, vanha Apollon Patrooksen temppeli sekä vanha Metroon. Arkaainen agora jäi kuitenkin käyttöön pitkäksi aikaa uuden rinnalle.

pienoiskuva|vasen|Yleisnäkymää Ateenan agoralta, taustalla Akropolis. Demokratian huippukaudella vuoden 509 eaa. jälkeen sekä bule eli neuvosto, prytanit eli kaupungin johtavat virkamiehet että arkontit kokoontuivat Agoralla. Areiopagin neuvosto ja ekklesia eli kansankokous kokoontuivat toisaalla Ateenassa, mutta jotkut julkiset kokoukset, kuten ostrakismos-äänestykset, pidettiin Agoralla. Siellä pidettiin oikeuden istuntoja, ja kuka tahansa kansalainen joka sattui olemaan paikalla oikeusjuttua käsiteltäessä, saattoi joutua toimimaan lautamiehenä. Järjestystä pitivät yllä skyyttiläiset jousimiehet, jotka olivat kaupungin omistamia orjia.

Persialaiset hävittivät Agoran samoin kuin koko Ateenan vuonna 480 eaa., ja ryöstivät sieltä taideteoksia, kuten Harmodioksen ja Aristogeitonin patsaat. Tämän jälkeen Agoran rakennukset rakennettiin uudelleen. Kimon paransi agoraa rakennuttamalla uusia rakennuksia ja istuttamalla puita. Perikleen aikana 400-luvulla eaa. Agoran länsilaidalle rakennettiin joukko temppeleitä. Näistä ensimmäinen oli Hefaistoksen temppeli, joka rakennettiin vuosina 449–444 eaa. Hieman myöhemmin rakennettiin uusi Apollon Patrooksen temppeli sekä Zeus Fratrioksen ja Athene Fratrian temppeli. 400-luvulla eaa. rakennettiin myös muun muassa maalauksin koristeltu Stoa poikile eli Kirjava pylväshalli, Zeuksen stoa sekä Etelästoa I. Hellenistisellä ajalla Agoralle rakennettiin lisää suuria pylväshalleja, mukaan lukien Attaloksen stoa, Keskistoa ja Etelästoa II.

Ajan myötä Agorasta tuli kaupungin vapaiden miesten sosiaalisen elämäntavan, keskustelujen ja oikeudenkäyntiharrastuksen symboli. Agora tunnetaan myös kaupungin filosofisen toiminnan keskuksena. Sokrates keskusteli ja opetti Agoralla muun muassa Zeuksen stoassa sekä Simonin talossa, ja kuoli Agoran lähellä sijainneessa Ateenan kaupunginvankilassa. Monet Agoran alueen paikat toimivatkin näyttämönä Platonin dialogeille. Stoa poikile oli stoalaisuuden syntymäpaikka ja antoi nimen koko koulukunnalle.

100-luvulle eaa. tultaessa Agoralle oli rakennettu kaikki sen merkittävimmät pyhäköt ja julkiset rakennukset ja se oli saavuttanut lopullisen, suorakulmaisen muotonsa. Alueen rakentaminen jatkui kuitenkin vielä roomalaisella ajalla, jolloin entinen avoin tori rakennettiin lähes umpeen. Areen temppeli siirrettiin torin keskelle Attikan maaseudulta keisariajan alkupuolella ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Agoran keskelle rakennettiin suuri Agrippan odeion. Näin alueesta tuli vähitellen eräänlainen ulkoilmamuseota muistuttava kulttuurikeskus. Kaupankäyntiä varten kaupunkiin rakennettiin kokonaan uusi agora (tai forum), Roomalainen agora. Se sijaitsi klassisen ajan Agoran itäpuolella pohjoiseen Akropoliista.

Lähes kaikki Agoran rakennukset tuhoutuivat herulien hyökkäyksessä vuonna 267 jaa. Jostain syystä Hefaistoksen temppeli kuitenkin säästyi. Hyökkäyksen jälkeen rakennettiin uusi kaupunginmuuri, jonka osaksi muun muassa Attaloksen stoan rauniot tulivat. Agoran alue jäi tämän muurin ulkopuolelle. Vielä noin 400 jaa. Ateenan viimeisellä myöhäisantiikkisella nousukaudella Agrippan odeionin paikalle rakennettiin jonkinlainen suurikokoinen gymnasion.

Myöhempi historia ja kaivaukset thumb|right|480px|Ateenan Agoran alue nykyään Areiopagilta nähtynä. Hefaistoksen temppeli näkyy vasemmalla, uudelleenrakennettu Attaloksen stoa oikealla laidalla.

Agoran alue hylättiin suurelta osin slaavien kansainvaellusten aikaan 500-luvun lopulla. Alueesta tuli asuinalue jälleen keskibysanttilaisena aikana ja se säilyi sellaisena läpi osmanivallan ajan. Hefaistoksen temppeli toimi Pyhälle Yrjölle omistettuna kirkkona. Ateenan tultua Kreikan pääkaupungiksi vuonna 1834 alueen asutus laajeni.

Agoran alueen ensimmäiset arkeologiset tutkimukset alkoivat vuonna 1859 ja tämä vaihe kesti vuoteen 1912 saakka. Kaivauksia suorittivat alkuvaiheessa kreikkalaiset ja saksalaiset arkeologit. Alueen laajamittaiset, järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1931. Nämä kaivaukset on suorittanut American School of Classical Studies at Athens eli Yhdysvaltain arkeologinen koulu Kreikassa. Kaivausten alkaessa alueella oli vielä noin 400 pääosin 1800-luvulla rakennettua taloa. Amerikkalaiset ostivat alueen maat ja talot vähitellen ja purkivat rakennukset kaivausten tieltä vaiheittain. Tämän mahdollisti muun muassa Rockefeller-säätiön taloudellinen tuki.

Vuosina 1890–1891 Agoran alueen pohjoisosan halki rakennettiin maanpäällä kulkeva Pireus–Ateena-rautatie, nykyinen Ateenan metron Linja 1. Tuolloin vain pieni osa Agoran alueesta oli kaivettu esiin, eivätkä rakentajat tienneet tarkkaan, mitä radan alle jää. Osa Agoran alueen pohjoisosan kohteista, kuten Kahdentoista jumalan alttari, on edelleen radan alla ja osa, kuten Stoa poikile, on kaivettu esiin radan pohjoispuolella.

Kaivaukset katkesivat sodan vuoksi vuonna 1941 ja jatkuivat jälleen vuonna 1945. Laajojen kaivausten aikana alueelta siirrettiin 1960-luvulle mennessä pois yli 300 000 tonnia maata. Nykypäiviin mennessä on kaivettu noin 12 hehtaarin kokoinen alue. Kaivausten ensimmäisen vaiheen jälkeen Attaloksen stoa rakennettiin uudelleen agoran itälaidalle vuosina 1953–1956 ja se toimii nykyään Antiikin Agoran museona sekä kaivausprojektin työtilana. Alueen tutkimukset jatkuvat edelleen.

Rakennukset ja löydökset Yleiskuva

Agoran alue on tasaisempi alue, joka sijaitsee Akropolis-kukkulan luoteispuolella ja Areiopagin pohjoispuolella. Antiikin aikana Agora muodosti suorakulmaisen alueen, jonka koko oli noin 200 × 250 metriä. Sen länsipuolella on Kolonos Agoraioksen kukkula, jolla sijaitsee alueen parhaiten säilynyt antiikin aikainen rakennus Hefaistoksen temppeli. Nykyisin Agoran alueen pohjoislaidalla kulkee Ateenan metrolinja ja itäisenä rajana toimii uudelleenrakennettu Attaloksen stoa. Antiikin aikana alueen poikki kulki sen kaakkoiskulmasta luoteiskulmaan Panathenaia-juhlan tie. Se johti Dipylon-portilta Akropoliille, ja sitä pitkin kulki Panathenaia-juhlan suuri juhlakulkue.

Agoran merkittävimmät julkiset rakennukset ja pyhäköt olivat alun perin arkaaisella kaudella ja klassisen kauden alussa alueen länsilaidalla. Myöhemmin klassisen ajan lopulla ja hellenistisellä kaudella aluetta rajattiin sekä etelä- että itälaidoilla stoilla eli pylväshalleilla ja muilla rakennuksilla. Ne olivat muun muassa kaupallisessa käytössä sekä yleisinä kokoontumistiloina. Roomalaisella ajalla rakennuksia rakennettiin myös Agoran keskelle sekä alueen koillis- ja kaakkoislaidoille. Agoran lounaispuolelta alkaa Pnyks-kukkulalle johtava laakso. Antiikin aikana alueella oli käsityöläisten rakennuksia. Sieltä on löydetty myös muun muassa Desmoterion eli kaupunginvankila, jossa Sokrates kuoli.

Seuraavassa on lueteltu alueen merkittävimmät kohteet aikakausittain.

Arkaainen kausi

Arkaaisella kaudella Agoran rakennukset olivat (numerot viittaavat kaavakuvaan 1):

<li> Leokoreion <li> Kahdentoista jumalan alttari <li> Kuninkaallinen stoa (Stoa Basileios) <li> Zeuksen temppeli <li> Vanha Apollon Patrooksen temppeli <li> Vanha Metroon<li> Vanha Buleuterion <li> Aiakeion (aiemmin oletettu Heliaia) <li> Kaakkoislähde (usein Enneakrunos) <li> Eleusinion (kartan ulkopuolella) <li> Prytanikon

Klassinen kausi

Klassisella kaudella lähes koko Agora rakennettiin uudestaan. Uudet rakennukset olivat (numerot viittaavat kaavakuvaan 1):

<li> Zeuksen stoa <li> Uusi Apollon Patrooksen temppeli <li> Stoa poikile <li> Hefaistoksen temppeli <li> Uusi Buleuterion <li> Tholos <li> Eponyymien heerosten muistomerkki <li> Zeus Agoraioksen alttari <li> Zeus Fratrioksen ja Athene Fratrian temppeli<li> Strategeion <li> Simonin talo ja Agoran rajakivi <li> Etelästoa I <li> Rahapaja <li> Pylväin ympäröity oikeusistuin <li> Kaupunginvankila (kartan ulkopuolella) <li> Afrodite Uranian temppeli (sijainti epävarma) <li> Hermien stoa (sijainti tuntematon) thumb|320px|Kaavakuva 1: Agoran alue klassisen kauden lopulla 300-luvulla eaa. Hellenistinen kausi

Hellenistisellä kaudella Agoralle rakennettiin seuraavat uudet rakennukset klassisen ajan rakennusten oheen (numerot viittaavat kaavakuvaan 2):

<li> Arsenaali eli asevarasto <li> Uusi Metroon <li> Keskistoa <li> Etelästoa II<li> Itäinen rakennus <li> Lounaislähde <li> Attaloksen stoa

Roomalainen kausi

Roomalaisella kaudella Agoralle rakennettiin seuraavat uudet rakennukset aiempien rakennusten oheen (numerot viittaavat kaavakuvaan 2):

<li> Agrippan odeion <li> Areen temppeli ja alttari <li> Lounaistemppeli <li> Viranomaisten rakennus <li> Pantainoksen kirjasto<li> Nymfaion ­<li> Kaakkoistemppeli ­<li> Kaakkoisstoa <li> Monopteros <li> Basilika thumb|320px|Kaavakuva 2: Agoran alue roomalaisella kaudella 100-luvulla jaa.

Temppelit ja pyhäköt

Hefaistoksen temppeli thumb|right|220px|Hefaistoksen temppeli.

Hefaistokselle omistettu temppeli eli Hefaisteion rakennettiin 400-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla ensimmäisenä Perikleen rakennusohjelman rakennuksena. Temppeliin viitataan joskus myös nimellä Theseion, koska sitä luultiin pitkään Theseioniksi eli Theseukselle omistetuksi temppeliksi. Temppeli edustaa doorilaista tyyliä ja siinä on 6 × 13 pylvästä. Nykyisin temppeli on Ateenan ja koko Kreikan parhaiten säilynyt antiikin aikainen temppeli. Se kunnostettiin vuosina 1972–1978.

Apollon Patrooksen temppeli

Apollon Patrooksen temppeli oli omistettu Apollonille tämän roolissa joonialaisten kantaisänä. Se sijaitsi Agoran länsilaidalla ja rakennettiin noin vuonna 325 eaa.

Kahdentoista jumalan alttari