Axel Bertel Jung (11. heinäkuuta 1872 Pietarsaari – 12. toukokuuta 1946 Helsinki) oli suomalainen arkkitehti. Hänet tunnetaan erityisesti asemakaava-arkkitehtina.
Elämäkerta Bertel Jungin vanhemmat olivat vakuutusvirkailija Axel Gabriel Jung ja Sofia Augusta Brunberg. Hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1891 Helsingin ruotsalaisesta normaalilyseosta. Jung valmistui arkkitehdiksi Polyteknillisestä opistosta vuonna 1895. Valmistumisensa jälkeen Jung opiskeli koristekuvanveistoa Berliinin kuninkaallisessa taidekoulussa vuosina 1895–1896.Mustonen 2010, s. 20 Palattuaan Helsinkiin hän toimi Polyteknillisessä opistossa piirustuksenopettajana ja työskenteli yhdessä arkkitehti Karl Hård af Segerstadin kanssa vuoteen 1898 asti. Tunnetuin työ tuolta ajalta on Kihlmanin talo Korkeavuorenkadulla Helsingissä. Tämän yhteistyön jälkeen Jung perusti yhdessä arkkitehtien Oscar Bomansonin ja Waldemar Andersinin kanssa arkkitehtitoimiston, jossa Jung toimi aina vuoteen 1913 asti. Waldemar Andersin jätti toimiston muutettuaan Yhdysvaltoihin vuonna 1903.Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 : Axel Bertel Jung
Nuorena Jung ammensi paljon ajatuksia itävaltalaisen arkkitehdin Camillo Sitten kirjoituksista. Sitte teki vaikutuksen myös Lars Sonckiin.Mustonen 2010, s. 16–17 Jung tunnettiin taitavana kirjoittajana ja puhujana.Mustonen 2010, s. 20, 22
Helsingin kaupunkisunnitelmat Bertel Jung muistetaan nimenomaan asemakaava-arkkitehtina. Hänet nimitettiin Helsingin kaupungin ensimmäiseksi asemakaava-arkkitehdiksi vuonna 1908. Hän oli mukana suunnittelemassa muun muassa Eiran asemakaavaa. Jungin mukaan estetiikan tuli olla keskeisessä roolissa kaupunkisuunnittelussa.
Jung julkaisi vuonna 1911 Suur-Helsinki-suunnitelmansa, joka oli idealuonnos Helsingin ensimmäiseksi yleiskaavaksi. Jung oli saanut luonnokseensa vaikutteita edeltävänä vuonna järjestetystä kaupunkisuunnittelunäyttelystä, josta hän oli ammentanut muun muassa rakennemallin säteittäin kasvavalle suurkaupungille.
Kun Eliel Saarinen vuonna 1915 laati Munkkiniemi–Haaga-suunnitelman, Bertel Jung laati siihen liittyen luonnoksen Helsingin koko kaupunkiseudun yleiskaavaksi. Tärkeänä kohtana hänen suunnitelmassaan oli uusien kaupunginosien väliin jätettävä Keskuspuisto, johon kuuluivat myös Töölönlahden ympärillä ennestään sijainneet Hesperian ja Eläintarhan puistoalueet, mutta jonka oli määrä ulottua alueelta kauas pohjoiseen. Kolme vuotta myöhemmin hän oli mukana laatimassa Saarisen ja Einar Sjöströmin kanssa Suur-Helsinki-suunnitelmaa Pro Helsingfors.
Myöhemmät vaiheet Kun Jung vuonna 1917 siirtyi Kulosaaren huvilakaupunkiyhtiön arkkitehdiksi, hänen seuraajakseen Helsingin asemakaava-arkkitehdiksi tuli Birger Brunila. Vuonna 1919 Jung muutti Turkuun, jossa hän ensin oli sataman palveluksessa ja myöhemmin nimitettiin Turun asemakaava-arkkitehdiksi. Jung erosi virastaan asemakaava-arkkitehtina vuonna 1925 ja muutti takaisin Helsinkiin. Turussa hän ehti kuitenkin tehdä Suur-Turun asemakaavan vuonna 1921. Bertel Jung toimi asuinalueensa Kulosaaren kunnanvaltuuston puheenjohtajana vuodesta 1926. Hän sai professorin arvon vuonna 1942.
Helsingissä Bertel Jung perusti yhdessä veljensä Valter Jungin kanssa arkkitehtitoimiston Jung & Jung. Toimistossa Bertel vastasi kaupunkisuunnittelusta ja Valter pääasiassa rakennussuunnittelusta. Toimiston töitä on muun muassa Hotelli Torni Helsingissä.
Bertel Jungin työt
Bertel Jung ja Karl Hård af Segerstadt (1897–1898) Helios, Rauhankatu 13, Helsinki – 1898 Kihlmanin talo Korkeavuorenkatu 19, Helsinki – 1898
(Andersin), Bomanson & Jung (1898–1913) Huhtimäenkatu 3, Tampere – 1898 Johanneksentie 4, Helsinki – 1906 Koitto, Vyökatu 8, Helsinki – 1904 Satamakatu 4, Helsinki – 1913 (yhdessä Dag Englundin kanssa) Punavuorenkatu 1, Helsinki – 1907 Johanneksentie 6, Helsinki – 1908 Iso Roobertinkatu 1, Helsinki – 1907 Kavallintie 14, Kauniainen – 1907
Jung & Jung (1925–1946) Katso työt artikkelista Valter Jung
Asemakaavasuunnitelmat Tuiran asemakaava, Oulu – 1914 Munkkiniemi–Haaga-suunnitelma yhdessä Eliel Saarisen kanssa – 1915 Pro Helsingfors yhdessä Eliel Saarisen ja Einar Sjöströmin kanssa – 1918 Iso-Heikkilän ja sataman alueen asemakaava, Turku – 1921 Martin ja Itärannan asemakaava, joka pohjautui Albert Richardtsonin ja Harald Andersinin kilpailuvoittoon vuodelta 1906, Turku – 1922 Kotimäen asemakaava, Kaarina, Littoinen – 1922 Maarianhaminan asemakaava – 1938
Lähteet
Viitteet
Aiheesta muualla
Luokka:Suomalaiset arkkitehdit Luokka:Suomalaiset professorin arvonimen saaneet Luokka:Kulosaaren kunnanvaltuutetut Luokka:Vuonna 1872 syntyneet Luokka:Vuonna 1946 kuolleet