thumb|Vanha rakennusnosturi, jonka tyyppisiä käytettiin keskiajalla esimerkiksi kirkkojen rakentamisessa. Se toimii siten, että ihminen kävelee oravanpyörän sisällä, jolloin vinssin avulla kuorma nousee
Tekniikka tarkoittaa menetelmiä, joilla ihminen vaikuttaa ympäristöönsä ja käyttää sitä hyväkseen. Siinä muodossa kuin tekniikkaa on opetettu kouluissa 1800-luvun lopulta alkaen, tekniikka tarkoittaa luonnon mahdollisuuksien hyödyntämistä, varsinkin aineellisten tuotteiden valmistusta ja käyttöä luonnontieteiden sovelluksiin perustuvin keinoin. Sanaa tekniikka käytetään myös erilaisista menetelmistä, teko- tai suoritustavoista ja -taidoista, kuten korkeushypyn tekniikka.Facta 2001 osio 16 s. 423
Rakennukset, koneet ja laitteet edustavat tekniikan tuloksia. Tekniikkaa ei sinänsä tarvita mihinkään eikä sillä ole itseisarvoa, mutta tekniikalla voidaan saavuttaa yhteiskunnalle korkeampi materiaalinen perusta. Tekniikka on siten yleensä väline elintason nostamiseksi.
Tekniikka-käsitteestä ja sanan ”tekniikka” alkuperästä Sanan ”tekniikka” alkuperä on klassisen kreikan sana tekhne, joka merkitsi vapaiden miesten työtä ja taitoja. Englannin kielessä sanalle tekniikka ei ole suoraa vastinetta, vaan siellä termi engineering tarkoittaa teknisten toimintojen toteuttamista, mikä suomennetaan usein sanalla suunnittelu. Englannin technique tarkoittaa tapaa, jolla jokin asia tehdään ja se on suppeampi käsite. Englannin technology, joka on tietoa rakenteista, laitteista, työkaluista ynnä muusta sellaisesta ja sisältää myös niiden käytön, on jossain tapauksissa hyvä käännös.
Tekniikka-sanan sijasta käytetään jossain tapauksissa ”sovellettu tiede” -käsitettä (engl. applied science). Sovellettu tiede on tekniikkaa laajempi käsite, sillä sovelletuksi tieteeksi luetaan myös lääketiede.
Teknologialla tarkoitetaan teknisten ratkaisujen teoreettista puolta, ja se on siten kapeampi käsite kuin tekniikkaHeikkerö, s. ?. Arkikielessä teknologia-termiä on alettu käyttää englannin vaikutuksesta tekniikka-sanan synonyyminä. Suomen kieli kehittyy ja teknologia-termi näyttää olevan syrjäyttämässä tekniikka-sanan laajemmin. Vaikka sanan teknologia logos-pääte viittaa oppiin, se ei ole tiede siinä mielessä, että se ulkopuolisena tutkisi jotakin ilmiötä. Teknologia-nimistä tiedettä ei ole olemassa. Teknologia on tekniikan järjestelmien suunnittelua, rakentamista, käyttämistä ja tutkimusta, kaikkea yhdessä. Airaksisen mukaan teknologia on sama asia kuin tekniikka eli teknologia ei ole puhetta vaan tavaraa.Airaksinen, s. 17–18. Teknillistä tai teknologista koulutusta antavista ammattikorkeakouluista ja teknillisistä yliopistoista valmistuneiden ammattinimike on insinööri.
Tekninen tieto ja taito Tekninen tietämys sisältää paljon yksinkertaistettuja kokemusperäisiä laskentakaavoja, mitoitusohjeita, standardeja ja sääntöjä, joiden tieteellinen selityskyky on vajavainen mutta, joilla pystytään saavuttamaan haluttu lopputulos. Hyvä esimerkki tästä on kitkakerroin ja siihen pohjautuva mitoitus, joka on riittävä useiden koneiden rakentamiseen. Syy tähän käytäntöön on tekniikan jo varhaishistoriasta alkanut läheinen suhde ihmisten toimeentuloon. Hengissä pysymisen vuoksi tärkeämpi tavoite on saada koneet ja työkalut toimimaan ja vasta toissijaisesti ymmärtää miksi kone toimii. Todellisuuden monimutkaisuus pakottaa myös yksinkertaistuksiin, sillä tarkoista, kaiken huomioon ottavista laskelmista tulee helposti ylivoimaisia.
Uusia koneita rakennetaan tyypillisesti koekappaleiden avulla ja seuraava pyritään tekemään tehokkaammaksi ja taloudellisemmaksi edellisestä saatujen tulosten mukaan. Koneiden ja rakenteiden äärirajoille viedystä mitoitusten optimoinnista on tekniikan historiassa useita esimerkkejä, kuten teräksiset riippusillat (esimerkiksi Tacoma Narrows) 1900-luvun alkupuolella. Nämä rakennettiin lopulta niin pitkiksi ja keveiksi, että kovassa tuulessa tultiin niiden ominaisvärähtelytaajuudelle, jolloin siltaan kohdistui huomattavasti laskettua suurempia kuormituspiikkejä ja siltoja sortui. Toinen tunnettu esimerkki on höyrykattila, jonka painetta haluttiin nostaa höyrykoneiden tehon parantamiseksi. Tämä johti varsinkin koko 1800-luvun ajan toistuvasti tuhoisiin räjähdysonnettomuuksiin. Tekninen osaaminen kasvaa kaikkien tällaistenkin vastoinkäymisten kautta ja seuraavalla kerralla otetaan mitoituksissa huomioon saadut kokemukset. Teknisen tietämyksen kasvaessa ja tietokonesimulaation avulla voidaan nykyään yhä paremmin laskea ja ennustaa rakenteiden kestävyyttä ja koneiden toimintaa jo suunnitteluvaiheessa.
Tekniikan historia
thumb|upright|Raudan valmistusta. Varhaisimmalla tekniikalla on ikää yli miljoona vuotta ja se on siten vanhempaa kuin nykyihminen lajina. Ihmistä edeltäneet ihmislajit, kuten Homo erectus, tunsivat jo tulen ja työkalujen käytön. Tekniikalla on keskeinen osa ihmissuvun säilymisessä kilpailevien lajien kanssa. Eloonjäämisen kannalta keskeiset tekniset keksinnöt liittyvät ihmisyhteisöjen koon kasvamiseen ja ravinnon tuottamiseen eli metsästykseen ja maanviljelyyn. Aseet ovat olleet tärkeitä paitsi metsästyksessä myös ihmisyhteisöjen välisissä sodissa. Ihmisen käyttämästä tekniikasta jää jälkiä ja arkeologit ovatkin hyödyntäneet sitä jakamalla historiaa ihmisen käyttämän tekniikan mukaan kivikauteen, pronssikauteen ja rautakauteen.
Tekninen kehitys voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:Ortega y Gasset, s. 64–70. Sattuman tekniikka Käsityöläisen tekniikka Insinöörin tekniikka
Alkukantaisilla ihmisillä tekniikka oli sattuman tekniikkaa. Hän on tietämätön keksimisen kyvystään. Hänen keksintönsä seuraavat todennäköisyydenlakeja siitä mihin ihmiset luonnossa saattavat ajan kanssa törmätä.
Käsityöläisen tekniikassa yhteiskunnassa on työnjako ja jotkut osaavat asioita, joita muut eivät pysty tekemään. Osaajilla on ”tekhne”, taito. Tätä taitoa siirretään oppipoikaperusteella eteenpäin tekniikkaa suuremmin kehittämättä.
Keksiminen käsityöläisyhteiskunnassa tuottaa työkaluja, ei koneita. Koneet pitää suunnitella ja siihen tarvitaan insinööri. Tiukan määritelmän mukaan ensimmäinen kone edustaen tekniikan kolmatta vaihetta on Richard Robertsin vuosina 1822-30 kehittämä kutomakone, koska se on ensimmäinen itsenäisesti toimiva kone, joka tekee itsenäisesti jonkun tuotteen. Teknikko-insinööri on siinä erottunut suorittaja-taitajasta, työläisestä.
Ensimmäinen kirjattu insinöörin tehtävänkuva vuodelta 1325 on ollut sotakoneiden suunnittelija. Englannin civil engineer ja ruotsin kielen termi civilingenjör ovat peräisin insinöörien tehtävien jakaantumisesta armeijan palveluksessa oleviin ja siviilitehtävissä oleviin, usein rakennus- ja siltasuunnittelijoihin. Ensimmäiseksi sähköinsinööriksi katsotaan William Gilbert, joka julkaisi vuonna 1600 teoksen De Magnete ja jota pidetään termin "electricity" keksijänä. Ensimmäisen höyrykoneen rakensi 1698 koneinsinööri Thomas Savery.
Tieteen ja tekniikan kehittymisen kannalta tärkeitä ovat olleet tiedon esittämiseen, taltiointiin ja välitykseen (kirjoitustaito, kirjapainotaito, tietokoneet) liittyvät tekniikat.
Uuden teknisen tuotteen suunnittelun metodiikka thumb|Purjelentokone, jonka tyyppisiä on suunniteltu ja valmistettu Suomessa
Vaatimuslista Tuotekehityksessä ensimmäinen ja hyvin oleellinen tehtävä on tunnistaa, ymmärtää ja tulkita uuteen tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset ja tekniset rajoitukset. Yleensä ei riitä, että tuote toimii, vaan sen on täytettävä muutkin vaatimukset. Vaatimuksiin saattaa sisältää rajoituksia saattavissa olevista resursseista, on erotettava kuvitteelliset ja tekniset rajoitukset, tunnistettava tulevaisuuden joustavuusvaatimukset muokkausten ja lisäysten suhteen ja muut tekijät kuten tuotteen hinta, valmistettavuus, käytettävyys ja huollettavuus. Kokoamalla vaatimuslista luodaan tuotteen määrittely, jossa kuvataan tuotteen käytön ja valmistettavuuden rajat.
Ongelman ratkaisu thumb|Sanomalehtipainokone saksalaisessa museossa. Etsiessään vaatimuslistan toteuttamiseksi sopivan ratkaisun suunnittelijat hyödyntävät tietämystään tekniikasta, matematiikasta ja hankkimaansa kokemusta ja näiden perusteella analysoivat ongelmaa. Luomalla ongelmasta matemaattisen mallin pystytään ratkaisuja testaamaan. Yleensä on olemassa useita toteuttamiskelpoisia ratkaisuja, joten suunnittelijat joutuvat arvioimaan eri toteutustapoja tietämyksellään ja valitsemaan parhaiten vaatimuksiin sopivan ratkaisun. Suunnittelijan ammattitaidosta riippuu, löytyykö paras ratkaisu hänen keksimiensä ratkaisumahdollisuuksien joukosta. Joskus saattaa löytyä ratkaisu, jolla koko tarve uudelle tuotteelle poistuu.
Suunnittelijoiden tehtävänä on ennakoida, kuinka hyvin uusi tuote tulee toteuttamaan määrittelyn vaatimukset ennen tuotannon alkamista. Tässä he käyttävät apuna prototyyppejä, pienoismalleja, tietokonesimulointia, murtokokeita, ei rikkovia testejä ja kuormituskokeita. Testaus varmistaa tuotteen halutun toimivuuden. Suunnittelijat ovat tietoisia tuotevastuusta ja varmistavat mahdollisin hyvin, että uusi tuote ei tuota käyttäjille odottamattomia vahinkoja. Yleensä tuotteiden mitoituksissa käytetään varmuuskerroin vähentämään rikkoontumisien riskiä. Liian suuret varmuuden voivat toisaalta pienentää tuotteen hyödyllisyyttä.
Tekniikka ja yhteiskunta
Teknopessimismi Teknopessimismi on asenne, jonka mukaan ihmisen kyltymättömien halujen ja tarpeiden tyydyttäminen johtaa onnettomuuteen ja kärsimykseen. Teknopessimisti voi myös katsoa, että tekniikka ei tee ihmistä yhtään onnellisemmaksi. Tekniikalla on aina sivuvaikutuksia. Pessimistin mielestä tekniikan sivuvaikutukset kuten ympäristön saastuminen johtaa lopulta tuhoon.Airaksinen, s. 23–29.
Tekniikan determinismi
Teknodeterministinen teesi väittää, että tekniikka muuttaa yhteiskuntaa ja sen arvoja jotenkin väistämättömästi ja välttämättäAiraksinen, s. 125.. Esimerkiksi autojen vieminen kehitysmaahan johtaa kokonaisen autoon liittyvän teknisen järjestelmän rakentamiseen, kuten bensiinin jakeluverkosto ja korjaamot. Ensimmäisenä tuskin käännetään manuaaleja, vaan autojen kanssa toimivat joutuvat opettelemaan vieraskielisiä sanoja. Aatesuuntana tunnetuin teknisen determinismin edustaja on marxilaisuus, jonka mukaan yhteiskunnan tekniset tuotantomenetelmät sanelevat yhteiskuntamuodon.
Tekniikan imperatiivi Tekniikan imperatiivi väittää, että kaikki teknisesti toteutettavissa olevat koneet tullaan joskus rakentamaan. Esimerkiksi atomipommi kehitettiin, koska se oli mahdollista tehdä.Airaksinen, s. 235–239. Kirjallisuuden hullut tiedemiehet ovat olleet enemmänkin insinöörejä, esimerkiksi tohtori Frankenstein, joka ei tyytynyt pelkään tutkimiseen, vaan myös rakensi oman hirviönsä. Rajoitteet tekniikalle tulevat paljolti taloudelliselta puolelta ja lainsäädännöstä.
Tekniikan autonomisuus Tekniikan autonomia ajattelun mukaan tekniikka kehittyy omien lakien mukaan sulkeutumana. Tekniikka syntyy tekniikasta. Tekniikka on yhä enemmän järjestelmiä, esimerkiksi sähköntuotanto- ja jakelu, vesi- ja viemärijärjestelmä, tietotekniikka ja muut vastaavat.Airaksinen, s. 309–351. Näihin on sijoitettu jo niin suuria summia ja ne ovat pitkälle standardisoituneet, joten niiden perustoiminnallisuuksien muuttaminen on vaikeaa, miltei mahdotonta. Tekniikka on kokonaisuus, jonka yksi osa edellyttää kaikki muut ja päinvastoin. Yhteiskunta ei voi ottaa tekniikkaa käyttöön vain osittain, tarpeen mukaan tai silloin tällöin, kun talous tai politiikka niin vaatii.
Tekniikka, tiede ja tekniikan kehitys thumb|ILLIAC-tietokone vuodelta 1966, jolloin se oli tekniikan terävintä kärkeä. Tieteen suhde tekniikkaan