pienois|Eino Kuusi. Eino Akseli Kuusi (vuoteen 1905 Granfelt; 19. helmikuuta 1880 Helsinki – 26. toukokuuta 1936 Helsinki) oli suomalainen sosiaalipoliitikko, professori ja ministeri.Prof. Eino Kuusi kuollut, Helsingin Sanomat, 27.5.1936, nro 141, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 23.5.2026Prof. Eino Kuusi, Aamulehti, 27.5.1936, nro 141, s. 2, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 23.5.2026
Eino Kuusi kuului Granfelt-aatelissukuun. Hänen vanhempansa olivat kansanvalistaja ja raittiusmies Aksel August Granfelt sekä opettaja ja kirjailija Mandi Granfelt.
Kuusi pääsi ylioppilaaksi 1898, valmistui filosofian kandidaatiksi 1904, filosofian maisteriksi 1907 ja väitteli filosofian tohtoriksi 1915. Kuusen väitöskirjan aiheena oli silloin Suomessa ajankohtainen talviajan työttömyys, joka vaivasi etenkin suurten kaupunkien ulkotyöväkeä. Kuusi harjoitti opintoja muun muassa Saksan yliopistoissa perehtyen kansantaloustieteeseen ja tutustuen samalla kauppaoppilaitoksiin.
Kuusi toimi ensin pari vuotta Kansanvalistusseuran sihteerin apulaisena kunnes hän 1906 siirtyi Tampereelle. Hän toimi Tampereen työväenopiston johtajana 1906–1908 ja Tampereen kauppaoppilaitoksen vanhempana opettajana ja varajohtajana 1908–1916. Sen ohessa hän hoiti jonkin aikaa Tampereen kauppakoulun historian opetusta ja oli 1913–1916 Tampereen teknillisen opiston kansantaloustieteen ja tehdaslainsäädännön ylimääräisenä opettajana. Tampereelta Kuusi siirtyi Raaheen ja oli Raahen Porvari- ja Kauppakoulun johtajana 1916–1918. Hän tuli sosiaalihallituksen työnvälitysosaston johtajaksi hoitaen virkaa 1918–1922. Kuusi toimi sosiaaliministerinä Cajanderin I hallituksessa 1922 ja oli hallituksessa ammattiministerinä. Tämän jälkeen hän toimi useita vuosia sosiaaliministeriön työnvälityksen tarkastajana ja työnvälitys-, työttömyys- ja asuntoasiain esittelijänä. Samalla hän toimi Kauppakorkeakoulun kansantaloustieteen vanhempana opettajana. Vuosina 1928–1931 Kuusi oli Tarton yliopiston käytännöllisen kansantaloustieteen professorina. Palattuaan Suomeen hän tuli Yhteiskunnallisen Korkeakoulun sosiaalipolitiikan opettajaksi 1931 ja koulun rehtoriksi 1932 hoitaen tätä tointa vuoteen 1935 saakka. Kuusi tuli Helsingin yliopiston dosentiksi 1932 ja 1934 Helsingin yliopiston tilastotieteen ja kansantaloustieteen apulaiseksi, mitä virkaa hän hoiti kuolemaansa saakka.
Kuusi oli Sosiaalipoliittisen Yhdistyksen sihteerinä vuodesta 1931 alkaen ja Kansantaloudellisen Yhdistyksen esimiehenä vuodesta 1932. Tampereella ollessaan hän oli kaupungin edustajana ensimmäisillä kaupunkipäivillä 1912, kuului kaupunginvaltuustoon 1911—1916 ja oli rahatoimikamarin jäsen 1911. Tampereen Suomalaisen Klubin toiminnassa hän oli myös mukana toimien 1913–1916 sen esimiehenä ja varaesimiehenä. Kuusi oli Tampereen raittiuspiirin piiritoimikunnan puheenjohtajana sekä oli vuodesta 1933 Akateemisen Raittiusseuran varapuheenjohtajana ja vuoden 1936 alusta Suomen Akateemisen Raittiusliiton puheenjohtajana. Kuusi oli mukana kokoomuspuolueen toiminnassa selvitellen puolueen sosiaalipoliittista ohjelmaa. Kuusi piti viimeksi laajan esitelmän kokoomuspuolueen suhtautumisesta sosiaalisiin uudistuksiin puoluekokouksessa vuonna 1936.
Kuusen kirjalliseen tuotantoon kuuluivat muun muassa teokset Talvityöttömyys (väitöskirja), Kauppahistoria, Työnvälityksen opas, Suomen sosialinen suojelutoiminta ja Sosialipolitiikka I—II. Hän kirjoitti myös lukuisia tutkielmia eri aikakauskirjoihin.
Eino Kuusi avioitui vuonna 1907 Hanna Bergmanin (1881–1969) kanssa, ja heille syntyi neljä lasta joista yksi oli Suomen ulkoministeriön arkistonhoitaja Reino Kuusi. Eino Kuusen veljen Aarne Kuusen poikia olivat kansanrunoudentutkija Matti Kuusi ja yhteiskuntatieteilijä Pekka Kuusi. Hänen toisen veljensä, rovasti ja kirjailija Ilmari Kuusen tytär oli taidemaalari ja graafikko Helmi Kuusi.Otavan Iso tietosanakirja, osa 5, palsta 9. Helsinki: Otava, 1963.
Teoksia Talvityöttömyys, sen esiintyminen, syyt ja ehkäisytoimenpiteet Suomen suurimmissa kaupungeissa, väitöskirja. 1914 Kauppahistoria: Oppi- ja lukukirja kauppakouluja ja kauppaopistoja varten. Gummerus 1916 Työnvälityksen opas. Suomen sosialihallitus 1919 Työnvälityskysymyksiä: julkisen työnvälityksen sodanaikainen kehitys Suomessa: työnvälitystoimistoja maalaiskuntiin! Suomen sosialihallitus 1919 Huoneenvuokrasäännöstely: katsaus sen tähänastiseen toimeenpanoon maassamme: Huoneenvuokralautakunnat ja Sosialihallituksen neuvottelukunta huoneenvuokrasäännöstelyn uudistamiskysymyksestä. Sosiaaliministeriö 1921 Asuntojen tuotanto Suomen kaupungeissa vuosina 1912–1922 ja toimenpiteitä sen elvyttämiseksi. Sosiaaliministeriö 1923 Valtion varoilla avustettu yleishyödyllinen rakennustoiminta vuosina 1920–1926. Sosiaaliministeriö 1927 Suomen sosialinen suojelutoiminta. Sosiaaliministeriö 1928 Sosiaalipolitiikka I–II. WSOY 1931 Raittiusvaatimus ja ajan henki. Suomen akateeminen raittiusliitto 1936 Sosiaalinen kysymys ja sosiaalinen liike kautta aikojen; täydentänyt ja toimittanut Reino Kuusi. WSOY 1939
Lähteet
Aiheesta muualla Valtioneuvoston ministerikortisto
Luokka:Suomen sosiaaliministerit Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Tarton yliopiston professorit Luokka:Suomalaiset sosiaalipoliitikot Luokka:Tampereen kaupunginvaltuutetut Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:Vuonna 1880 syntyneet Luokka:Vuonna 1936 kuolleet