Tapahtumia 14. tammikuuta – Yhdysvaltain ensimmäinen valtiollinen yliopisto, Pohjois-Carolinan yliopisto, (The University of North Carolina; vuodesta The University of North Carolina at Chapel Hill) avattiin opiskelijoille. 29. maaliskuuta – Ludwig van Beethovenin Pianokonsertto nro 2:n kantaesitys Wienin Burgtheaterissa säveltäjän itsensä esittämänä. 7. huhtikuuta – Ranska otti metrin käyttöön. 15. toukokuuta – Ensimmäinen liittokunta: Napoleon I:n voittoisa saapuminen Milanoon. 5. kesäkuuta – Kööpenhaminan kaupunki tuhoutui tulipalossa. 14. heinäkuuta – Marseljeesista tuli Ranskan kansallishymni. 11. syyskuuta – Krtsanisin taistelu 2. lokakuuta – Ranskan valtion johtoon asetettiin viisimiehinen direktorio. 5. lokakuuta – Ranskan Pariisissa tapahtui vallankumousta vastustava Vendémiaire-kansannousu. Puola-Liettua hajotettiin Puolan kolmannessa jaossa. Rumfordin kreivi Benjamin Thompson kehitti Rumfordin keiton. Osassa Eurooppaa, eritoten Ranskassa, koettiin nälänhätää. Curaçaossa tapahtui suuri orjakapina.
Syntyneitä
15. tammikuuta – Aleksandr Gribojedov, venäläinen diplomaatti ja kirjailija (k. 1829) 17. tammikuuta – Johan Anton Karsten, suomalainen kirjanpainaja (k. 1871) 18. tammikuuta – Anna Pavlovna Romanova, Hollannin kuningatar, kuningas Vilhelm II:n puoliso, Venäjän keisari Paavali I:n tytär (k. 1865) 20. tammikuuta – Johan Reinhold Munck, suomalainen vapaaherra, kartanonomistaja, kadettikoulun johtaja ja yliopiston sijaiskansleri (k. 1865) 21. tammikuuta – Otto Reinhold Rehbinder, suomalainen senaattori, vapaaherra ja valtioneuvos (k. 1855) 1. helmikuuta – George Harpur Crewe, englantilainen baronetti ja tory-poliitikko (k. 1844) 3. helmikuuta – Antonio José de Sucre, eteläamerikkalainen itsenäisyystaistelija (k. 1830) 7. helmikuuta – Anders Fryxell, ruotsalainen kirjailija, rehtori ja pappi (k. 1881) 10. helmikuuta – Ary Scheffer, alankomaalais-ranskalainen taidemaalari (k. 1858) 14. helmikuuta – Robert Frosterus, Kuopion hiippakunnan ensimmäinen piispa (k. 1884) 18. helmikuuta – George Peabody, yhdysvaltalainen liikemies, pankkiiri ja filantrooppi (k. 1869) 20. helmikuuta – Vasili Perovski, venäläinen kenraali (k. 1857) 7. maaliskuuta – Ernst Ludwig von Gerlach, preussilainen poliitikko (k. 1877) 11. maaliskuuta – Magnus Jakob Crusenstolpe, ruotsalainen kirjailija ja hovioikeuden asessori (k. 1865) 18. maaliskuuta – Charlotta Falkman, suomalainen kirjailija (k. 1882) 22. maaliskuuta – Magnus Kristian Retzius, ruotsalainen lääkäri (k. 1871) 25. maaliskuuta – Jakob Fellman, suomalainen pappi, Lapin ja Venäjän tutkija (k. 1875) 28. maaliskuuta – Andreas Tofte, Oslon ensimmäinen pormestari (k. 1852) 19. huhtikuuta – Christian Gottfried Ehrenberg, saksalainen luonnontieteilijä (k. 1876) 24. huhtikuuta – Mihail Sturdza, Moldovan ruhtimas 1834–1849 (k. 1884) 28. huhtikuuta – Charles Sturt, brittiläinen tutkimusmatkailija (k. 1869) 13. toukokuuta – Gabriel Etholén, suomalainen Venäjän armeijan kenraalimajuri (k. 1866) 13. toukokuuta – Pavel Jozef Šafárik, slovakialainen filologi, historioitsija, kansatieteilijä ja runoilija (k. 1861) 23. toukokuuta – Charles Barry, brittiläinen arkkitehti (k. 1860) 11. kesäkuuta – Narcisse-Achille de Salvandy, ranskalainen poliitikko ja kirjailija (k. 1856) 17. kesäkuuta – Johan Fredrik Bergh, suomalainen herännäispappi, Suomen pyhäkoulun isä (k. 1866) 22. kesäkuuta – Karl Wilhelm Sirén, inkerinsuomalainen kirkkoherra (k. 1866) 27. kesäkuuta – Johan Henrik Clayhills, suomalainen Venäjän armeijan kenraalimajuri (k. 1891) 2. heinäkuuta – Gustav Nieritz, saksalainen kansan- ja nuortenkirjailija (k. 1876) 5. heinäkuuta – Benjamin Morrell, yhdysvaltalainen merikapteeni ja tutkimusmatkailija (k. 1839) 13. heinäkuuta – Manuel Marliani, italialais-espanjalainen kirjailija, diplomaatti ja poliitikko (k. 1873) 21. heinäkuuta – George Gawler, englantilainen upseeri ja Etelä-Australian kuvernööri (k. 1863) 24. heinäkuuta – Ernst Heinrich Weber, saksalainen lääkäri (k. 1878) 25. heinäkuuta – Carl Savander, suomalainen kauppias ja kauppaneuvos (k. 1862) 16. elokuuta – Heinrich Marschner, saksalainen säveltäjä (k. 1861) 25. elokuuta – Fredrik Otto Silfverstolpe, ruotsalainen virkamies ja poliitikko (k. 1882) 1. syyskuuta – Rudolf von Auerswald, saksalainen valtiomies ja Preussin pääministeri (k. 1866) 1. syyskuuta – James Gordon Bennett, The New York Herald -sanomalehden perustaja (k. 1872) 6. syyskuuta – Achille Baraguey d’Hilliers, ranskalainen kreivi, Ranskan marsalkka ja poliitikko (k. 1872) 7. syyskuuta – John Polidori, italialainen lääkäri ja kirjailija (k. 1821) 8. syyskuuta – Christian Evert Barck, ruotsalais-suomalainen kirjanpainaja (k. 1855) 9. syyskuuta – Bror Ulrik af Björkstén, suomalainen senaattori ja todellinen valtioneuvos (k. 1856) 10. syyskuuta – Henrik Reuterdahl, ruotsalainen arkkipiispa (k. 1870) 14. syyskuuta – Johan Ulrik Sebastian Gripenberg, suomalainen senaattori (k. 1869) 16. syyskuuta – Saverio Mercadante, italialainen säveltäjä (k. 1870) 24. syyskuuta – Antoine-Louis Barye, ranskalainen kuvanveistäjä ja taidemaalari (k. 1875) 26. syyskuuta – Johan Gabriel von Bonsdorff, suomalainen juristi ja kameralisti (k. 1873) 29. syyskuuta – Kondrati Rylejev, venäläinen upseeri, runoilija ja dekabristikapinan johtohenkilö (k. 1826) 15. lokakuuta – Fredrik Vilhelm IV, Preussin kuningas (k. 1861) 19. lokakuuta – Rudolph Brandes, saksalainen farmaseutti (k. 1842) 22. lokakuuta – Daniam Kononov, Damaskin, Valamon luostarin igumeeni (k. 1881) 26. lokakuuta – Nikólaos Mántzaros, italialais-kreikkalainen säveltäjä (k. 1872) 30. lokakuuta – Tahvo Putkonen, viimeinen Suomessa rauhan aikana teloitettu rikollinen (k. 1825) 31. lokakuuta – John Keats, englantilainen runoilija (k. 1821) 2. marraskuuta – Wilhelm Granlund, suomalainen lääkäri (k. 1889) 2. marraskuuta – James Knox Polk, Yhdysvaltain 11. presidentti (k. 1849) 11. marraskuuta – John Neergaard, norjalainen poliitikko, "kunnallisen itsehallinnon isä" (k. 1885) 4. joulukuuta – Thomas Carlyle, skotlantilainen kirjailija ja historioitsija (k. 1881) 7. joulukuuta – Donat Rydzeffsky, venäläinen kenraalimajuri (k. 1873) 8. joulukuuta – Peter Andreas Hansen, tanskalais-saksalainen tähtitieteilijä (k. 1874) 11. joulukuuta – Friedrich Schlemm, saksalainen anatomi (k. 1858) 12. joulukuuta – Anton Frederik Tscherning, tanskalainen upseeri ja poliitikko (k. 1874) 13. joulukuuta – Just Mathias Thiele, tanskalainen kirjastonhoitaja, folkloristi, runoilija, graafikko ja piirtäjä (k. 1874) 16. joulukuuta – Alexander Heinrich Neus, virolainen opettaja ja kirjailija (k. 1876) 20. joulukuuta – Otto Wilhelm von Ammondt, suomalainen Venäjän armeijan kenraaliluutnantti (k. 1861) 21. joulukuuta – Leopold von Ranke, saksalainen historioitsija (k. 1886)
Josep Bonaplata, katalonialainen liikemies (k. 1843) Ignacy Chodźko, puolalainen kirjailija (k. 1861) Anders Johan Chydenius, suomalainen juristi ja yleisen revisio-oikeuden ylikomissaari (k. 1865) Dingane, zulukuningas (arvioitu synnyinvuosi) (k. 1840) Mensen Ernst, Mons Monsen Øyri, norjalainen ultrajuoksija (k. 1843) Carl Peter Holböll, tanskalainen upseeri (k. 1856) Louis-Charles Mahé de La Bourdonnais, ranskalainen šakkimestari (erään lähteen mukaan 1797) (k. 1840) Andrei Lisitzin, suomalainen kauppias, liikemies ja kauppaneuvos (k. 1878) Taavetti Rahikainen, suomalainen kirkonrakentaja (k. 1858) Ferdinand Uhde, saksalaissyntyinen Finlaysonin puuvillatehtaan johtaja (k. 1876) Yagan, eurooppalaisia siirtolaisia vastaan taistellut Australian aboriginaali (k. 1833)
Kuolleita
Tapahtumia aiheittain Kirjallisuusvuosi 1795
nv:1751 – 1800