Vuoden 1900 kesäolympialaiset järjestettiin Pariisissa. Ne olivat toiset nykyaikaiset olympiakisat. Kisojen osallistujamäärä kohosi huomattavasti vuoden 1896 Ateenan kisoista.
Kisojen aikaan järjestettiin myös maailmannäyttely. Kisojen aikaan oli niin paljon kaikenlaisia esityksiä ja tapahtumia, että koko urheilu uhkasi jäädä varjoon. Parhaiten tätä havainnollistaa se, että kisoissa jaettujen mitalien etupuolella luki ”Pariisin maailmannäyttely 1900”, ja olympialaisista mainittiin vain mitalin kääntöpuolella.
Kisat kestivät suhteettoman pitkään, useita kuukausia. Kalastuskisat käytiin Seinejoen varrella. Ohjelmassa olivat muun muassa golf, hevospoolo, jalkapallo, jousiammunta, kriketti, kroketti, purjehdus, ratsastus, rugby, soutu ja vesipallo. Maailmannäyttelyyn kuuluneita epävirallisia lajeja oli monta, kuten hengenpelastus, ilmapallopurjehdus ja leijanlennätys. Iso-Britannia voitti jalkapallon, hevospoolon ja vesipallon, Ranska oli paras kriketissä ja rugbyssä. Maratonille saatiin liikkeelle kokonaista 16 urheilijaa. Maraton tarjoili myös draamaa, kun kisaa johtanut ruotsalaisjuoksija Ernst Fast ohjattiin risteyksessä ”vahingossa” väärään suuntaan. Tällä välin isäntämaata edustanut, mutta myöhemmin luxemburgilaiseksi osoittautunut Michel Théato ehätti hänen edelleen ja voitti kilpailun, jonka pituus oli 40 260 metriä.
Näissä kisoissa mukaan pääsivät myös naiset, vaikka nykyaikaisen olympialiikkeen perustanut ranskalaisparoni Pierre de Coubertin vastusti tätä erittäin jyrkästi. Naisten lajeja olivat kroketti, golf ja tennis. Kaikkien aikojen ensimmäinen naisvoittaja olympialaisissa oli tennispelaaja Charlotte Cooper.
Kisojen kuninkaisiin lukeutui Saksassa syntynyt, mutta Yhdysvaltoja edustanut Alvin Kraenzlein, joka voitti 60 metrin juoksun, 110 metrin ja 200 metrin aitajuoksut sekä pituushypyn. Ray Ewry oli toinen kuninkaista: hän otti voitot vauhdittomassa pituudesta, vauhdittomasta kolmiloikasta ja vauhdittomasta korkeushypystä. Kisojen järjestäjämaa Ranska rohmusi eniten mitaleita, yhteensä sata, joista 25 oli kultaa.
pienoiskuva|oikea|Näytöslaiji pelota vauhdissa pienoiskuva|oikea|Ilmapallopurjehdus alkamassa
Lajit Kisoissa järjestettiin kaikkiaan 95 kilpailua kymmenessä eri urheilulajissa.
Osallistuneet maat thumb|Vuoden 1900 kesäolympialaisten osallistujamaat, uudet osallistujamaat sinisellä. Kansainvälisen olympiakomitean mukaan vuoden 1900 olympialaisiin osallistui 24 maata. Jotkut historioitsijat katsovat että kilpailuissa oli mukana 28 maata. Jotkut katsovat osallistujaksi myös Brasilian, koska kisoihin osallistui ranskalais-brasilialainen juoksija Adolphe Klingelhoefer; yleensä hänet kuitenkin luetaan Ranskan edustajaksi. Kilpailuissa oli mukana joidenkin näkemysten mukaan myös kolumbialainen köydenvetoon osallistunut Francis Henriquez de Zubiría ja uusiseelantilainen vesipalloilija Victor Lindberg, mutta KOK ei huomioi heitä näiden maiden edustajiksi.
Mitalitaulukko
Menestynein maa vuoden 1900 kesäolympialaisissa oli isäntämaa Ranska. Yksilötasolla eniten olympiavoittoja sai yhdysvaltalainen yleisurheilija Alvin Kraenzlein, joka saavutti neljä olympiavoittoa. pienoiskuva|Hevospoolo käynnissä II olympiadin kisoissa pienoiskuva|Soutukisat alkamassa Pariisissa
Kohokohtia Yhdysvaltain Alvin Kraenzlein voitti yleisurheilussa neljä lajia (60 metriä, 110 metrin aidat, 200 metrin aidat ja pituushypyn) ja on edelleen ainoa yleisurheilussa samoissa kisoissa neljä yksilölajia voittanut urheilija. Ison-Britannian Charlotte Cooper voitti naisten tenniksen ja oli olympiahistorian ensimmäinen naisvoittaja. Yhdysvaltain Ray Ewry voitti 16. heinäkuuta samana päivänä kolme kilpailua: vauhdittoman korkeushypyn, vauhdittoman pituushypyn ja vauhdittoman kolmiloikan. Kaikkien aikojen nuorin olympiavoittaja on todennäköisesti alankomaalaisen soudun perämiehellisen kaksikon perämieheksi valittu arviolta 7–12-vuotias ranskalaispoika. Poika katosi palkintoseremonian jälkeen ja hänen henkilöllisyytensä ja tarkka ikänsä on jäänyt arvoitukseksi.
Lähteet
Aiheesta muualla
Pariisin kisat olympic.orgissa YLE Elävä arkisto: Ateenasta 1896 Lontooseen 1908
*