Vuosi 1951 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
__TOC__ Tapahtumia Tammikuu−maaliskuu 1. tammikuuta – Itä-Saksan ensimmäisen viisivuotissuunnitelman alku. 1. tammikuuta – Järvenpään kauppala erotettiin Tuusulan kunnasta ja Karhulan kauppala Kymin kunnasta. 4. tammikuuta – Korean sota: kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot valloittivat jälleen Soulin.http://www.atimes.com/atimes/Korea/LE25Dg03.html 9. tammikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien päärakennus otettiin käyttöön New Yorkissa. 10. tammikuuta – Nobel-fyysikko Irène Joliot-Curie erotettiin Ranskan atomikomissiosta kommunistimyönteisten mielipiteidensä vuoksi. 12. tammikuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti varatuomari Johan Nykoppin Suomen suurlähettilääksi Washingtoniin Kalle Jutilan tilalle. 15. tammikuuta – Toinen YK-joukkojen vastahyökkäys Korean sodassa alkoi. Yhdysvaltain 8. armeijan murskasi kiinalaiset ja pohjoiskorealaiset joukot ilma- ja 155 mm tykistön iskuilla. Taktiikka sai nimen Ridgwayn lihamylly ("Ridgway's Meatgrinder"). 17. tammikuuta − Tasavallan presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen ensimmäiselle hallitukselle ja nimitti Kekkosen toisen hallituksen. 1. helmikuuta – YK:n yleiskokous tuomitsi Kiinan hyökkääjäksi Korean sodassa. 12. helmikuuta – Iranin shaahi Mohammad Reza Pahlavi meni naimisiin prinsessa Soraya Esfandiary Bakhtiarin kanssa Teheranissa 27. helmikuuta – Yhdysvaltain perustuslain 22. lisäys rajoitti presidentin toimikaudet kahteen. 2. maaliskuuta – Tauno Luiro hyppäsi Oberstdorfissa mäkihypyn uuden maailmanennätyksen 139 metriä. 4. maaliskuuta – Puolan presidentti Bolesław Bierut julisti sodan puolalaisia "kulakkeja" vastaan. 14. maaliskuuta – Yhdysvaltain 8. armeijan joukot kenraali Ridgway johtamina valloittivat Soulin toistamiseen Korean sodassa. 17. maaliskuuta − Kansallinen Edistyspuolue lopetti toimintansa. Sen tilalle perustettiin Suomen Kansanpuolue. 27. maaliskuuta − Kiinan ensimmäinen Helsingin-suurlähettiläs kenraali Geng Biao saapui Suomeen. 29. maaliskuuta – Ethel ja Julius Rosenberg tuomittiin Yhdysvalloissa vakoilun suunnittelusta. Heidät tuomittiin kuolemaan 5. huhtikuuta ja teloitettiin kesäkuussa 1953.
Huhtikuu−kesäkuu
8. huhtikuuta − Neuvostoliitto nimitti uudeksi Suomen-suurlähettilääkseen Viktor Lebedevin. Hän seurasi Grigori Savonenkovia, joka oli aikanaan toiminut valvontakomission varapuheenjohtajana. 9. huhtikuuta – Presidentti Truman erotti kenraali Douglas MacArthurin YK:n Koreassa olevien joukkojen ylipäällikön tehtävistä niskoittelun vuoksi. MacArthur oli jatkanut vaatimuksia hyökkäyksestä Kiinaan. MacArthurin erottamista oli vaadittu varsinkin Ranskassa ja Isossa-Britanniassa. Tilalle nimitettiin kenraali Matthew Ridgway. 14. huhtikuuta − Ulkomaankauppaministeri, vuorineuvos Åke Gartz vaati SDP:n puheenjohtajaa Emil Skogia estämään Väinö Tannerin paluun eduskuntaan. 17. huhtikuuta – Ennätysmäinen tulva Kokemäenjoessa nosti veneitä Porin kaduille. 18. huhtikuuta – Pariisin sopimus Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustamiseksi. 21. huhtikuuta – Suomen Kansanpuolue piti ensimmäisen puoluekokouksensa. 21. huhtikuuta − Vapaamielisten Liitto perustettiin. 23. huhtikuuta – Kukkula 235:n taistelu: kolme divisioonaa Kiinan 63. armeijasta hyökkäsi brittiläistä 29. prikaatia vastaan, jonka 1. pataljoonan, Gloucestershiren rykmentin 400 miestä jäi saarroksiin Kukkulalle 235 ('Gloster Hill'). 28. huhtikuuta − Iranin parlamentti valitsi pääministeriksi Mohammed Mossadeghin ja päätti kansallistaa maassa sijainneet öljynjalostamot. Päätös johti diplomaattiseen selkkaukseen Iranin ja Ison-Britannian välillä. 3. toukokuuta − Kuningas Yrjö VI avasi Festival of Britain -tapahtuman Lontoon South Bankissa. Tapahtuma esitteli Britannian saavutuksia taiteissa, tieteissä ja teknologiassa. 27. toukokuuta – Tiibet alistui kiinalaismiehitykseen. 5. kesäkuuta – Mikkelin hiippakunnan piispa Ilmari Salomies valittiin uudeksi arkkipiispaksi maaliskuussa kuolleen Aleksi Lehtosen seuraajaksi. Salomies vihittiin uuteen virkaansa 16. syyskuuta. 7. kesäkuuta − Kaksi Ison-Britannian ulkoministeriön virkamiestä, Guy Burgess ja Donald MacLean, ilmoitettiin kadonneiksi Britanniassa. Myöhemmin ilmeni, että he olivat loikanneet Neuvostoliittoon. 13. kesäkuuta – Helsingissä alkoi ensimmäinen Sibelius-viikko, jonka tarkoituksena oli tutustuttaa suomalaista ja ulkomaista yleisöä suomalaiseen musiikkiin. Tapahtuman suojelijana oli presidentti J. K. Paasikivi ja sen aikana pidetyissä konserteissa kuultiin muiden muassa Jean Sibeliuksen, Erkki Melartinin, Leevi Madetojan ja Uuno Klamin sävellyksiä. 29. kesäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti ulkomaankauppaministeri Åke Gartzin Suomen Sveitsin-suurlähettilääksi Reinhold Sventon tilalle.
Heinäkuu−syyskuu
2.–3. heinäkuuta – Suomessa pidettiin eduskuntavaalit. 7. heinäkuuta – Ensimmäinen väritelevisiolähetys Yhdysvalloissa. 8. heinäkuuta – Kirjankustantaja Nils Oskar Fagerström ampui Espoon Leppävaarassa Espoon nimismiehen Bertil Winbergin, entisen vaimonsa, 9-vuotiaan poikansa ja lopuksi itsensä. Teon takana oli vanhempien riita pojan huoltajuudesta.Järkyttävä perhedraama Leppävaarassa sunnuntaina. Eronneitten vanhempien riita pojasta päättyi kolmoismurhaan ja itsemurhaan, Laatokka, 10.07.1951, nro 150, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot 10. heinäkuuta – Korean sodan aseleponeuvottelut alkoivat Kaesŏngissa. 16. heinäkuuta – Belgian Leopold III allekirjoitti kruunustaluopumisen poikansa Baudouinin eduksi. 20. heinäkuuta – Jordanian Abdullah I salamurhattiin Jerusalemissa. 25. heinäkuuta − Uuden eduskunnan puhemieheksi valittiin SDP:n K.-A. Fagerholm, ensimmäiseksi varapuhemieheksi Maalaisliiton Viljami Kalliokoski ja toiseksi varapuhemieheksi SKDL:n Toivo Kujala. 28. heinäkuuta − Presidentti J. K. Paasikivi nimitti fyysikko ja tähtitieteilijä Yrjö Väisälän Suomen Akatemian jäseneksi. 17. elokuuta – Uudeksi Mikkelin piispaksi valittiin tohtori Martti Simojoki, joka vihittiin virkaansa 4. marraskuuta. 18. elokuuta – Ruotsissa lopetettiin kahvin säännöstely. 31. elokuuta − Ajokki Oy:n autokoritehdas vaurioitui pahoin tulipalossa Tampereen Nekalassa. Palossa tuhoutui muun muassa kolme valmistumaisillaan ollutta Tampereen kaupungin liikennelaitoksen tilaamaa linja-autoa. 1. syyskuuta – ANZUS-puolustusliitto solmittiin Yhdysvaltain, Australian ja Uuden-Seelannin välillä. 8. syyskuuta – San Franciscon sopimus Japanin ja 48 muun maan välillä päätti toisen maailmansodan Tyynellämerellä. 20. syyskuuta – Nato hyväksyi Kreikan ja Turkin jäsenikseen. 20. syyskuuta − Presidentti J. K. Paasikivi myönsi eron Kekkosen toiselle hallitukselle ja nimitti Kekkosen kolmannen hallituksen. 26. syyskuuta – Tampereen Työväen Teatteri täytti 50 vuotta.
Lokakuu−joulukuu
pienoiskuva|oikea|Taifuuni Ruth runtelemassa matkustajalautta Kongōmarua 2. lokakuuta – Tanskassa aloitettiin televisiolähetykset ensimmäisenä pohjoismaana. 4. lokakuuta – Neuvostoliitto sanoi suhtautuvansa kielteisesti Turkin liittymiseen Naton jäseneksi. 5. lokakuuta – Suomen ensimmäiset liikennevalot otettiin käyttöön Aleksanterinkadun ja Mikonkadun risteyksessä Helsingin keskustassa. 7. lokakuuta – Malesian sisällissota ja kansannousu: kommunistikapinalliset surmasivat brittikomentaja Sir Henry Gurneyn. 12. lokakuuta – Eduskunta hyväksyi Ahvenanmaan uuden itsehallintolain. 15. lokakuuta – Taifuuni Ruth (paikallinen nimitys "taifuuni nro 15") iski Japaniin. Useita laivoja ajoi karille ja rakennuksia romahti myrskysäässä. Kuolonuhreja aiheutui 945. 16. lokakuuta – Pakistanin presidentti Liaquat Ali Khan murhattiin. 26. lokakuuta – Winston Churchill valittiin uudelleen Ison-Britannian pääministeriksi. 1. marraskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot harjoittelivat ensimmäista kertaa toimintaa ydinsodassa Nevadan aavikolla. 4. marraskuuta – Mannerheim-museo avattiin marsalkan kotitalossa Helsingin Kaivopuistossa. 11. marraskuuta – Juan Perón valittiin uudelleen Argentiinan presidentiksi. 13. marraskuuta – Itämeren havaintohistorian suurin tunnettu suolapulssi alkoi Juutinrauman kynnyksellä. Pulssi kuljetti joulukuun puoleenväliin mennessä Itämereen noin 4,7 miljardia tonnia suoloja. 23. marraskuuta – Jorma Nortimon ohjaama elokuva Rovaniemen markkinoilla sai ensi-iltansa. Elokuvan käsikirjoitti Reino Helismaa ja siihen sävelsi musiikin Toivo Kärki ja se aloitti suomalaista populaarikulttuuria 1950-luvulla leimanneen rillumarei-kauden. 27. marraskuuta – Tšekkoslovakian varapääministeri Rudolf Slánský erotettiin virastaan ja pidätettiin syytettynä vakoilusta. Myöhemmin hänet teloitettiin Stalinin käskystä. 5. joulukuuta – Suomen Aku Ankka -lehden ensimmäinen numero ilmestyi näytenumerona. 6. joulukuuta – Hätätilalaki Egyptissä kasvaneiden mellakoiden vuoksi. 24. joulukuuta – Libya itsenäistyi Italiasta.
Ei päiväystä Suomen ensimmäinen kaukopuhelinverkkojen automatisoitu kahden kaupungin välinen kaukovalinta avattiin Lahden ja Heinolan välille. Muut kaukokeskukset valmistuivat vuosina 1955–1980.
Syntyneitä
Tammikuu−maaliskuu 8. tammikuuta – John McTiernan, yhdysvaltalainen elokuvaohjaaja ja -tuottaja 9. tammikuuta – Michel Barnier, ranskalainen poliitikko 12. tammikuuta – Kirstie Alley, yhdysvaltalainen televisio- ja elokuvanäyttelijä (k. 2022) 12. tammikuuta – Rush Limbaugh, yhdysvaltalainen radio- ja televisiotoimittaja (k. 2021) 14. tammikuuta – Kjell Lindblad, suomenruotsalainen kirjailija 19. tammikuuta – Shimon Sakaguchi, vuoden 2025 Nobelin lääketieteen palkinnon saanut japanilainen molekyylibiologi ja immunologi 30. tammikuuta – Phil Collins, englantilainen muusikko 30. tammikuuta – Hugo Christer ”Cisse” Häkkinen, suomalainen basisti ("Hurriganes") (k. 1990) 31. tammikuuta – Eija Ahvo, suomalainen laulaja ja näyttelijä 1. helmikuuta – Jorma Eloranta, suomalainen yritysjohtaja ja vuorineuvos 1. helmikuuta – Ellen Horn, norjalainen näyttelijä, teatterinjohtaja ja poliitikko 5. helmikuuta – Robin Sachs, englantilainen näyttelijä (k. 2013) 7. helmikuuta – Raimo Sirkiä, suomalainen oopperalaulaja 10. helmikuuta – Robert Iger, yhdysvaltalainen yritysjohtaja 13. helmikuuta – Olli Tola, suomalainen televisiotuottaja 15. helmikuuta – Jane Seymour, englantilais-yhdysvaltalainen näyttelijä 16. helmikuuta – Allan Svensson, ruotsalainen näyttelijä (k. 2024) 23. helmikuuta – Titta Jokinen, suomalainen näyttelijä ja laulaja 23. helmikuuta – Leevi Lehto, suomalainen runoilija, kääntäjä, ohjelmoija ja kustantaja (k. 2019) 23. helmikuuta – Patricia Richardson, yhdysvaltalainen näyttelijä 23. helmikuuta – Ulla Skoog, ruotsalainen näyttelijä ja koomikko 24. helmikuuta – Erna Osland, norjalainen kirjailija 28. helmikuuta – Gustav Thöni, italialainen alppihiihtäjä 1. maaliskuuta − Erkki ”Eki” Jantunen, suomalainen muusikko ja juontaja 4. maaliskuuta – Chris Rea, englantilainen muusikko (k. 2025) 5. maaliskuuta – Tarja Ylitalo, suomalainen iskelmälaulaja 13. maaliskuuta – Izhar Cohen, israelilainen laulaja ja näyttelijä 13. maaliskuuta – Marit Tusvik, norjalainen kirjailija 17. maaliskuuta – Kurt Russell, yhdysvaltalainen näyttelijä 19. maaliskuuta – Samuel Salmi, suomalainen piispa 19. maaliskuuta – Håkan Samuelsson, ruotsalainen yritysjohtaja (MAN, Volvo Cars) 20. maaliskuuta – Jimmie Vaughan, yhdysvaltalainen muusikko ("Fabulous Thunderbirds") 22. maaliskuuta – Sinikka Hurskainen, suomalainen kansanedustaja 22. maaliskuuta – Tuula Kallioniemi, suomalainen kirjailija 26. maaliskuuta – Carl Wieman, vuoden 2001 Nobelin fysiikanpalkinnon saanut yhdysvaltalainen fyysikko 28. maaliskuuta – Matti Pellonpää, suomalainen näyttelijä (k. 1995) 29. maaliskuuta – Roger Myerson, vuoden 2007 Nobelin taloustieteen palkinnon saanut yhdysvaltalainen ekonomisti 31. maaliskuuta – Per Eckerdal, ruotsalainen piispa 31. maaliskuuta – Johnny Madsen, tanskalainen muusikko (k. 2024)
Huhtikuu−kesäkuu 1. huhtikuuta – Kauko Simonen, suomalainen laulaja, ensimmäinen tangokuningas 1. huhtikuuta – Allu Tuppurainen, suomalainen näyttelijä