Serbian kieli (serb. српски језик, srpski jezik) eli serbia (serb. српски, srpski) on eteläslaavilaisten kielten läntiseen haaraan kuuluvan serbokroaatin kielen Serbiassa käytettävä standardisoitu muoto. Saman kielen muita standardeja ovat kroatian kieli, bosnian kieli ja montenegron kieli. Kaikki nämä muodot perustuvat läntisen eteläslaavin štokaaviseen murteeseen, joka jakautuu ekaavin, jekaavin ja ikaavin äänneryhmiin.

Serbiassa käytetään sekä latinalaisia että kyrillisiä kirjaimia.

Muodot

Balkanin läntinen eteläslaavi jaetaan kolmeen päämurteeseen: štokaavi, kajkaavi ja čakaavi. Näistä štokaavi, nimenomaisesti sen itähertsegovinalainen muoto, valittiin Wienin kirjallisuussopimuksessa 1850 kroaatin ja serbian yhteisen kirjakielen pohjaksi.

Štokaavissa on lisäksi kolme erillistä lausuntatapaa (izgovor), jotka johtuvat muinaisslaavilaisen jat-kirjaimella merkityn äänteen muuttumisesta. Ekaavissa (ekavica) jat on muuntunut e-äänteeksi ja (i)jekaavissa (ijekavica) (i)je-äänteeksi, mistä näiden nimitykset myöskin tulevat. Erot eivät estä keskinäistä ymmärtämistä, vaan ovat lähinnä verrattavissa esimerkiksi suomen murteinen eroihin tyyliin "ilman" ja "iliman" (pohjalaisittain). Kolmas lausuntapa ikaavi (ikavica) esiintyy lähinnä Kroatiassa.

Serbian kirjakieli eli Belgradin standardi on ekaavista, mutta esimerkiksi Etelä-Serbian ja Bosnian serbit puhuvat jekaavia. Muuten serbokroaatin eli keskisen eteläslaavin muut muodot (kroatia, bosnia, montenegro) ovat jekaavisia. Aiemmin montenegrossa puhuttua keskistä eteläslaavia on pidetty jekaavisena (tai ijekaavisena) serbiana, mutta itsenäistymisen myötä (2006) on alettu käyttää nimitystä montenegron kieli, jolle kehitetään omaa standardia. Vuoden 2013 Montenegron sisäisessä selvityksessä noin 40 prosenttia montenegrolaisista katsoi puhuvansa serbiaa.http://www.maticacrnogorska.me/files/Istrazivanje%20javnog%20mnjenja.pdf

ekaaviksi jekaaviksi suomeksi dete dijete lapsi belo bijelo valkoinen celo cijelo kaikki ne nije ei vreme vrijeme aika lep lijep kaunis veran vjeran tosi grejati grijati lämmittäädevojka đevojka tyttösvet svijet maailma

Jekaavinen tunnetaan myös nimellä ijekaavinen, varsinkin jos halutaan korostaa ääntämyseroa. Yleensä jekaavissa -ije ääntyy -je, mutta esimerkiksi montenegrossa svijete ei äännykään svje-te, vaan svi-je-te.

Aakkoset

Serbian kyrilliset ja latinalaiset aakkoset:

Kyrillinen Latinalainen Kirjaimen nimi ISO 9 Ääntäminen   Kyrillinen Latinalainen Kirjaimen nimi ISO 9 Ääntäminen А а A a а, a a [a] Н н N n не, ne n [n] Б б B b бе, be b [b] Њ њ Nj nj ње, nje n̂ [ɲ] В в V v ве, ve v [v] О о O o о, o o [o] Г г G g ге, ge g [g] П п P p пе, pe p [p] Д д D d де, de d [d] Р р R r ре, re r [r] Ђ ђ Đ đ ђе, đe đ [dʒ] С с S s се, se s [s] Е е E e е, e e [e] Т т T t те, te t [t] Ж ж Ž ž же, že ž [ʒ] Ћ ћ Ć ć ће, će ć [tʃʲ] З з Z z зе, ze z [z] У у U u у, u u [u] И и I i и, i i [i] Ф ф F f фе, fe f [f] Ј ј J j је, je ǰ [j] Х х H h ха, ha h [x/h] К к K k ка, ka k [k] Ц ц C c це, ce c [ts] Л л L l ле, le l [l] Ч ч Č č че, če č [tʃ] Љ љ Lj lj ље, lje l̂ [ʎ] Џ џ Dž, dž џе, dže d̂ [dʒʲ] М м M m ме, me m [m] Ш ш Š š ша, ša š [ʃ]

Kielinäyte

Latinalaisin aakkosin

Kyrillisin aakkosin

Lähteet

Aiheesta muualla

Funky Serbian - Free Language Phrases Serbian Language and Culture Workshop Learn Serbian

Luokka:Serbian kielet Luokka:Montenegron kielet Luokka:Bosnia ja Hertsegovinan kielet Luokka:Eteläslaavilaiset kielet Luokka:Vojvodinan kielet Luokka:Kosovon kielet