Petroli on väritön tai kellertävä palava neste, joka valmistetaan tislaamalla raakaöljystä 135–290 °C:n lämpötilassa. Petroli on alkaani, jossa on 9-16 hiiliatomia. Se on raskaampaa kuin bensiini (C5-C8), mutta kevyempää kuin kevyt polttoöljy (C15-C19). Petrolia käytetään polttoaineena sekä liuottimena ja sitä myydään eri käyttötarkoituksiin jalostettuna kauppanimillä valopetroli, lämmityspetroli, moottoripetroli ja lentopetroli. Petrolia käytetään myös grillin sytytysnesteissä ja petroliöljymaalin valmistukseen.
Yhdysvalloissa ja Australiassa petrolista käytetään nimeä kerosene. Sana on johdettu kreikan sanasta keros (κερως, vaha). Suomen kielen sanalla kerosiini taas viitataan useimmiten lentopetroliin. Vastaavasti brittienglannissa petrol tarkoittaa bensiiniä.
Petrolia käytettiin vielä 1980-luvulla autojen polttoaineena, jonka käyttö on sittemmin loppunut. Petrolin käyttö bensiiniautossa aiheuttaa polttoainemaksun perinnän.Hallituksen esitys Eduskunnalle polttoainemaksulaiksi HE 112/2003
Käyttökohteet
Lentopetrolia käytetään suihkumoottoreiden polttoaineena (eri laatujen nimityksiä: Avtur, Jet-A, Jet-B, JP-4 ja JP-8). Lentopetroli on tarkasti jalostettu. Jalostuksella on pyritty alentamaan jäätymispistettä, vähentämään palamisessa syntyvää savua ja poistamaan vesi mahdollisimman tarkasti. Lentopetrolin toinen nimi suomen kielessä on kerosiini.
Valopetrolia käytetään öljylampuissa, voimavalolyhdyissä, valopetrolilämmittimissä, retkikeittimissä ja petrolimaaleissa, esimerkiksi petroliöljymaalissa. Sen leimahduspiste on yli 64°C. Se on lentopetrolin tavoin pitkälle jalostettu ja rikitön tuote, joka nokeaa hyvin vähän palaessaan. Valopetrolia myydään usein nimellä lamppuöljy. Siitä käytetään myös nimeä fotogeeni.
Sytytysneste on hiiligrillien sytyttämiseen käytettävä petroli. Sytytysneste on lähestulkoon samaa ainetta kuin valopetroli ja usein kumpaakin voi käyttää sekä öljylamppuihin että grillin sytyttämiseen. Sytytysnesteet ovat useimmiten myös hajuttomia, mutta nokeamattomuus ei ole sytytysnesteelle tärkeä ominaisuus.
Erikoispetroli on valopetrolin ja sytytysnesteen kanssa lähes identtistä, mutta erikoispetrolia myydään erityisesti käytettäväksi petrolilämmittimissä. Erikoispetroli soveltuu myös sisäkäyttöön toisin kuin lämmityspetroli.
Lämmityspetroli on valopetrolia likaisempi, savuhormiin liitettyihin lämmityslaitteisiin (öljykamiinoihin) tarkoitettu petrolilaatu.
Moottoripetroli on tarkoitettu erityisesti polttomoottoreissa käytettäväksi. 1950-luvulle asti useimmat maataloustraktorit kävivät bensiini-/petrolimoottoreilla, kunnes dieselmoottori syrjäytti ne. 1980-luvun alussa Uudenkaupungin autotehdas valmisti kaksipolttoainejärjestelmällä varustettuja autoja: Saab 99 Petro-mallia ja Talbot Horizon petro-mallia, jotka kävivät petrolilla, mutta verotekniset syyt kaatoivat projektin. Myös joissain venemoottoreissa on käytetty polttoaineena petrolia. Moottoripetrolia ei ole enää saatavissa Euroopassa vähäisen kysynnän takia.
Mineraalitärpätti eli lakkabensiini on liuotin, jota käytetään alkydiöljymaalien ja lakkojen ohenteena ja puhdistusaineena. Se sisältää noin 15 % aromaatteja ja sen leimahduspiste on alhainen 40 °C. Mineraalitärpätti ei sovellu polttoaineeksi johtuen alhaisesta leimahduspisteestä ja voimakkaan aromaattisesta tuoksusta.
Petrolityyppi RP-1 on käytössä eräiden kantorakettien polttoaineena. Tällöin hapettimena käytetään yleensä nestehappea. Tässä RP tulee sanoista Rocket Propellant ().
Petrolia käytetään nykyisinkin kehitysmaissa ruoan valmistamiseen valopetrolikeittimillä. Usein heikkolaatuinen polttoaine aiheuttaa ilmansaasteita.
Eroavaisuudet kuluttajapetroleissa Valopetroli, lamppuöljy, sytytysneste ja erikoispetroli ovat kaikki kemiallisesti hyvin samankaltaisia. Kuluttaja eksyy helposti termiviidakkoon, kun valmistajillakaan ei tunnu olevan selkeää linjaa tuotteidensa nimeämiseen. Alla olevaan taulukkoon on kerätty tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteista keskeisimmät ominaisuudet.
+ Kuluttajapetrolien ominaisuuksia Tuotenimi Ainesosat Kiehumisalue Leimahduspiste Haju Shell lamppuöljy Alkanes, C11-15-iso 185 °C 68 °C luonteenomainen Shell erikoispetroli Tisleet (maaöljy), vetykäsitellyt kevyet, kerosiini - täsmentämätön 193 °C 73 °C luonteenomainen Shell sytytysneste Tisleet (maaöljy), vetykäsitelty raskas 180 °C 62 °C luonteenomainen Neste Green Light Uusiutuvat hiilivedyt (dieseltyyppinen jae), alkaanit C10-C20-haaraketjuiset ja lineaariset, kokonaisaromaatit enintään 1,0 paino% 180-320 °C >61 °C mieto ominaishaju Neste Valopetroli Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas, bentseeniä <0,1 %, n-heksaania <5 %, aromaattisia hiilivetyjä <0,5 % 159-230 °C >=50 °C mieto hiilivetyjen haju Lasol Lamppuöljy Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas, hiilivedyt, C10-C13, n-alkaanit, isoalkaanit, sykliset, aromaatteja enintään 1 til-%, bentseenipitoisuus <0,1 til-%, n-heksaanipitoisuus <1 til-% 180-245 °C >=64 °C Lasol Lampol-100 Teollisuusbensiini (maaöljy), raskas alkylaatti, isoparafiinia 185-245 °C >62°C ominainen mieto Lasol Grill-100 Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas, hiilivedyt, C10-C13, n-alkaanit, isoalkaanit, sykliset, aromaatteja enintään 1 til-%, bentseenipitoisuus <0,1 til-%, n-heksaanipitoisuus <1 til-% 180-245°C >=64°C ominainen mieto Biltema Lamppuöljy n-parafiinihiilivedyt, C10-C13 190-240°C 65°C liuottimen mieto haju Biltema Valopetroli Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas <0,1 vikt% bentseeni 175-225°C >64°C liuotin Biltema Sytytysneste Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas 180-217°C 62°C liuottimen mieto haju Polaric Erikoisvalopetrooli Teollisuusbensiini (maaöljy), vetykäsitelty raskas 180-245°C (EN ISO 3405) >64°C Kemetyl Valopetroli Hiilivedyt, C10-C13, n-alkaanit, isoalkaanit, sykliset, <2 % aromaatteja 175°C 64°C luonteenomainen
On syytä huomauttaa, että brittienglannin sana petrol tarkoittaa bensiiniä.
Lähteet
Aiheesta muualla
Neste Oil: Petrolien suku - Petrolien pitkä historia ja opas nykyisten petrolien ja sen kaltaisten aineiden ominaisuuksista ja käytöstä. (pdf-dokumentti)
Luokka:Polttoaineet Luokka:Öljynjalostustuotteet Luokka:Seulonnan keskeiset artikkelit