Esperanto on keinotekoinen apukieli, jonka kielioppi on luonnollisiin kieliin verrattuna hyvin helppo. Vaikka useimmat esperanton kieliopin piirteistä onkin lainattu eurooppalaisista kielistä, on kielen oppiminen säännöllisistä ja loogisista rakenteista johtuen helppoa myös muiden kielten puhujille.

Joitakin ominaisuuksia morfologia on agglutinoivaa substantiiveilla ei ole sukua substantiivit ja adjektiivit taipuvat yksikössä ja monikossa, sekä kahdessa sijamuodossa – nominatiivissa ja akkusatiivissa akkusatiivi voi objektin lisäksi osoittaa liikkeen suuntaa tai korvata preposition substantiivit taipuvat aina samalla tavalla niitä kuvaavien adjektiivien kanssa verbeillä on kolme tapaluokkaa: indikatiivi, konditionaali ja volitiivi indikatiivilla on kolme aikamuotoa: preesens, imperfekti ja futuuri verbit eivät taivu persoonamuodoissa ei määrättyä sanajärjestystä suurin osa kantasanastosta on lainattu indoeurooppalaisen kielikunnan itaalisista, germaanisista, slaavilaisista ja kreikkalaisista kielistä, erityisesti ranskasta, latinasta, englannista, saksasta, kreikasta, puolasta ja venäjästä ei yhtään epäsäännöllistä verbiä tai nominia jokainen kirjainmerkki vastaa yhtä äännettä eri sanaluokilla on omat kirjainpäätteensä: -o substantiiveilla, -a adjektiiveilla ja -i verbeillä yhdestä sanasta voi tehdä useita uusia sanoja etu- ja jälkiliitteillä

Artikkeli

Esperantossa on ainoastaan määräinen artikkeli, la, jota käytetään sekä yksikössä että monikossa. Määräistä artikkelia käytetään ilmaisemaan jotain joukkoa edustavaa yksilöä, aikaisemmin mainittua asiaa, tai tilanteen vuoksi tuttua asiaa. Joskus se voidaan suomentaa sanalla se.

”Bonvolu malfermi la pordon.” – Ole hyvä ja avaa ovi. ”La mondo estas tro eta por ni ĉiuj.” – Maailma on liian pieni meille kaikille. ”La gepardo estas la plej rapida de la bestoj.” – Gepardi on eläimistä nopein. ”Mi volas havi tiun ĉemizon, la bluan.” – Haluan tuon paidan, (sen) sinisen.

Koska määräisen artikkelin käyttö voi olla vaikeaa erityisesti sellaisten kielten puhujille, joissa määräistä artikkelia ei esiinny, aloittelijan ei yleensä katsota tarvitsevan käyttää sitä.

Sanojen päätteet

Esperantossa pääte -o tarkoittaa substantiivia, -a adjektiivia, -i verbin infinitiiviä ja -e adverbia. Kun substantiiviin tai adjektiiviin lisätään -j, tulee sanasta monikollinen. Viimeiseksi tulee mahdollisen akkusatiivin pääte -n. Substantiivilla ja sen määritteenä olevalla adjektiivilla on samat päätteet.

bona knabo, bonan knabon, (la) bonaj knaboj, bonajn knabojn – hyvä poika, hyvää poikaa, hyvät pojat, hyviä poikia

Sanojen päätteitä vaihtamalla voi helposti muodostaa uusia eri sanaluokkien sanoja. Lisää kohdassa Sanojen muodostaminen.

koro, kora, kore – sydän, sydämellinen, sydämellisesti

Akkusatiivin päätteen ansiosta sanajärjestys on melko vapaa:

La knabino feliĉan knabon kisis – Tyttö suuteli onnellista poikaa La knabino feliĉa knabon kisis – Onnellinen tyttö suuteli poikaa

Substantiivin ja artikkelin loppuvokaali voi jäädä pois esim. runokielessä. Tällainen loppuheitto osoitetaan heittomerkillä, esim. belec' de l' mond (sama kuin beleco de la mondo, suomeksi maailman kauneus).

Pronominit

mi - minä vi - sinä li - hän (mies) ŝi - hän (nainen) ĝi - se ni - me vi - te ili - he, ne

Lisäksi esperantossa on suomen kielestä puuttuva passiivipronomini oni, joka suomennetaan passiivilla. Vanhanaikaisessa, raamatullisessa tekstissä saatetaan käyttää myös pronominia ci (sinä). Nykyesperantossa sitä ei kuitenkaan enää käytetä.

Refleksiivipronominia si käytetään, kun yksikön tai monikon kolmannen persoonan tekeminen kohdistuu itseensä.

Pronominit taipuvat myös akkusatiivimuodossa. Lisäämällä pronominin perään pääte -a, saadaan aikaan omistusmuoto, jolla on myös monikko ja akkusatiivimuoto.Mi amas vin! Ĉu liaj amikoj havas siajn pasportojn?"Minä rakastan sinua! Onko hänen ystävillään passinsa?Vi duŝas lin, ĉar li ne povas duŝi sin mem."Sinä peset hänet, koska hän ei voi pestä itseään.

Verbit

Kaikki esperanton verbit ovat säännöllisiä. Perusmuodon pääte on aina -i, jonka korvaamalla muilla päätteillä saadaan eri aikamuotoja. -as on preesens, -is on preteriti ja -os on futuuri. Suomen kielestä tuttuja perfektiä ja pluskvamperfektiä ei varsinaisesti ole, mutta ne voidaan muodostaa partisiipeilla. Verbit eivät taivu subjektin mukaan.

Indikatiivin lisäksi esperantossa voidaan muodostaa kaksi muuta modusta: imperatiivi päätteellä -u ja konditionaali päätteellä -us. Imperatiivi tunnetaan esperantossa myös nimellä volitiivi ja se voi toimia myös konjunktiivina.

Kahdesta peräkkäisestä verbistä jälkimmäinen on aina perusmuodossa.Mi volus vidi vin."Haluaisin nähdä sinut."Paĉjo kisu sian filinon."Isukki suudelkoon tytärtään."Mi petas, ke vi foriru."Pyydän sinua lähtemään."

Kieltäminen

Väitelauseesta tehdään kielteinen käyttämällä sanaa ne, tai jotakin neni- -alkuisista korrelatiiveista. Yhdessä lauseessa voi olla vain yksi kieltävä sana.

Mi ne faris nenion ajn. Mi ne faris ion ajn. – En tehnyt mitään.Kieltosana tulee ennen kiellettävää sanaa, useimmiten ennen verbiä.

Mi ne skribis tion. – Minä en kirjoittanut tuota. Ne mi skribis tion. – En minä tuota kirjoittanut. (joku muu kirjoitti) Mi skribis ne tion. – Tuota minä en kirjoittanut. (mutta jotain muuta kirjoitin)

Omistus

Omistuspronominien lisäksi omistusta voi ilmaista sanalla de. Yleensä omistettava sana tarvitsee tällöin määräisen artikkelin. De-prepositiolla voidaan korvata myös persoonapronominien omistusmuoto.

La flugiloj de la birdo. – Linnun siivet. Mia ĉambro. = La ĉambro de mi. – Minun huoneeni. Sanojen muodostaminen

Esperanton erikoisominaisuus on sanojen helppo muodostaminen. Yhdestä juurisanasta voidaan päätteitä vaihtamalla ja liitteitä lisäämällä saada jopa kymmeniä uusia sanoja täysin säännönmukaisella muodostustavalla.

Päätteiden vaihtaminen amo - rakkausama - rakasame - rakkaastiami - rakastaaintereso - mielenkiintointeresa - mielenkiintoineninterese - mielenkiintoisestiinteresi - kiinnostaaVi estas ama, ĉar mi amas vin."Olet rakas, koska rakastan sinua."

Yhdyssanat

Yhdyssanat muodostetaan liittämällä sanat yhteen. Ensimmäisen sanan sanaluokkapääte voidaan jättää pois, jos se kuulostaa paremmalta. Esimerkiksi maanosa on mondoparto ja pääkaupunki on ĉefurbo.

Liitteet Etuliitteet

bo- = sukulaisuus avioliiton kautta bofrato (< frato — veli) = lanko dis- = hajalleen, erilleen disdoni (< doni — antaa) = jakaa ek- = aloittaa, toimia äkillisesti eklerni (< lerni — oppia, opiskella) = alkaa opiskella eks- = entinen eksinstruisto (< instruisto — opettaja) = entinen opettaja fi- = huono fivorto (< vorto — sana) = kirosana ge- = molemmat sukupuolet yhdessä gepatroj (< patro — isä) = vanhemmat mal- = päinvastainen malami (< ami — rakastaa) = vihata mis- = väärin misuzi (< uzi — käyttää) = väärinkäyttää pra- = menneisyydessä, esi- prapatro (< patro — isä) = esi-isä re- = uudelleen reveni (< veni — tulla) = palata

Myös monia muita esperanton sanajuuria (prepositioita, promineja, adverbeja, numeraaleja jne) voidaan käyttää etuliitteiden tapaan. Näistä tavallisimpia ovat:

al- = -lle, luokse (prepositio) aldoni (< doni — antaa) = lisätä antaŭ- = edessä, ennen (prepositio) antaŭdiri (< diri — sanoa) = ennustaa apud- = vieressä, äärellä (prepositio) apudmeti (< meti — panna, asettaa) = asettaa rinnakkain, rinnastaa ĉe- = luona, ääressä (prepositio) ĉeesti (< esti — olla) = olla läsnä ĉef- = pää- ĉefurbo (< urbo — kaupunki) = pääkaupunki ĉi- = lähellä ĉi-jara (< jara — vuosi-) = tämänvuotinen ĉia- = kaikenlainen (taulukkosana) ĉiaokaze (< okaze — tapauksessa) = joka tapauksessa ĉiu- = jokainen (taulukkosana) ĉiujara (< jara — vuosi-) = vuosittainen ĉirkaŭ- = ympäri(llä) (prepositio) ĉirkaŭrigardi (< rigardi — katsoa) = katsoa ympärilleen de- = -sta/-stä (prepositio) deiri (< iri — mennä) = lähteä du- = kaksi- dujara (< jaro — vuosi) = kaksivuotias, kaksivuotinen duon- = puoli- duondiri (< diri — sanoa) = vihjata; duondormi (< dormi — nukkua) = torkkua dum- = aikana, kuluessa dumtempa (< tempo — aika) = väliaikainen, tilapäinen; dumviva (< vivo — elämä) = elinikäinen ekster- = ulkopuolella (prepositio) ekstertema (< temo — aihe, teema) = aiheen ulkopuolella el- = ulos, -sta/-stä (prepositio) eliri (< iri — mennä) = lähteä (ulos); elsaluti (< saluti — tervehtiä) = kirjautua ulos (atk) en- = -ssa/-ssä, sisässä (prepositio) ensaluti (< saluti — tervehtiä) = kirjautua sisään (atk) for- = pois forblovi (< blovi — puhaltaa) = puhaltaa pois fuŝ- = hutiloida (fuŝi) fuŝkontakto (< kontakto — kosketus) = oikosulku; fuŝparoli (< paroli — puhua) = puhua epäselvästi ĝis- = saakka (prepositio) ĝisnuna (< nun — nyt) = tähänastinen inter- = kesken, välissä, väliin (prepositio) interludo (< ludo — soitto) = välisoitto; interkrampe (< krampo — sulkumerkki)) = suluissa kontraŭ- = vastaan (prepositio) kontraŭatako (< atako — hyökkäys) = vastahyökkäys krom- = paitsi (prepositio) kromnomo (< nomo — nimi) = lisänimi, lempinimi, *liikanimi* kun- = kanssa (prepositio) kunlabori (< labori — tehdä työtä) = tehdä yhteistyötä kvazaŭ- = ikään kuin kvazaŭstelo (< stelo — tähti) = tähtimäinen taivaankappale; kvazaŭhomo (< homo — ihminen) = ihmismäinen olento; laŭ- = pitkin, mukaan (prepositio) laŭlonga (< longa — pitkä) = pituussuuntainen; laŭmoda (< modo — muoti) = muodinmukainen mem- = itse memamo (< amo — rakkaus) = itserakkaus multe- = paljon multekosta (< kosti — maksaa) = kallis ne- = ei neagrabla (< agrabla — miellyttävä) = epämiellyttävä nov- = uusi (adj) novjaro (< jaro — vuosi) = uusi vuosi; novriĉulo (< riĉulo — rikas) = uusrikas per- = avulla perforta (< forta — voimakas) = väkivaltainen plej- = eniten (vertailu) plejofte (< ofte — usein) = useimmiten pli- = enemmän (vertailu) pliigi (< igi — tehdä jks) = lisätä, suurentaa, enentää po- = kohti pocento (< cent — sata) = prosentti por- = varten (prepositio) porĉiama (< ĉiam — aina) = ikuinen post- = jälkeen (prepositio) postiri (< iri — mennä) = seurata; postklasika (< klasika — klassinen) = jälkiklassinen preter- = ohi (prepositio) preterveturi (< veturi — ajaa) = ajaa ohi, ohittaa pri- = -sta/-stä (prepositio) pridemandi (< demandi — kysyä) = kuulustella pro- = vuoksi (prepositio) propeti (< peti — pyytää) = puhua/vedota jonkun puolesta; procento (< cent — sata) = prosentti(määrä) retro- = takaisin- retropago (< pago — maksu) = takaisinmaksu; sam- = samanlainen samklasano (< klaso — luokka) = luokkatoveri; samnoma (< nomo — nimi) = samanniminen sen- = ilman (prepositio) senakva (< akvo — vesi) = vedetön, kuiva sin- = (< si ) = itseään sinakuzo (< akuzo — syytös) = itsesyytös sub- = alla (prepositio) subskribi (< skribi — kirjoittaa) = allekirjoittaa; subaĉeti (< aĉeti — ostaa) = lahjoa super- = yläpuolella (prepositio) superjaro (< jaro — vuosi) = karkausvuosi; superrigardo (< rigardi — katsella) = yleiskatsaus, yhteenveto tia- = tuollainen, sellainen (taulukkosana) tiamaniere (< maniero — tapa) = sillä/tällä tavoin, siten tiu- = se, tuo (taulukkosana) tiuokaze (< okazo — tapaus) = siinä tapauksessa tra- = läpi (prepositio) traflugi (< flugi — lentää) = lentää läpi; trairi (< iri — mennä/kulkea) = käydä läpi trans- = poikki, tuolla puolen (prepositio) transdoni (< doni — antaa) = luovuttaa, välittää tri- = kolme triangulo (< angulo — kulma) = kolmio tro- = liian, liiaksi trodorloti (< dorloti — helliä) = hemmotella pilalle; 'trofrua (< frua — aikainen) = ennenaikainen unu- = yksi unujara (< jaro — vuosi) = yksivuotias, yksivuotinen vic- = vara vicprezidanto (< prezidanto — puheenjohtaja) = varapuheenjohtaja; vicurbestro (< urbo — kaupunki, -estro — johtaja) = apulaiskaupunginjohtaja; vicrado (< rado — pyörä) = varapyörä; vicpatrino (< patro — isä) = äitipuoli (harv., tavallisemmin duonpatrino);

Jälkiliitteet

-aĉ- = kehno, huono