Bo Gustaf Bertelsson Carpelan (25. lokakuuta 1926 Helsinki – 11. helmikuuta 2011 Espoo) oli suomalainen ruotsin kielellä kirjoittanut kirjailija.

Elämä Bo Carpelan kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1944 ja valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi vuonna 1948, filosofian lisensiaatiksi vuonna 1956 ja filosofian tohtoriksi vuonna 1960. Hänen väitöskirjansa käsitteli Gunnar Björlingin runoutta. Kirjailijauransa Carpelan aloitti vuonna 1946 runoteoksella Som en dunkel värme. Seuraavien parinkymmenen vuoden aikana Carpelan julkaisi useita runoteoksia sekä lastenkirjoja. Hän oli Hufvudstadsbladetin kirjallisuusarvostelija vuosina 1949–1964 ja Helsingin kaupunginkirjaston apulaiskirjastonjohtaja vuosina 1964–1980. Ensimmäinen romaani, Rösterna i den sena timmen (suom. Myöhäiset äänet), ilmestyi vuonna 1971. Taiteilijaprofessorina Carpelan toimi vuosina 1980–1993.

Carpelan myös käänsi ruotsiksi suomalaisten nykykirjailijoiden, muiden muassa Paavo Haavikon, Helena Anhavan ja Antti Hyryn tuotantoa. Carpelan sai lukuisia palkintoja, kuten valtion kirjallisuuspalkinnon neljä kertaa ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon vuonna 1977. Carpelanille myönnettiin Finlandia-palkinto kahdesti, vuonna 1993 teoksesta Urwind (suom. Alkutuuli) ja vuonna 2005 teoksesta Berg (suom. Kesän varjot). Hän on ensimmäinen, joka on saanut Finlandia-palkinnon kaksi kertaa.

Bo Carpelan asui Espoossa ja harrasti kirjallisuuden lisäksi muun muassa musiikkia ja kuvataidetta. Hän kuului vapaaherralliseen Carpelan-sukuun.Carpelan, Tor (1954): Ättartavlor för de på Finlands Riddarhus inskrivna ätterna, s. 191. Frenckell, Helsingfors. Carpelanin veli oli toimittaja Lars Erik Carpelan.

Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle Helsinkiin.

Palkinnot Pro Finlandia -mitali 1978 Valtion kirjallisuuspalkinto 1969, 1972, 1987 ja 1989 Finlandia-palkinto 1993 ja 2005 Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinto 1977 Nils Ferlin -palkinto 1981 Vuoden runoilija -palkinto 1993 Ruotsin akatemian pohjoismainen palkinto 1997 ruotsalainen Pilot-palkinto 1998 Prix Européen de Littérature 2007 – tämä ranskalainen palkinto luovutetaan vuosittain eurooppalaiselle kirjailijalle, joka tuotannollaan edistää eurooppalaisten kulttuurien keskinäistä ymmärrystä

Suomennetut teokset Kertomakirjallisuus

Kulkeva varjo (1977) Muistan, uneksin (1979/1996) Axel (1986) Rannekello (1986) Alkutuuli (1993)

Lapsuus (2008) Lehtiä syksyn arkistosta (2011)

Runot Piha (1969) Elämä jota elät: Valikoima runoja vuosilta 1946–1973 (1974)

Marginalia (1984) Vuodet kuin lehdet (1989) Kleen taulun nimi (1999)

Diktamina (2003) Uudet runot (2007) Gramina (2010) Yötä vasten (2013)

Lasten- ja nuortenkirjat Anders saaressa (1959, suom. 1965) Anders kaupungissa (1963, suom. 1967) Kaari (1968, suom. 1970) Paratiisi (1973) Julius, 11 vuotta (1982) Taivaanmaalari: Runoja pienille ja suurille (1990)

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Bo Carpelanin haastattelu (1977). Ylen Elävä arkisto. Bo Carpelan kertoo romaanista Lapsuus (2008). Ylen Elävä arkisto. Toimittajat aliarvioivat mediayleisöä. Campus 1/1998. Seessalo, Tytti: Sinut tavoittaa tuuli, ja näet kirkkauden, valon. Yliopisto 6/1998. Bo Carpelanin ”aikamoinen päivä”. Suomen kuvalehti 8.12.2005. Carpelan, Bo: Mitä olen oppinut. Ylioppilaslehti 5/2006. Skriver våra moderna prosaister in sig i litteraturhistorien?! På spaning efter blivande klassiker. Lysmasken 5.12.2008. Bo Carpelan. 375 humanistia 28.3.2015. Helsingin yliopisto.

Luokka:Suomenruotsalaiset kirjailijat Luokka:Suomalaiset lasten- ja nuortenkirjailijat Luokka:Suomalaiset kielenkääntäjät Luokka:Pro Finlandia -palkitut Luokka:Taiteilijaprofessorit Luokka:Finlandia-palkinnon saajat Luokka:Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon saajat Luokka:Vuonna 1926 syntyneet Luokka:Vuonna 2011 kuolleet Luokka:Suomalaiset aateliset Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit