Arvi Taneli (Tatu) Malmivaara (29. huhtikuuta 1908 Lapua – 8. helmikuuta 1987 Helsinki) oli suomalainen pappi, upseeri, uskonnon opettaja, kansanedustaja ja rehtori.
Perhe ja koulutus Tatu Malmivaara syntyi Karhumäen kansanopistolla Lapualla johtaja Väinö Rafael Malmivaaran ja Ellen Maria o.s. Gummeruksen perheeseen sen toiseksi vanhimpana lapsena. Koulunkäyntipaikkakuntana oli Lapua, jonka yhteiskoulusta hän pääsi ylioppilaaksi vuonna 1927. Opiskeluvuosinaan Malmivaara liittyi Akateemisen Karjala-seuran jäseksi. Hän osallistui muun muassa Aleksanteri II:n patsaan tervaamiseen ja oli vähällä tulla erotetuksi yliopistosta. Malmivaara oli myös mukana äärioikeistolaisen Lapuan liikkeen toiminnassa. Vuonna 1931 hän sai kahden kuukauden ehdollisen vankeustuomion kuopiolaisen kommunistin Aarne Hiltusen sieppauksesta. Vuonna 1933 Malmivaara suoritti sacri ministerii kandidaatti -tutkinnon ja sai samana vuonna pappisvihkimyksen. Hn suoritti pastoraalitutkinnon vuonna 1943 sekä auskultoi oppikoulua varten vuonna 1947. Tatu ja Anja Irene o.s. Partanen avioituivat vuonna 1939. Vuosien mittaan perheeseen syntyi viisi lasta: Helena 1940, Väinö 1941, Marikka 1944, Niilo-Kustaa 1947 sekä Esko 1950. Kiuruvedelle Malmivaarat muuttivat vuonna 1945 ja sieltä eläkeläisinä Helsinkiin vuonna 1971.
Työ Väinö Malmivaaralla oli pitkä kansanopistoura ja Tatu Malmivaara seurasi isänsä jälkiä. Hän toimi Lapinlahdella Portaanpään kristillisen kansanopiston opettajana vuosina 1933–1935 sekä 1936–1945. Papin tehtäviä hän hoiti Kiuruvedellä vuosina 1935–1936 kirkkoherran apulaisena sekä 1945–1955 pitäjän apulaisena. Oman viran ohella Malmivaara toimi Kiuruveden yhteiskoulun rehtorina ja uskonnon opettajana vuosina 1948–1955. Tällöin alkoi koulun voimakas kehittyminen. Oma koulutalo valmistui vuonna 1950. Molempiin sotiin Malmivaara osallistui. Talvisotaan hän lähti luutnanttina ja Jatkosodasta hän palasi majurina. Majuri Tatu Malmivaara toimi Jatkosodassa Rukajärven suunnalla RaskasPsto 29:ssä 2. patterin päällikkönä. Vuonna 1955 Malmivaara lopullisesti antautui koulualalle. Hänestä tuli Kiuruveden yhteiskoulun rehtori ja uskonnon opettaja. Vuonna 1958 oppikoulusta tuli valtion kouluna yhteislyseo. Malmivaaran vakanssiksi tuli Kiuruveden yhteislyseon rehtori ja uskonnon vanhempi lehtori. Eläkkeelle hän pääsi vuonna 1971.
Luottamustehtävät Yhteiskunnallisesti Tatu Malmivaara vaikutti monella alueella. Kiuruveden kunnanvaltuutettuna hän oli vuosina 1957−1964, jolloin hän oli osallisena Kiuruveden sairaalan laajennushankkeessa. Malmivaara kuului Savon kristillisen kansanopiston kannatusyhdistyksen johtokuntaan (vpj), Kuopion kesäyliopiston neuvottelukuntaan, Herättäjä-yhdistyksen päätoimikuntaan, opettajaneuvostoon sekä Yksityisoppikoulujen liiton johtokuntaan. Hän oli myös Hengellisen kuukauslehden avustaja.
Vuosina 1945−1948 Malmivaara oli Kokoomuksen kansanedustajana. Hänet valittiin Kuopion läänin läntisestä vaalipiiristä ja hän työskenteli Kulkulaitos- ja Puolustusasiainvaliokunnan jäsenenä.
Kouluhallitus kutsui Malmivaaran usein tarkastajan tehtävään: hän tarkasti muita oppikouluja.
Arvonimet Rovastin arvon Malmivaara sai vuonna 1962 sekä kouluneuvoksen vuonna 1968.
Aiheesta muualla
Lähteet Suomen teologit 1982. Suomen kirkon pappisliitto, 1982. Kansallisen Kokoomuksen keskusarkisto Lauri Winbergin blogi Rukajärvi-keskus Seppo Konosen pääkirjoitus
Viitteet
Luokka:Kansanedustajat Luokka:Kansallisen Kokoomuksen poliitikot Luokka:Kiuruveden kaupunginvaltuutetut Luokka:Pohjois-Savon vaalipiiri Luokka:Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit Luokka:Suomen koulujen rehtorit Luokka:Suomalaiset upseerit Luokka:Lapuan liikkeessä vaikuttaneet henkilöt Luokka:Vuonna 1908 syntyneet Luokka:Vuonna 1987 kuolleet