thumb|Sleesian kapinallisia. Sleesian kansannousut (; ) olivat kolme aseellista kansannousua, jotka puolalaiset suorittivat Ylä-Sleesiassa Saksaa vastaan vuosina 1919–21. Alueen vastarintaan nousseet asukkaat halusivat irrottautua Saksasta ja liittyä vastaperustettuun Puolan tasavaltaan. Reichswehr, ympärysvaltojen joukot ja Kansainliitto tukahduttivat lopulta kansannousut.
Tapahtumat Ylä-Sleesian kansannousujen taustalla oli Versailles'n rauhansopimus, joka allekirjoitettiin 28. kesäkuuta 1919. Pariisin rauhanneuvotteluissa ympärysvaltojen kesken oli ollut erimielisyytta Ylä-Sleesian alueen kohtalosta, koska alueella oli arvokkaita saksalaisten omistamia kaivoksia. Ranska kannatti koko alueen liittämistä Puolaan. Ylä-Sleesiassa järjestettiin ensin kaksi kansannousua, elokuussa 1919 ja helmikuussa 1920. Niiden avulla puolalaiset yrittivät hoitaa asian itse ilman ympärysvaltoja. Kolmas kansannousu järjestettiin Ylä-Sleesian kansanäänestyksen jälkeen huhtikuussa 1921. Se johti kiivaisiin taisteluihin, jotka päättyivät vasta ympärysvaltojen väliintuloon. Ylä-Sleesian alue jaettiin lopulta siten, että suurin osa arvokkaimmista kaivosalueista päätyi osaksi Puolan toisen tasavallan aluetta. Länsiosa liitettiin Weimarin tasavaltaan kuuluneeseen Preussin osavaltioon.
Lähteet
Luokka:Puolan historia Luokka:Weimarin tasavalta Luokka:Sleesian historia