Tämä on luettelo Ruotsin sodista.
Varhaisen keskiajan sodat Viikinkiajan voidaan katsoa loppuneen noin vuonna 1050. Seuranneen parin sadan vuoden historiasta on jäänyt vain hyvin vähän lähteitä. Ruotsissa käytiin kuitenkin sotia tuolla ajalla, etupäässä kuninkaankruunusta ja ulkopuolisia vihollisia vastaan. Ruotsi sai koko valtakunnan kattavan yhteisen lainsäädännön noin vuonna 1350. Vasta 1523 Kustaa Vaasa yhdisti Ruotsin ja perusti sen kuningaskunnan Kalmarin Unionin hajottua. Ennen näitä lähteiden perusteella on vaikea tehdä eroa kuninkaanmurhien ja sisällissotien välillä.Medeltidens Svenska krig s. 41 Tälle ajalle ajoittuu muun muassa kiistelty ensimmäinen ristiretki Suomeen.Medeltidens Svenska krig s. 43
Luettelo sodista VuodetSotaLopputulosVastustajatLisätietoja1000-luku 1063 Kuningas Stenkilin sota Norjaa vastaan Norja Norjalaiset kukistivat ruotsalaiset Vänernin rannalla.Medeltidens Svenska krig s. 42 1070-luku Kuningas Stenkilin kuoleman jälkeinen sisällissota Sisällissota Kuningas Stenkilin kuoleman jälkeen maa ajautui sisällissotaan. Lähteissä mainitaan ainakin viisi eri kuningasta tälle aikakaudelle. Adam Bremeniläinen on ainut lähde Stenkilin kuoleman jälkeiselle ajalle. 1098–1101 (n.) Inge vanhemman ja Maunu Paljassäären sota. Norja Tämän sodan taustalla oli norjalaisten yritys vallata Dalsland, joka oli aikaisemmin kuulunut Norjalle. Norjalaiset hyökkäsivät Länsi-Götanmaalle, mutta ruotsalaiset kukistivat heidät taistelussa. Sota loppui Kungshällassa vuonna 1101 solmittuun rauhaan. Dalsland pysyi osana Ruotsia, mutta Norjan kuningas Maunu Paljassääri meni naimisiin Inge vanhemman tyttären kanssa.1100-luku 1120-luku Kuningas Inge nuoremman kuoleman jälkeinen sisällissota Sisällissota Inge nuoremman kuoleman jälkeen syttyi sisällissota. Lähteissä mainitaan useita eri kuninkaita. Naapurimaat hyökkäsivät Ruotsiin. 1123 Kalmarin ledung Ristiretki Tanskan kuningas Niilo Sveninpoika, Norjan kuningas Sigurd I Jerusaleminkävijän ja Puolan kuningas Boleslaw III:nen johdolla tehtiin kolmella sotajoukolla ristiretki Blot-Svenin johtamia Kalmarin alueen pakanoita vastaan. 1145 Sota Bohuslänin omistuksesta Norja Ruotsalaiset yrittivät vallata Bohuslänin, mutta norjalaiset kukistivat heidät Krokaskogenin taistelussa. 1156 (n.) Ensimmäinen ristiretki Suomeen Suomalaiset Ristiretken historiallisuudesta kiistellään, mutta ruotsalaisilla oli jonkinlainen jalansija Suomessa tähän aikaan. 1164 (n.) Hyökkäys Laatokankaupunkiin Novgorod Novgorodilaisen kronikan mukaan ruotsalaiset piirittävät Laatokankaupunkia, mutta hävisivät. 1170-luvun alku Knuut Eerikinpojan sota Kolia ja Burisvelia vastaan Sisällissota Knuut Eerikinpoika kukisti vallanhavittelijat Kolin ja Burisvelin Bjälbon taistelussa. 1178 (n.) Sota Jämtlannin omistuksesta Norja Knuut Eerikinpojan hallituskaudella Ruotsi menetti Jämtlannin Norjalle.Medeltidens Svenska krig s. 45 1187 Sigtunan tuho Ryöstöretki Karjalaiset tuhoavat Sigtunan. 1195 (n.) Ristiretki Baltiaan Ristiretki Ruotsalaiset osallistuvat saksalaisten ja gotlantilaisten sotaretkeen Kuurinmaalle. Birger Brosan johtama laivasto päätyy kuitenkin Viroon. 1200-luku 1206 Novgorodilaisten hyökkäys Mälarenin alueelle Novgorod Novgorodilaiset tekivät ryöstöretken Mälarenin alueelle.Medeltidens Svenska krig s. 46 1205–1210 Knuut Eerikinpojan perillisten ja Juhana Sverkerin pojan välinen sisällissota Sisällissota Sverker nuoremman kuoleman jälkeen syttyi sisällissota Knuut Eerikinpojan poikien ja Sverkerin pojan Juhanan välillä. Juhana kukisti Knuutin pojat Älgaråsin taistelussa vuonna 1205, mutta Eerik Knuutinpoika kukisti Juhanan vuonna 1208 käydyssä Lenan taistelussa. Juhana palasi tanskalaisten avustamana vuonna 1210, mutta Eerik kukisti hänet Gestilrenin taistelussa. 1217 Pakanoiden ryöstöretki Mälarenin alueelle Ryöstöretki Idästä tulleet pakanat ryöstävät Mälarenin aluetta. 1220 Juhana Sverkerinpojan ristiretki Viroon Virolaiset Sota alkoi hyvin, mutta kuninkaan palattua Ruotsiin virolaiset kukistivat ruotsalaiset Lealin taistelussa 8. elokuuta 1220. Taistelussa kaatui muun muassa jaarli Kaarle Kuuro ja Linköpingin piispa Kaarle. 1225 Värmlannin sotaVärmlandståget 1225 Norja Norjalaiset ribbungit käyttivät Värmlantia tukikohtanaan kapinassaan Norjan kuningasta vastaan. Lopulta Haakon IV Haakoninpoika teki sotaretken Värmlantiin ja kukisti talonpojista koostuneen joukon Holmedalin pitäjässä. Vuonna 1249 solmittiin Lödösen rauha joka lopetti vihanpidon Ruotsin ja Norjan välillä.Medeltidens Svenska krig s. 55 1226 Saarenmaan asukkaiden hyökkäys RuotsiinÖselbornas angrepp på Sverige 1226 Saarenmaalaiset Idästä tulleet pakanat ryöstelivät Ruotsin aluetta. Lähteissä ryöstöretkestä syytetään Saarenmaan asukkaita.Medeltidens Svenska krig s. 57 1227–1228 Jaroslavin hyökkäys HämeeseenJaroslavs angrepp på Tavastland 1227–1228 Hämäläisten tappio Novgorod Laurentiuksen kronikka: "Samana talvena lähti Jaroslav Vsevolodinpoika Novgorodista meren yli jäämejä vastaan, missä yksikään Venäjän ruhtinaista ei ollut pystynyt (aikaisemmin) oleskelemaan. Hän valloitti koko maan ja palasi Novgorodiin kiittäen ja ylistäen Jumalaa sekä tuoden mukanaan suuren määrän vankeja. Mutta koske ne, jotka olivat hänen mukanaan eivät voineet ottaa mukaansa kaikkia vankeja, he hakkasivat osan kuoliaaksi, mutta päästivät suuren joukon muita takaisin kotiinsa." Sotaretkestä kerrotaan lyhyesti myös Novgorodin ensimmäisessä kronikassa.