Ajanjakso Alijakso Epookki Milloin oli, tuhatta vuotta sitten Kvärtääri Holoseeni 0–11,5 Pleistoseeni Veiksel-jääkausi 11,5–116 Eem-interglasiaali 116–131 Keski- ja varhaispleistoseeni 131–2558
Veiksel-jääkausi oli viimeisin Pohjois-Euroopan jääkausi. Silloin mannerjäätikkö laajeni Skandinavian tuntureilta jopa Keski-Eurooppaan asti. Muun muassa Suomi peittyi eräässä vaiheessa kokonaan jäähän.
Veiksel on viimeinen osa pleistoseenikauden jääkausiaikaa, joka alkoi 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Veiksel-jääkausi oli noin 116 000–11 500 vuotta sitten, ja se päätti pleistoseeniajan Euroopassa. Suomessa viime jääkausi oli noin 115 000 – 10 000 vuotta sitten.
Ilmasto viileni alussa jääkaudeksi verraten hitaasti, 10 astetta 5 000 vuodessa, ja lämpötila laski 0–40 °C alueesta riippuen. Pohjois-Euroopan mannerjäätikkö syntyi ensin Skandien vuoristoon mutta levisi sieltä vähitellen laajalle alueelle itään ja etelään.Kurtén, s. 65–66 Ensimmäisen jäätiköitymisen alussa koettiin muutama sata vuotta kestävä kuiva, kylmä ja tuulinen kausi. Klingen seuduilla yhtenäinen metsä korvautui avoimella mäntymetsällä, ja varsinkin talvilämpötila laski huomattavasti.
Jäätiköitä ilmestyi myös Englantiin, Novaja Zemljalle ja Uralille sekä moniin muihin paikkoihin. Eri alueiden jäätiköt olivat laajimmillaan hieman eri aikoina, ja jäätikön koko vaihteli huomattavasti sulaen välillä lähes kokonaan ja laajentuen uudestaan. Niinpä Suomestakin on löydetty jääkautisten mammuttien luita. Kun jäätikkö oli laajana, ilmasto kuivui ja monilla jäättömillä alueilla oli laajoja aroja. Kun jäätikkö oli pieni, oli metsiä.Ruddiman 2008, s. 197, 199, 257.The Cambridge encyclopedia of archaeology, Exec. editor Candida hunt, , s. 54, myös 55 ja 104 Viimeisellä jääkaudella kivikauden metsästäjien myöhäispaleoliittinen kulttuuri kehittyi huippuunsa. Viimeisin jäätiköityminen tuhosi lähes kaikki merkit sitä edeltäneen lämpimän kauden kasvillisuudesta, eläimistöstä ja mahdollisesta ihmisen oleskelusta Suomessa. Jäljelle jäi ainoastaan joitakin luolia ja painumia.
Muilla alueilla vastaavaa jääkautta sanotaan muun muassa Würm-, Wisconsin ja Valdai-kaudeksi. Veiksel-jääkauden päättyessä hävisivät monet jääkauden ajan suuret eläimet suuressa pleistoseenin lopun joukkotuhossa, joka lienee kestänyt tuhansia vuosia.
Tämän jääkauden päättyessä maatalous syntyi Lähi-idässä.
Vaiheet
thumb|Viime jääkauden lämpötilaa kuvaava happi-isotooppipitoisuuskäyrä Grönlannissa: punainen ja Antarktiksella kahdesta kohtaa: musta ja sininen.
Varhaisvaihe Noin 122 000 vuotta sitten alkoi pohjoiselle pallonpuoliskolle kesällä tuleva Auringon säteily heiketä.Jääkaudet. Sivu 39. Tämä johti jääkauden alkuun noin 118 000–116 000 vuotta sitten. Edeltänyt Eem-interglasiaali oli kestänyt noin 11 000 vuotta.Jääkaudet. Sivu 49. ja joidenkin arvioiden mukaan pahin kuivuminen ja viileneminen tapahtui 500–1 000 vuodessa Euroopassa. Kesälämpötila laski 120 000−115 000 vuotta sitten pohjoisessa ja keskisessä Euroopassa noin kolme astetta ja talvilämpötila 6–10 astetta. Merenpinta laski voimakkaasti noin 124 000–120 000 vuotta sitten. Noin 115 000 vuotta sitten lämpötila laski Vostok-jääkairausnäytteen kairauspaikalla Etelämantereella, ja Keski-Eurooppaan ilmestyi melko nopeasti avointa kasvillisuutta metsän sijaan päätellen monista siitepölysarjoista. Jäätiköitymisen alun tienoilla koettiin Euroopassa noin 460 vuotta kestänyt kuivuuspulssi, jonka aikana ilmasto jäähtyi. Viime jääkaudella Skandinavian jäätikön koko vaihteli huomattavasti. Varhaisella Veiksel-jääkaudella ei ollut niin kylmää kuin myöhäisellä.
Varhais-Veiksel-kauden jäätiköitymisten välissä oli muutama hyvin lämmin interstadiaali eli lämmin välikausi. Varhais-Veikselin jäätiköitymisten aikana mannerjäätikkö eteni vain LappiinLunkka 2008: 239. tai korkeintaan Pohjanmaalle, ja Etelä-ja Keski-Suomi olivat jäättömiä. Brörup-interstadiaalin kautena Keski-Suomessa kasvoi mäntyä, ja hieman viileämmällä Odderade-kaudella koivua. Molemmilla kausilla suuria jäätiköitä oli vain Norjan ja Ruotsin vuoristoissa.
Keski-Veiksel-kausi
Noin 74 000 vuotta sitten alkoi hyvin kylmä kausi, jolloin jäätikkö peitti koko Suomen. Myös noin 74 000 vuotta sitten purkautui Toba-tulivuori Indonesiassa viilentäen Maan ilmastoa ainakin jonkin verran joksikin ajaksi.
Merenpinta laski noin 70 metriä nykyistä alemmas. Jää ulottui lopulta noin 64 000 vuotta sitten Pohjois-Saksaan ja Viroon asti. Iso-Britannia lienee ollut suurelta osin jäätön.
Ehkä noin 59 000 kalenterivuotta sitten tuli lämmin kausi, Keski-Veiksel-kauden niin sanottu happi-isotooppivaihe 3. Venäjällä lämpeneminen näkyy epäsuorasti Mustanmeren pinnan nousuna ja Kaspianmeren pinnan laskuna noin 47 000−45 000 radiohiilivuotta sitten niin sanotun pre-Surož-kauden jälkeen.A.A. Velichko, Longman 1984, Late Quaternary environment of the soviet union, , s. 161, alkup Ruchagov 1977, Ostrovsky Izmaylov Shcheglov et al 1977
Keski-Veiksel-kaudelle eli MIS3:lla oli ajoittain hyvin kylmää, välillä erittäin lauhaa. Tämän uskotaan johtuvan Golf-virran värähtelystä. Esimerkiksi 41 500–40 000 vuotta sitten oli normaalia kylmempi Hasselo-stadiaali, ja noin 39 000−37 000 vuotta sitten lauha Hengelo-interstadiaali. Ilmasto heilahteli rajusti Pohjois-Atlantilla ja sen ympäristössä. Jää vetäytyi kauden loppuun mennessä Amerikassa Suuren Orjajärven tasalle. Etelä-Suomi lienee tänä aikana ollut ainakin osittain jäätön, ja jos löydettyjen mammutinluiden ajoitukset ovat oikeita, Suomi oli noin 30 000 vuotta sitten kokonaan jäätön.
Denekamp-interstadiaalin aikana noin 32 000–28 000 vuotta sitten oli Luoteis-Saksassa heinäkuun keskilämpötila 10 °C ja alue tämän mukaan tundran rajalla.
Venäjän tasangolla 30. itäisellä pituusasteella jatkuva ikirouta ulottui etelässä melkein 55. leveysasteelle noin 45 000 radiohiilivuotta sitten Keski-Veikselin stadiaalin aikoihinkin.A.A. Velichko, Longman 1984, Late Quaternary environment of the Soviet Union, isbn 0-582-30125-4, s. 90. Epäjatkuva ikirouta ulottui melkein 53. leveysasteelle. Idempänä Länsi-Siperiassa 75. itäisellä pituusasteella jatkuva ikirouta ulottui 55. ja epäjatkuva 52 leveysasteelle. Vielä idempänä ikiroudan raja oli 50 leveysastetta etelämpänä. Lämpimänä Brjansk-kaudella noin 30 000 radiohiilivuotta sitten jatkuva ikirouta oli noin 58.–60. ja epäjatkuva 56.–57. leveysasteella. Länsi-Siperiassa jatkuva ikirouta ulottui 62. ja epäjatkuva 60. leveysasteelle, jäännösikirouta 56. leveysasteelle. Itä-Siperiassa 125. pituusasteella ikiroudan raja oli 30 000 vuotta sitten noin 56. leveysasteella eli melkein samassa kuin holoseenikaudella. 40 000–35 000 vuotta sitten jään reuna oli eteläisessä Ruotsissa Vänernin eteläosan ja Gotlannin pohjoiskärjen tasalla.
Veiksel-jääkauden huippukohta
thumb|350px|Jäätikön laajin ulottuvuus kartalla, jossa Pohjoisnapa on keskellä. Massiivinen jäätiköityminen alkoi uudestaan noin 35 000–30 000 vuotta sitten, ja noin 30 000 vuotta sitten alkoi merenpinta nopeasti laskea jäätikköjen laajetessa nopeasti. Jää laajeni yleensä 25–50 metriä vuodessa, alussa paikallisesti jopa 500 metriä vuodessa.Seppo Vuokko, Tom Björklund: Mammutin aika, 2009, s. 13.
Jää eteni noin 27 000–23 000 kalenterivuotta sitten syvälle Pohjois-Saksaan ja Puolaan, jonne syntyi Brandenburgin päätemoreeni. Jää peitti koko Suomen noin 25 000 kalenterivuotta sitten. Tätä aikaa kutsutaan nimellä viime jääkauden huippukohta, LGM. Eri seuduilla jäätiköt olivat laajimmillaan eri aikoina, koska jäätikön eri kielekkeet syntyivät ja kutistuivat eri tahtiin. Jää virtasi itäiseen ja pohjoiseen Tanskaan koillisesta Itämeren suunnasta, kun se oli aiemmin virrannut Norjasta ja Ruotsista.
Tätä aikaa kutsutaan tieteellisissä julkaisuissa nimellä LGM (). LGM:ään liitetään monesti Brandenburg-vaihe, jolloin jäätikkö lienee ollut kaikkein laajimmillaan. Jää ulottui silloin Euroopassa hieman Berliinin eteläpuolelle.Tage Nilsson, The Pleistocene, sivu 247 Tällöin ikiroudallinen tundravyöhyke ulottui Keski-Ranskaan, ja Etelä-Ranskassa oli puistotundraa.Teocr.tul.cz Etelä-Englannin keskilämpötila oli 8 °C, ja sielläkin, missä ei ollut jäätikköä, maa oli jäätynyttä ja autiota polaariaavikkoa. Merenpinnan laskun takia Pohjanmeri ja Englannin kanaali olivat kuivaa maata. Merenpinta oli noin 116 metriä nykyistä alempana. Jää laajeni voimakkaasti idässä noin 22 000 kalenterivuotta sitten.
Keski-Aasiassa oli laajoja jäätikön patoamia järviä, ja myös Kaspianmeri ja Araljärvi olivat nykyistä suurempia.Kalevi Wiik, Suomalaisten alkuperä, kartta, s. 52.Kalevi Wiik, Suomalaisten juuret, kartta 47 s. 78. Noin 19 000 vuotta sitten ilmasto lauhtui merkittävästi, ja merenpinta nousi noin 10–15 metriä muutamassa sadassa vuodessa. Alkoi lämmin Lascaux-interstadiaali, jonka aikana jää vetäytyi hitaasti Pohjois-Saksassa. Pohjois-Saksaan ja Puolaan syntyi kylminä kausina muutamia mannerjäätikön edustalaaksoja, joita kutsutaan saksaksi nimellä Urstromtal. Ne syntyivät, kun mannerjäätikkö painoi maankuoren alemmaksi. Niissä virtasi kiemurteleva joki. Vaikka jää oli alkanut lännessä vetäytyä, se eteni vielä Venäjällä, ja se saavutti maksimilaajuutensa Laatokan itäpuolella 18 000 kalenterivuotta sitten, ja Dvina-joen altaassa 17 000 vuotta sitten.
Veiksel-kauden päättyminen
Pian tuli taas kylmä vaihe, jota sanotaan Pommeri-stadiaaliksi. Jää vetäytyi pois Pohjois-Saksasta ehkä 17 000–16 000 kalenterivuotta sitten, jossa se oli viimeisen kerran noin 16 500–15 800 kalenterivuotta sitten Rügenin niemen kärjessä. Näihin aikoihin jää oli alkanut vetäytyä vauhdilla Baltian maiden seuduilla.
Noin 16 000 vuotta sitten asutusta oli Pohjois-Ranskassa, Ukrainassa ja Romaniassa. Noin 13 000 "radiohiilivuotta" sitten, joka on kalibroituna noin 14 000–15 000 vuotta sitten, Etelä-Ruotsissa oli jäätikköä ja tundraa, ja heinäkuun keskilämpötila 8 °CPohjois-Euroopan luonto. Jääkauden loppuvaiheessa lämpötila aaltoili rajusti. Noin 14 700 vuotta sitten Bölling-interstadiaalikaudella ilmasto lämpeni rajusti ja alkoi lämmin kausi, ja jää vetäytyi viimeistään tällöin Saksan ja Puolan pohjoisrannikolta. Mammutti kuoli sukupuuttoon laajalta Euroopan ja Asian alueelta mm Ranskasta, Ukrainasta ja Englannista Bölling-kauden lopussa noin 14 000 kalenterivuotta sitten (12 000 radiohiilivuotta sitten)The extinction of woolly mammoth (Mammuthus primigenius) and straight-tusked elephant (Palaeoloxodon antiquus) in Europe, Anthony J. Stuart, ScienceDirect, 10 November 2004 The latest woolly mammoths (Mammuthus primigenius Blumenbach) in Europe and Asia: a review of the current evidence Quaternary Science Reviews, Volume 21, Issues 14–15, August 2002, s. 1559–1569,1 February 2002ate Quaternary megafaunal extinctions in Europe and Northern Asia: new radiocarbon evidence Anthony J. Stuart Stuart 2004 Pleistocene to Holocene extinction dynamics in giant deer and woolly mammoth A. J. Stuart, P. A. Kosintsev, T. F. G. Higham & A. M. Lister, Nature 431, 684–689 (7 October 2004) | doi:10.1038/nature02890;The CalPal Online Radiocarbon Calibration.