Franciscus (oik. Jorge Mario Bergoglio; 17. joulukuuta 1936 Buenos Aires – 21. huhtikuuta 2025 Vatikaani) oli argentiinalainen pappi ja katolisen kirkon paavi vuosina 2013–2025.

Bergoglio toimi Buenos Airesin arkkipiispana vuodesta 1998 paaviksi valitsemiseensa asti. Kardinaalin arvon hän sai vuonna 2001. Hänet valittiin paavi Benedictus XVI:n seuraajaksi 13. maaliskuuta 2013. Franciscus oli Vatikaanin virallisten luetteloiden mukaan 266. paavi. Hän oli paavina sekä ensimmäinen jesuiitta ja eteläamerikkalainen että ensimmäinen ei-eurooppalainen 700-luvulla eläneen Gregorius III:n jälkeen.

Vuonna 2014 Franciscus pyysi Argentiinan viranomaisia uusimaan hänen Argentiinan passinsa ja henkilökorttinsa, mutta siten, että hänet esitettäisiin niissä yksityishenkilönä. Paavin virkansa puolesta Franciscus oli myös Vatikaanin kansalainen.

Perhetausta ja varhaiset työkokemukset

Jorge Bergoglio syntyi viisilapsiseen perheeseen, jonka isä oli rautatietyöläinen Mario José Bergoglio () ja äiti Regina María Sivori. He olivat italialaisia ja lähtöisin Piemontesta, Luoteis-Italiasta.Bergoglio Card. Jorge Mario, S.I. Cenni biografici, Il Collegio Cardinalizio, Sala Stampa della Santa Sede Francis Ventures Out of Vatican on First Day as Pope. Bloomberg. Paavi Franciscuksen perheen Argentiinaan-muuton taustalla oli italialaisen fasismin nousu.

Nuorena Bergoglio työskenteli muun muassa yökerhon ovivahtina. pienoiskuva|Jorge Bergoglio nuorena pappisseminaarilaisena 1950-luvulla.

Kirkollinen ura

Kahden jesuiittapapin tapaus Argentiinan sotilasjuntan aikana (1976–1983)

Kirjassaan El silencio (’hiljaisuus’) argentiinalainen vasemmistoaktivisti ja tutkiva journalisti Horacio Verbitsky väitti silloisen Argentiinan jesuiittojen johtajan Bergoglion vetäneen suojelunsa pois, kun papit Francisco Jalics ja Orlando Yorioky kieltäytyivät lopettamasta slummeissa vierailemistaan. Viranomaiset vangitsivat heidät sittemmin. Bergoglio kirjoitti samoihin aikoihin Francisco Jalicsin veljelle: ”Olen lobannut hallitusta monta kertaa, jotta he vapauttaisivat veljesi. Toistaiseksi meillä ei ole ollut menestystä. En ole kuitenkaan vielä menettänyt toivoa siitä, että veljesi vapautettaisiin pian”. Heidät vapautettiin viiden kuukauden kuluttua.

Bergoglion elämäkerran kirjoittaja Serge Rubin kirjoittaa tämän tehneen paljon ihmisten suojelemiseksi juntan aikana.Vatican: Pope Francis Blameless on Alleged Military Era CrimesViitattu 16.3.2013 Toimittaja Horacio Verbitsky on tunnetusti lähellä Argentiinan presidentti Cristina Fernandez de Kirchneria, joka on taistellut silloisen kardinaali Bergoglion kanssa homoliitoista ja sosiaalipolitiikasta.Francisco Jalics, Argentine Priest Kidnapped By Junta, Reconciled With Pope Francis Vatikaani väitti syytösten olevan vasemmiston harjoittamaa antiklerikalistista mustamaalauskampanjaa.

Sotilasjuntan 1970-luvulla sieppaama ja kiduttama pappi Francisco Jalics kertoi vuonna 2013, että hän oli vuosia sitten tehnyt sovinnon kardinaali Bergoglion kanssa. pienoiskuva|Kardinaali Jorge Bergoglio vuonna 2008. pienoiskuva|Ensiesiintyminen paavina 13. maaliskuuta 2013 Pietarinkirkon parvekkeella.

Vuoden 2005 konklaavi

Bergoglio ei ollut vuoden 2005 konklaavissa ennakkosuosikki, eli niin kutsuttu papabile, vaikkakin hänet oli mainittu mahdollisena vaihtoehtona uudeksi paaviksi. Konklaavin jälkeen julkisuuteen ilmestyi kuitenkin muistikirja, jonka sanottiin olevan yhden konklaavin osallistuneen kardinaalin laatima. Kirjan sisältämäksi väitettyä tekstiä julkaistiin italialaisessa Limes-lehdessä 23. syyskuuta 2005. Muistikirjan sanotaan sisältävän tietoja konklaavin kulusta ja äänestysmääristä. Mikäli kirja on aito, on sen laatinut kardinaali rikkonut konklaavin sääntöjä, jotka ankarasti kieltävät vastaavanlaiset muistiinpanot. Toisaalta tilanne ei olisi ainutlaatuinen, sillä vastaavanlaisia muistiinpanoja tunnetaan muun muassa vuoden 1914 konklaavista.

Muistikirjan mukaan Joseph Ratzingerin päävastustaja konklaavissa ei ollut yleisten tietojen mukaisesti kardinaali Carlo Maria Martini, vaan Buenos Airesista konklaaviin saapunut kardinaali Bergoglio. Muutenkin muistikirja on konklaavista esitettyjä yleisiä arvioita vastaan, sillä monien tahojen mukaan kolmannesta maailmasta tuleva kardinaali ei ollut missään vaiheessa lähelläkään paaviksi nousemista. Lisäksi muistikirjassa väitetään, ettei Bergoglio olisi halunnut paavinvirkaa ja olisi ehkä saattanut kieltäytyä siitä voittaessaan konklaavin.

Paavina pienois|pysty|Paavi Franciscuksen vaakuna. Latinankielinen motto tarkoittaa ”Armahtaen ja valiten” ja viittaa apostoli Matteuksen kutsumiseen.Katolinen.fiRadio Vaticana Bergoglio valittiin paaviksi vuoden 2013 konklaavissa 13. maaliskuuta 2013. Hän otti paavinimekseen Franciscus kunnioittaakseen Franciscus Assisilaista, keskiajalla elänyttä italialaista munkkia, joka tunnettiin erityisesti köyhien auttajana. Franciscus puolustikin paavina voimakkaasti heikompiosaisia. Hän otti myös kantaa kansainväliseen politiikkaan, ja syyskuussa 2015 hänestä tuli ensimmäinen paavi, joka on pitänyt puheen Yhdysvaltain kongressille. pienoiskuva|Paavi Franciscus ja Kuuban presidentti Raúl Castro Havannan lentokentällä 2015. Vierailullaan Yhdysvalloissa syyskuussa 2015 Franciscus ilmoitti julkaisevansa pop-rock-albumin, joka sisältää hänen puheitaan. Paavi Franciscuksella oli tili Twitterissä ja Instagramissa.

Paavikautensa alussa Franciscus ilmoitti toimivansa paavina vain muutaman vuoden ajan, mutta siitä huolimatta maaliskuussa 2023 juhlittiin hänen paavikautensa 10-vuotisjuhlaa. Vaikka Franciscus ei viimeisinä vuosinaan enää puhunut eläköitymisestä, hänen arveltiin jäävän eläkkeelle sitten kun hänen ”työnsä Vatikaanissa on tehty”. Syksyllä 2023 Franciscus tuli nimittäneeksi valtaosan kirkon kardinaaleista, mikä tarkoittaa sitä, että seuraavassa konklaavissa oli todennäköistä, että hänen seuraajakseen valittaisiin hänen linjaansa jatkava uusi paavi. Paavi Franciscuksen seuraajaksi valittiin vuoden 2025 konklaavissa hänen kardinaaliksi korottamansa yhdysvaltalainen Robert Prevost, joka otti paavinimekseen Leo XIV.

Paavina Franciscuksen käytöstavat olivat vähemmän muodollisia kuin hänen edeltäjillään, tyyliä kutsuttiin "koruttomaksi", "yksinkertainen lähestymistapa ja saavutettavuus osoittautuvat suurimmaksi inspiraation lähteeksi". Vaali-iltanaan hän matkusti bussilla takaisin hotelliinsa kardinaalien kanssa sen sijaan, että olisi matkustanut paavin virka-autolla. Seuraavana päivänä hän vieraili argentiinalaisen kardinaali Jorge María Mejían luona sairaalassa ja jutteli potilaiden ja henkilökunnan kanssa.

Hän tuli tunnetuksi yksinkertaisista, usein koristelemattomista juhla-asuistaan, teräsrististä sekä mustista nauhakengistään, joiden kerrotaan olleen hänen kotikaupungissaan Buenos Airesissa asuvan ystävän valmistamia ortopedisia jalkineita. Hänen edeltäjänsä, paavi Benedictus XVI oli käyttänyt jalokivillä koristeltuja ristejä, kirkkaanpunaisia mittatilauksesta tehtyjä loafer-mallisia kenkiä ja vanhanaikaisia asusteita, kuten perinteistä samettista ja kärpännahkaista camauro talvipäähinettä.

Äidinkielensä espanjan lisäksi hän puhui sujuvasti italiaa (Vatikaanin virallinen kieli ja Pyhän istuimen "arkikieli") ja saksaa. Hän puhui myös latinaa (Pyhän istuimen virallinen kieli), ranskaa, portugalia ja englantia; hän ymmärsi myös piemonten kieltä ja jonkin verran genovalaista liguurin kieltä.Glatz, Carol (2 April 2013). "Can't chant, can't speak English? Pope says it's because he's tone-deaf". Catholic News Service. Archived from the original on 2 April 2013. Retrieved 15 September 2013. pienoiskuva|Domus Sanctae Marthae nähtynä Pietarinkirkon kupolista päin. Franciscus ei asunut virallisessa paavin residenssissä Apostolisessa palatsissa, vaan Vatikaanin vuonna 1996 nunnia, pappeja ja kardinaaleja varten valmistuneessa Domus Sanctae Marthae-vierastalossa, jossa hän oli asunut jo konklaavin aikana vielä kardinaalina ollessaan, jonka vaatimattomassa huoneistossa hän otti vastaan ​​vieraita ja piti kokouksia. Hän oli ensimmäinen paavi sitten paavi Pius X:n, joka ei asunut paavin virallisessa asunnossa. pienoiskuva|Paavi Franciscuksen vierailemat maat.

Opetukset

Paavi Franciscus tuli tunnetuksi yhteiskunnan hylkiöiden ja köyhien auttajana. Kun hänet nimitettiin kardinaaliksi, hän sai satoja argentiinalaisia antamaan lentolippuihin tarkoitetut rahansa köyhille sen sijaan, että olisivat matkustaneet Roomaan juhlistamaan nimitystä. Vuonna 2001 Bergoglio muun muassa kävi AIDS-potilaiden hoitokodissa ja suuteli ja pesi heidän jalkojaan kiirastorstai-perinteen mukaisesti. Muina vuosina hän kävi muun muassa vankiloissa ja sairaaloissa.Pääkirjoitus: Franciscus I, Kainuun Sanomat pienoiskuva|Paavi Franciscus ja Armenian apostolisen kirkon patriarkka Garegin II ekumeenisissa seremoniassa Jerevanissa Armeniassa, kesäkuussa 2016. Franciscus varoitti globalisaatiosta, joka ei kunnioita kulttuureja: ”Sellainen globalisaatio, joka yhdenmukaistaa, on pohjimmiltaan imperialistinen”. Hän lisäsi vielä, että kulttuurinen monimuotoisuus on säilytettävä. ”[Globalisaatio] on lopultakin tapa orjuuttaa ihmisiä.” pienoiskuva|Indonesian Istiqlal moskeijan suur-imaami Nasaruddin Umar suutelee paavi Franciscuksen otsaa 2024. Franciscus arvosteli kapitalismia ja tuomitsi Néstor Kirchnerin hallinnon ”moraalittomaksi ja laittomaksi”, koska se salli tuloerojen kasvaa. Paaviksi tulonsa jälkeen Franciscus jatkoi kritiikkiä sanomalla vapaiden markkinoiden luoneen tyrannian, jossa ihmisiä arvostetaan heidän kulutuskykynsä mukaan. Paavin mukaan rahan tuli ”palvella, ei hallita”.

Franciscus vastusti aborttia, eutanasiaa, samaa sukupuolta olevien avioliittoa sekä naispappeutta ja kannatti latinalaiseen riitukseen kuuluvien katolisten pappien naimattomuutta. Heinäkuussa 2013 Franciscus julisti merkittävän kannanoton toteamalla hyväksyvänsä homopapit katolisen kirkon työntekijöiksi. Paavin mukaan homoseksuaaliset teot ovat synti, ei homoseksuaalisuus itsessään. Joulukuussa 2023 Franciscus hyväksyi samaa sukupuolta olevien parien epävirallisen siunaamisen katolisessa kirkossa.

Franciscus tuomitsi Gazan sodan ja siitä seuranneen humanitaarisen katastrofin. Hänen mukaansa kyse ei ollut sodasta, vaan terrorismista. Viimeisessä kirjassaan paavi lainasi asiantuntijoita, joiden mukaan Gazassa tapahtuu kansanmurha.

Terveydentila pienoiskuva|Paavi Franciscus ja Indonesian presidentti Joko Widodo 2024. Paavilla oli median mukaan ollut useita terveyshuolia, muun muassa ennen keuhkoputkentulehdusta.https://www.reuters.com/world/europe/pope-francis-has-long-history-health-problems-2023-06-07/ Hän käytti julkisesti pyörätuolia vuodesta 2022 lähtien.

Tullessaan paaviksi 76-vuotiaana Franciscuksen kerrottiin olevan terve; hänen lääkärinsä olivat sanoneet, että nuoruudessa poistettu keuhkokudos ei vaikuttanut merkittävästi hänen terveyteensä. Ainoa huolenaihe olisi heikentynyt hengitysreservi, jos hän saisi hengitystieinfektion. Paavi oli saanut kroonisen keuhkovaurion, joka johtui osittain hänelle nuorena miehenä tehdystä keuhkoleikkauksesta. Elämänsä viimeisinä vuosina hän oli altis influenssa- ja keuhkoputkentulehduksille talvisin. Polvivaivat ja iskias pakottivat hänet käyttämään usein pyörätuolia, rollaattoria tai kävelykeppiä. Vuonna 2021 paavin terveysongelmat herättivät huhuja mahdollisesta eroamisesta, jotka Franciscus kuittasi perättöminä. Kesäkuussa 2022 saamansa polvihoidon jälkeen, paavi Franciscus perui suunnitellut matkansa Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Etelä-Sudaniin.

Franciscus joutui sairaalahoitoon 14. helmikuuta 2025, koska hän oli kärsinyt hengitysvaikeuksista useiden päivien ajan. Paavilla diagnosoitiin keuhkokuume, ja hän joutui kriittiseen tilaan. Hänelle annettiin hengitysoireiden vuoksi useiden päivien ajan lisähappea, ja anemian vuoksi tehtiin verensiirtoja.

Kuolema pienoiskuva|Paavi Franciscuksen hautajaissaatto.