Lähiö tarkoittaa kiinteästä kaupunkirakenteesta erilleen rakennettua asuntoaluetta, joka on riippuvainen varsinaisesta kaupungista ja sen työpaikoista, palveluista ja joukkoliikenteestä.Hurme 1991, s. 177 Tässä artikkelissa on lueteltu Suomessa sijaitsevia lähiöitä. Lähiöt on lueteltu kunnan nimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Tutkimuksissa lähiöitä on määritelty niiden syntyhistorian kautta: lähiöitä ovat kerrostalovaltaiset asuinalueet, joita on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen Suomeen tuodun lähiöperiaatteen sovelluksina.Roivainen 1999, s. 11Hankonen 1994, s. 19Hankonen 1994, s. 17Saarikangas 2006, s. 198–199 Lähiöihin liittyy myös olennaisesti suomalaisen yhteiskunnan sodanjälkeinen kehitys, sillä suomalainen lähiö liitetään ”ajatuksellisesti aluerakentamiseen, rationalisointiin ja standardointiin sekä elementtirakentamiseen”. Lähiön määritelmää on kutsuttu yleiseksi ja epätarkaksi.
Näin yleisessä määrittelyssä ongelmallista on se, että eri aikoina ja erikokoisina rakennetut alueet eroavat toisistaan huomattavasti.Roivainen 1999, s. 12 Lähiötä käytetään myös symbolisena kategoriana: lähiöksi saatetaan helpommin mieltää tietyt alueet, kuten Kontula ja Jakomäki, kuin vauraammat asuinalueet, kuten Oulunkylä ja Kulosaari.
Lähiöitä on rakennettu Suomeen hyvin erityyppisille alueille: ei vain suurimpiin kaupunkeihin vaan myös pienemmille paikkakunnille. Yhteensä lähiöitä on noin 50 kaupungissa, ja niiden määräksi on arveltu 270–290 tai jopa 350–450. Lähiöiden väestöpohjan kehityksestä ei ole tehty koko maata kattavaa tutkimusta sitten 1980- ja 1990-luvuilla julkaistujen ympäristöministeriön lähiöselvitysten. Ei ole myöskään selvitetty valtakunnallisesti, missä lähiöt sijaitsevat tai kuinka paljon niissä on asukkaita. Asuntomääräksi on arvioitu noin 400 000, joista 320 000 on kerrostaloasuntoja.
Suomen lähiöt -julkaisun lähiöluettelo
Seuraava lähiöluettelo perustuu vuonna 1990 ilmestyneeseen Suomen lähiöt -julkaisuun, jonka lopussa liitteissä on luettelo lähiöistä kunnittain. Julkaisun taustalla on osalle kunnista lähetetty kyselytutkimus lähiöistä, jotka on rakennettu 1950–1980-lukujen aikana.
Espoo Espoonlahti Haukilahti Iivisniemi Karakallio Kirkkojärvi Kivenlahti Lähderanta Matinkylä Niittykumpu Olari Otaniemi Perkkaa Saunalahti Soukka Suvela Suurpelto Tapiola Tontunmäki Viherlaakso Westend
Forssa Haudankorva
Hamina Etelä-Poitsila Pohjois-Poitsila
Heinola Jyränkö Pyhätön Sinilähde Tommola
Helsinki Ala-Malmi Etelä-Haaga Itäkeskus Jakomäki Kannelmäki Kivikko Konala Kontula Kulosaari Kurkimäki Lassila Latokartano Lauttasaari Lehtisaari Länsi-Herttoniemi Malminkartano Marjaniemi Maunula Mellunmäki Munkkivuori Myllypuro Niemenmäki Pajamäki Patola Pihlajamäki Pihlajisto Pohjois-Haaga Pukinmäki Puotila Puotinharju Reimarla Roihuvuori Siltamäki Tammisalo Tapulikaupunki Vartiokylä Vesala Vuosaari Yliskylä Ylä-Malmi
Hyvinkää Hakalanmäki Paavola Talvisilta
Hämeenlinna Katumajärvi Jukola Nummi Idänpää Ojoinen Katinen Puistonmäki Laaniitty
Iisalmi Lippuniemi Makkaralahti Peltosalmi Savipelto
Imatra Kaukopää Matara Rajapatsas Sienimäki
Joensuu Hukanhauta Karsikko Niinivaara Noljakka Rantakylä
Jyväskylä Etelä-Kekkola Halssila Kangaslampi Kangasvuori Keltinmäki Kortepohja Kypärämäki Lohikoski Mattilanpelto Ristikivi Viitaniemi
Jyväskylän mlk Haapaniemi
Jyväskylän maalaiskunta on nykyisin osa Jyväskylän kaupunkia.
Järvenpää Jamppa
Kaarina Kairiskulma
Kajaani Kettukallio-Puistola Laajankangas Lohtaja-Maasto Palokangas Rajalähiö Soidinrinne Ylä-Teppana
Kemi Rytikari
Kerava Ahjo
Kirkkonummi Gesterby Heikkilä Lindal
Kiuruvesi Yhtylä
Kokkola Halkokari Koivuhaka Rytimäki
Kotka Alahovi Hovila Karhuvuori-Aittakorpi Ristinkallio Suulisniemi-Popinniemi
Kouvola Eskolanmäki Lehtomäki Pikku-Palomäki Viitakumpu
Kuopio Haapaniemi Itkonniemi-Männistö-Linnanpelto Julkula Jynkkä Kelloniemi-Likolahti Levänen Neulamäki Niirala Niuva-Länsipuijo-Rypysuo Puijo Puijonlaakso-Taivaanpankko Puijonsarvi Saarijärvi-Rahusenkangas Särkiniemi
Lahti Kankola Keijupuisto Liipola Metsäkangas Mukkula Saksala Tenava Jalkaranta Renkomäki Karisto
Lappeenranta Hakali Kivisalmi Kourula Kuusimäki Mäntylä-Kuusela Sammonlahti Skinnarila Tirilä Tyysterniemi Voisalmi
Lohjan kunta Mäntynummi Routio
Lohjan kunta on nykyisin osa Lohjan kaupunkia.
Loviisa Määrlahti Rauhala Valko (kerrostalot)
Mikkeli Laajalampi Lehmuskylä Moisio Peitsari Saksala Siekkilä Tuppurala
Oulu Alppila Kaijonharju Kaukovainio Koskela Lintula Myllyoja Mäntylä Puolivälinkangas Rajakylä Värttö
Parainen Kyrkäng Skräbböle Tennby
Pietarsaari Sveden
Pori Impola Pormestarinluoto Sampola Väinölä Pihlava
Porvoo Eestinmäki Gammelbacka Kevätkumpu Tarmola Näsi Kevätlaakso
Raahe Kummatti Ollinsaari
Raisio Hakinmäki Petäsmäki
Rauma Lajo Merirauma Ruutikellarinmäki Sampaanala
Riihimäki Peltosaari
Rovaniemi Ounasrinne Korkalovaara
Savonlinna Haka-alue
Siilinjärvi Leppäkaarre Simonsalo-Sulkavanniitty
Tampere Etelä-Hervanta Haukiluoma Kaukajärvi Lentävänniemi Linnainmaa Lukonmäki Multisilta Peltolammi Pohjois-Hervanta Rahola Ristimäki Tesomajärvi Tohloppi Haapalinna
Turku Hepokulta Halinen Härkämäki Ilpoinen Jyrkkälä Jäkärlä Lauste Nättinummi Peltola-Harittu Perno Petrelius Runosmäki Suikkila Uittamo Varissuo
Tuusula Haukkamäki Kalliopohja Mattila
Vaasa Gerby Isolahti Korkeamäki Ristinummi-Alkula Suvilahti Teeriniemi
Valkeakoski Eerola Sointula
Vantaa Hakunila Kaivoksela Kivistö Koivukylä (Havukoski) Kulomäki Leinelä Länsimäki Malminiitty Martinlaakso Mikkola Myyrmäki-Louhela Simonkallio Simonmetsä Simonsilta Pähkinärinne Vantaanpuisto Vapaala (Rajatorppa)
Varkaus Joutenlahti Kaura-aho Kommila Käpykangas I Könönpelto eteläinen Kuoppakangas
Vihti Hiidenranta
Virrat Nallela
Muiden lähteiden mukaisia lähiöitä
Jyväskylä Aittorinne Huhtakeskus Kuokkala Myllyjärvi Palokan keskusta PupuhuhtaPupuhuhdan lähiö 9 - 11-vuotiaiden lasten silmin : kokemuksia ja kehittämisehdotuksia (1997) Ristonmaa Sulku1970-luvun lähiökeskusta rakennettuna kulttuuriympäristönä.doc
Järvenpää Pajala
Kemi Marttala
Kuusankoski Rekola
Kuusankoski on nykyisin osa Kouvolan kaupunkia.
Lappeenranta Länsi-Lappeenranta
Pori Pihlava
Seinäjoki
Huhtala
HyllykallioPientä kivaa, eikä työllistä paljon? Mervi Heikkilä, 2011 Jouppi Kasperi KivistöKauppinen, Timo M. & Mukkila, Susanna: Lähiöalueiden väestörakenteen kehitys suurissa kaupungeissa vuosina 1995-2019, s. 36. THL. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-909-2 Nurmo Tanelinranta
Turku Turussa on eräiden lähteiden mukaan seuraavat lähiöt: Halinen Harittu Hepokulta Hurttivuori Härkämäki Ilpoinen Iso-Heikkilä ja Patterinhaka Itäharju (Jaanintie-Ylännekatu) Jyrkkälä Koivula Kurala Laukkavuori Lauste Luolavuori (Liisankatu, Luolavuorentie, Rätiälänkatu) Nättinummi Pansio Perno Petrelius Runosmäki Suikkila Uittamo Varissuo Vasaramäki Vienola Myös Jäkärlää on kutsuttu lähiöksi.
Lähteet
Viitteet
Lähiöistä *