thumb|Professori emerita ja tietokirjailija Riitta Konttinen Helsingin Taiteiden yössä 2014 Kirsti Paula Riitta Konttinen (o.s. Kalliomaa, s. 12. maaliskuuta 1946 Hämeenlinna) on Helsingin yliopiston taidehistorian professori emerita ja tietokirjailija.
Hän on tehnyt pitkällä urallaan merkittävää työtä nostaen esille unohdettuja mutta uraauurtaneita naistaiteilijoita. Esimerkiksi teoksessaan Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa (2017) hän esittelee konkreettisesti 136 merkittävää naistaiteilijaa, joista on kirjoitettu taidehistoriassa varsin vähän.
"Riitta Konttisen elämäntyö naistaiteilijoiden tutkijana on pioneerityötä, jonka merkitys on suuri suomalaisessa taidehistoriankirjoituksessa" kirjoittaa Kritiikin uutisissa taidehistorioitsija, taidekriitikko ja Vaasan kaupungin museoiden näyttelypäällikkö Maaria Salo.
Konttinen on saanut uransa aikana lukuisia palkintoja, ja vuonna 2008 hänelle myönnettiin elämäntyöstään Lauri Jäntin säätiön 30 000 euron suuruinen kunniapalkinto. Kerran viidessä vuodessa jaettava palkinto myönnettiin työstä taidehistorian tutkijana, tietokirjailijana ja tieteen kansantajuistajana. Lisäksi Konttisen teos Elämänvirrassa: Alvar ja Ragni Cawén (2015) oli ehdolla vuoden 2015 Vuoden tiedekirja -palkinnon saajaksi.
Ura Konttinen valmistui ylioppilaaksi 1967, filosofian kandidaatiksi Helsingin yliopistossa 1975 ja lisensiaatiksi 1985. Hän väitteli tohtoriksi vuonna 1991 Helsingin yliopistossa.
Naistutkimus alkoi Suomessa vasta 1980-luvun puolivälissä, jolloin myös Helsingin yliopiston taidehistorian laitokselle perustettiin tutkimusryhmä Nainen, taide, historia. Taidehistorioitsija Konttinen liittyi mukaan ryhmään ja ryhtyi tutkimaan 1880-luvun suomalaisia naistaiteilijoita, koska kukaan muu ei ollut kirjoittanut heistä kirjaa. Hän löysi lukuisan määrän taidetta luovia naisia ja valitsi heistä viisi aiheeksi väitöskirjaansa Totuus enemmän kuin kauneus – naistaiteilija, realismi ja naturalismi 1880-luvulla (1991). Suomen Akatemian tutkijanakin hän keskittyi erityisesti 1800-luvun naistaiteilijoihin.
Konttinen on toiminut Suomen taideakatemian amanuenssina, Suomen Akatemian tutkijana 1987–1992, vanhempana tutkijana 1994–1996 ja akatemiatutkijana 2001. Lisäksi hän on työskennellyt Helsingin ja Oulun yliopistojen dosenttina sekä Helsingin yliopiston professorina 2003–2009.
Palkinnot Valtion tiedonjulkistamispalkinto 1989 (teoksesta Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvulta). Vuoden Aino -tunnus 1997 (Järvenpään liike- ja virkanaisten jakama tunnustuspalkinto). Valtion tiedonjulkistamispalkinto 2002 (teoksesta Sammontakojat). Eliel Aspelinin -palkinto vuoden 2001 parhaasta taidekirjasta, teoksesta Sammontakojat. Suomen Tietokirjailijat ry:n Tietokirjailijapalkinto 2003. Tieto-Finlandia-ehdokkuus 1996 teoksella Boheemielämä: Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Lauri Jäntin säätiön kunniapalkinto 2008 kirjallisesta työstä maalaustaiteen hyväksi.
Teokset Louis Sparren Suomea. (näyttelyjulkaisu) Suomen taideakatemia, 1980. Nainen, taide, historia (toimittanut). Helsinki: Taidehistorian seura, 1987. Suomalaisia naistaiteilijoita 1880-luvulta. Helsinki: Otava, 1988. Eva Cederström. Taiteilijan henkilökuva. Helsinki: Otava, 1989. Suomen marsalkan ratsastajapatsas, Suomen marsalkka Mannerheimin perinnesäätiö 1989. Totuus enemmän kuin kauneus. Naistaiteilija, realismi ja naturalismi 1880-luvulla. (väitöskirja) Helsinki: Otava, 1991. Taiteilijapareja. Helsinki: Otava, 1991. Mannerheim-muotokuvia, (näyttelyjulkaisu) Mikkelin taidemuseo 1992. Fanny Churberg. Helsinki: Otava 1994. Taiteilijasisaria, (näyttelyjulkaisu, yhdessä Anna-Maria von Bonsdorffin kanssa) Järvenpään kaupunki 1994. Elin Danielson-Gambogi, (yhdessä Ulla Savojärven kanssa) Helsinki: Otava, 1995. Boheemielämä. Venny Soldan-Brofeldtin taiteilijantie. Helsinki: Otava, 1996. Helena Westermarck 1857–1938. Turku: Turun taidemuseo, 1996. Eero Järnefelt, (yhdessä Leena Lindqvistin kanssa) Järvenpään kaupunki 1997. Treffpunkt Paris. Naistaiteilijoita Schleswig-Holsteinista ja Suomesta, (yhdessä Ulrike Wolff-Thomsenin kanssa) 1997. Maria Wiik. Helsinki: Otava, 2000. Taiteen sanakirja. (yhdessä Liisa Laajoen kanssa) Helsinki: Otava, 2000.
Anna Sahlstén 1859–1931. (näyttelyjulkaisu). Iisalmen kaupunki, 2001. Oma tie. Helene Schjerfbeckin elämä. Helsinki: Otava, 2004. Dora Wahlroos. Taiteilijatarina. (näyttelyjulkaisu) Helsinki: Otava, 2008. Naistaiteilijat Suomessa. Keskiajalta modernismin murrokseen. Helsinki: Tammi, 2008. Alvar & Ragni Cawén. Helsinki: Didrichsenin taidemuseo, 2009. Naiset taiteen rajoilla. Naistaiteilijoita Suomessa 1800-luvulla. Helsinki: Tammi, 2010. Modernistipareja. Helsinki: Otava, 2010. Fanny Churberg. Uudistettu laitos. Helsinki: Otava, 2012. Onnellista asua maalla - Tuusulanjärven taiteilijayhteisö. Helsinki: Siltala, 2013. Taiteilijatoveruutta. Helene Schjerfbeck, Ada Thilén, Helena Westermarck ja Maria Wiik. Helsinki: Siltala, 2014. .
Täältä tullaan! Naistaiteilijat modernin murroksessa. Helsinki: Siltala, 2017. . Modernistit. Suomalaisia taiteilijapareja. (Teoksen Modernistipareja uusi laitos.) Otava 2018. . Aino Sibelius. Helsinki: Siltala, 2019. .
Lähteet
Kirjallisuutta
Luokka:Suomalaiset taidehistorioitsijat Luokka:Suomalaiset tietokirjailijat Luokka:Suomalaiset professorit Luokka:Helsingin yliopiston professorit Luokka:Vuonna 1946 syntyneet Luokka:Elävät henkilöt