Somalin kieli () on afroaasialaisten kielten kuušilaiseen alaryhmään kuuluva kieli, jota puhutaan valtakielenä Somaliassa ja Djiboutissa sekä vähemmistökielenä Etiopiassa ja Keniassa. Kuušilaisiin kieliin kuuluvat myös oromo, sidamo ja afar, joita puhutaan Somalian naapurimaissa. Esimerkiksi oromo (galla) on yksi Etiopian tärkeimmistä vähemmistökielistä. Toisin kuin monet muut Afrikan maat Somalia on kielellisesti ja etnisesti varsin yhtenäinen. Paimentolaisuuden mukana kieli on levinnyt koko Afrikan sarven alueelle, jossa puhutaan yleisesti somalin kieltä tai sille läheisiä murteita ja sukukieliä. Klaanirajat eivät ainakaan yleensä kulje kieli- ja murrerajojen mukaan.

Somali on virallinen kieli arabian rinnalla sekä Somaliassa että siitä itsenäiseksi julistautuneessa Somalimaassa. Vuonna 2024 Etiopia päätti nostaa somalin, yhdessä tigren, oromon ja afarin kanssa, liittovaltion työkieliksi.

Somalilla arvioidaan olevan 16,3 miljoonaa puhujaa, mikä tekee siitä maailman 71. puhutuimman kielen. Suomessa somalin kielen puhujia oli vuoden 2021 lopussa 23 565, joista suurin osa asui Uudellamaalla.

Kieltä kirjoitetaan virallisesti latinalaisin aakkosin, mutta myös arabialaisia aakkosia ja osmanya-kirjoitusta käytetään joskus epävirallisissa yhteyksissä.

Arabian kielen vaikutus Kieltä on kirjoitettu aiemmin monilla erilaisilla somalian aakkostoilla. Arabialaiset aakkoset sopivat sille melko hyvin, mutta 1970-luvulta alkaen on kehitetty latinalaisiin aakkosiin perustuva kirjakieli. Monille, osittain arabiasta lainatuille tai ainakin arabialaisissa lainasanoissa tavallisille kurkkuäänteille tarvitaan omia kirjaimia: niinpä q-kirjaimella merkitään soinnitonta uvulaarista klusiilia (arabian qaf), c-kirjaimella soinnillista faryngaalista frikatiivia (arabian ajin), minkä takia Abd-alkuiset arabialaisperäiset musliminimet, kuten Abdullah ja Abdulkadir, kirjoitetaan somaliksi Cabd-alkuisina, ja x-kirjaimella soinnitonta faryngaalista frikatiivia , joka esiintyy esimerkiksi profeetta Muhammedin nimessä. Muuten somalin oikeinkirjoitus noudattelee englantilaisia malleja, esim, j- ja y-kirjaimet lausutaan kuten englannissa.

Lainasanoja somaliin on otettu arabian lisäksi siirtomaaisäntien kielistä, eli englannista (laybreeri kirjasto, buug kirja) ja italiasta. Alkuperäiset sanat elävät kuitenkin monen lainasanan rinnalla: niinpä esimerkiksi Jumala on somaliksi sekä arabialaisittain Allaah että somalien omalla sanalla Eebe.

Fonologia

Konsonantit LabiaaliDentaaliAlveolaariPostalveolaariRetrofleksiPalataaliVelaariUvulaariFaryngaaliGlottaaliKlusiilibt dɖk gqʔNasaalimnFrikatiivifsʃχħhAffrikaattad͡ʒTremulanttirLateraalilPuolivokaaliwj Lähde:

Vokaalit EtinenKeskinenTakainenSuppeaiuPuolisuppeaeoAvoina Lähde:

Kuusilaisille kielille on tyypillistä viiden vokaalin järjestelmä, ja myös somalissa on viisi vokaalia: a, e, i, o ja u. Näistä vokaaleista e, i ja u äännetään kuten suomen kielessä. A sen sijaan vastaa englannin a-äännettä englannin sanassa bat, mutta somalin a-äänne on avoimempi. O puolestaan ääntyy muuten kuten suomessakin, mutta joissakin sanoissa äänne muistuttaa enemmän suomen kielen ö-äännettä.Orwin & Haavisto (2011): s. 13

Vaikka vokaalien ääntäminen on yksinkertaista, ne voidaan kaikki ääntää pitkinä ja lyhyinä. Joissain tilanteissa tämä myös muuttaa sanan merkitystä.Orwin & Haavisto (2011): s. 14 Esimerkiksi tág tarkoittaa menemistä ilmaisevaa verbiä, kun taas táag tarkoittaa voimaa.Saeed (1999): s. 12 Somalissa on myös diftongeja, eli vokaaliäänteitä joissa vokaali vaihtuu toiseksi. Somalin kielessä on viisi diftongia: ay, aw, ey, oy ja ow. Ay ja ey ovat keskenään vaihdettavissa olevia diftongeja, ja ne ääntyvät samalla tavalla kuin diftongiäänne sanassa heinä. Aw puolestaan ääntyy samalla tavalla kuin diftongi sanassa hauska, kun taas ow ääntyy kuin diftongi sanassa joulu.

Somalin kielessä sanojen intonaation määrittää sävelkoron sijoittuminen sanan vokaaleille. Sävelkorko sijoittuu vokaaliyksiköille, jotka muodostuvat lyhyistä vokaaleista: lyhyt vokaali on yksi vokaaliyksikkö, eli pitkät vokaalit ja diftongit muodostuvat kahdesta vokaaliyksiköstä. Vokaaliyksikkö, johon sävelkorko kohdistuu, lausutaan hieman korkeammalla sävelkorkeudella ja sitä painotetaan enemmän. Sävelkorko, joka on seuraavassa esimerkissä merkitty aksentilla, voi joskus muuttaa sanan merkitystä: Sävelkorko 1. vokaalillaSuomeksiSävelkorko 2. vokaalillaSuomeksiínan"poika"inán"tyttö"béer"maksa"beér"puutarha" Somalin sävelkorot muistuttavat oromon kielen sävelkorkoja. Molemmissa kielissä on kolme sävelkorkeutta: korkea, matala ja laskeva. Sävelkorko on läheisessä yhteydessä painotukseen, sillä korkealla sävelkorkeudella on vahva painotus, laskevalla sävelkorkeudella on heikompi painotus ja matalalla sävelkorkeudella ei ole lainkaan painoa. Somalin sanoissa paino on yleensä sanan viimeisellä tai toiseksi viimeisellä vokaalilla. Somalin sävelkorot toimivat kieliopillisella eivätkä sanastollisella tasolla (toisin kuin esimerkiksi kiinan kielessä). Tämä tarkoittaa sitä, että sävelkoron muutokset merkitsevät monesti esimerkiksi maskuliini- ja feminiinisanojen eroja. Ínan tarkoittaa poikaa, kun taas inán tarkoittaa tyttöä.

Äänteet saattavat muuttua sen mukaan, missä kohdin sanaa ne ilmenevät. T tai k eivät koskaan esiinny tavun lopussa, sillä mikäli t tai k olisivat jäämässä tavun viimeiseksi kirjaimeksi, ne muuttuisivat äänteiksi d tai g. Esimerkiksi sana sairastaa eli bug kokee äänteen muutoksen muodossa wuu bukay eli hän sairastaa. Myös m-äänne muuttuu sanan lopussa n-äänteeksi.Orwin & Haavisto (2011): s. 15

Historia Somalia on perinteisesti puhuttu etenkin nykyisen Somalian alueella. Somalin puhujat olivat pitkään valtiotonta paimentolaiskansaa, joka ei tarvinnut kirjoitusta: paimentolaisten kirjallisuus, etenkin runous, siirtyi sukupolvelta toiselle suullisessa muodossa. Perinteinen somalinkielinen on lyhytmuotoista ja helposti muistettavaa, kuten arabialainen lyriikka.Anhava (2020): s. 122 Paimentolaisuustausta näkyy myös somalin sanastossa, jossa on paljon esimerkiksi kameleihin liittyvää sanastoa, jolle ei löydy vastaavuutta vaikkapa eurooppalaisista kielistä.

Somalista tuli Somalian virallinen kieli vuonna 1972 samalla, kun kielen viralliseksi kirjoitusjärjestelmäksi valittiin latinalainen aakkosto. Latinalaisen kirjaimiston valinta ei ollut itsestään selvää, ja valintaa edelsikin kiihkeäkin debatti latinalaisen, arabialaisen ja alkuperäiskansojen kirjainjärjestelmien välillä. Somalin kehittäminen Somalian virallisena kielenä on kuitenkin pysähtynyt Somalian 1990-luvulla alkaneitten sisällissotien vuoksi.Saeed (1999): s. 3

Ennen latinalaisen kirjaimiston käyttöön ottamista somalia kirjoitettiin muun muassa arabialaisella kirjaimistolla. 1900-luvun alussa somalia yritettiin kirjoittaa sekä arabialaisia aakkosia muistuttavalla aakkostolla että amharan tavukirjoituksella, mutta maailmansotien välisenä aikana somalia alettiin kirjoittaa myös latinalaisella aakkostolla. Vuosina 1920–1922 somalia varten kehitettiin erikseen osmanialainen kirjaimisto. Osmanialaisen kirjaimiston kehitti Osman Yusuf Kenadid, ja kirjaimiston osmanian kielinen nimi on 𐒋𐒘𐒈𐒑𐒛𐒒𐒕𐒀 eli somalilainen kirjaimisto. Kirjaimistoa luettiin vasemmalta oikealle horisontaalisessa eli vaakasuunnassa, ja aakkoston kirjainten nimet perustuivat arabialaisiin aakkosiin. Kirjaimistoa ei nykyään enää juurikaan käytetä.

Osmanialaisen kirjaimiston jälkeen somalia varten kehitettiin kaddaren aakkosto, jonka kehitti vuonna 1952 Sheekh Xuseen Axmed Kaddareh. Tämäkin kirjaimisto kehitettiin vain somalia varten, ja moni kaddaren aakkoston kirjaimista muistutti osmanialaisen kirjaimiston kirjaimia. Kaddaren aakkosto jäi kuitenkin suhteellisen lyhytikäiseksi, sillä vuonna 1961 Somaliassa sovittiin sekä latinalaisen että osmanialaisen aakkoston käytöstä. Somalia oli itsenäistynyt vuonna 1960, ja itsenäisyyden ensimmäinen vuosikymmen Somaliassa käytettiinkin sekä omaperäistä osmanialaista että latinalaista aakkostoa. 1960-luvulla käytiin debattia kansalliskielen valinnasta (vaihtoehto somalille oli englannin valinta kansalliskieleksi), mutta vuonna 1972 somali valittiin Somalian kansalliskieleksi. Somalia on Afrikan kielikontekstissa harvinainen maa, sillä Somalia on kielellisesti harvinaisen yhtenäinen maa.

Kielioppi Somali on suomen kielen tapaan agglutinatiivinen kieli, jossa käytetään runsaasti peräkkäisiä, sanaan kiinteästi liitettäviä suffikseja (jälkiliitteitä) ilmaisemaan aikaa, tapaluokkaa, persoonaa ja sukua.

Verbit Somalissa verbit taipuvat kuusilaisille kielille tyypillisesti seitsemässä persoonamuodossa: sekä yksikössä että monikossa ensimmäisessä, toisessa ja kolmannessa persoonassa, minkä lisäksi yksikön kolmannessa persoonassa erotetaan maskuliini ja feminiini.

Somalin kielessä on kaksi aikamuotoa, yleinen mennyt aikamuoto ja yleispreesens. Näistä kahdesta yleinen mennyt aikamuoto on useammin käytetty. Verbit taipuvat kolmessa konjugaatiossa, joista ensimmäisen konjugaation verbejä taivutetaan yleisessä menneessä aikamuodossa seuraavilla päätteillä: -ay, -tay, -ay, -tay, -nay, -teen, -een. Päätteet on luoteltu järjestyksessä minä, sinä, hän (maskuliini), hän (feminiini), me, te, he. Esimerkiksi verbi keen (tuoda) taipuu siis seuraavasti: keenay, keentay, keenay, keentay, keennay, keenteen, keeneen.Orwin & Haavisto (2011): s. 24

Konjugaatiossa 2 verbin vartalon viimeinen kirjain on i tai -ee, ja yleinen mennyt aikamuoto muodostetaan jälleen päätteillä -ay, -tay, -ay, -tay, -nay, -teen, -een.Orwin & Haavisto (2011): s. 60

Konjugaatiossa 3 on vain verbejä, jotka päättyvät o-kirjaimeen. Yleinen mennyt aikamuoto muodostetaan samoilla päätteillä kuin konjugaatiossa 1 (-ay, -tay, -ay, -tay, -nay, -teen, -een), mutta vartaloon lisätään pääte -da ja verbin vartalon viimeinen -o vaihdetaan a-kirjaimeksi. Esimerkkinä verbi joogso, pysähtyä: joogsaday, joogsatay, joogsaday, joogsatay, joogsannay, joogsateen, joogsadeen.Orwin & Haavisto (2011): s. 9

Substantiivit Somalin kielessä substantiiveilla on kaksi sukua: maskuliini ja feminiini, eikä sanan sukua yleensä voi päätellä sanan merkityksestä. Poikkeuksen tähän muodostavat ihmistä ja eläimiä tarkoittavat sanat. Nin eli mies on maskuliini, kun taas naag eli nainen on feminiini. Toisaalta naiset eli haween on maskuliini. Kuusilaisille kielille on tyypillistä, että substantiivien suku vaihtuu yksikön ja monikon välillä. Muita tällaisia sanoja ovat vaikkapa sannad eli vuosi, joka on maskuliini, kun taas monikko sannaddo on feminiini ja kab eli kenkä, feminiini, josta tulee monikossa kabo, maskuliini.Saeed (1999): s. 55 Ilmiötä, jossa sanan suku muuttuu yksikön ja monikon välillä kutsutaan nimellä gender polarity.

Somalin substantiivit voidaan jakaa seitsemään luokkaan sen mukana, miten ne taipuvat. Ryhmään 1 kuuluvat substantiivit ovat feminiinejä yksikössä ja maskuliineja monikossa. Ryhmän substantiivien monikko muodostetaan lisäämällä yksikköön yleensä pääte -o, paitsi jos sanan yksikkö päättyy kirjaimeen i, jolloin monikon tunnus on -yo. Sanojen intonaatio on viimeisellä tavulla korkea sekä yksikössä että monikossa. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi sanat cabsi (pelko) ja aayad (ihme).Saeed (1999): s. 59

Ryhmään 2 kuuluvat substantiivit ovat maskuliineja yksikössä ja feminiinejä monikossa. Monikon tunnus on -o, paitsi mikäli sana päättyy kirjaimiin i, x, c, j tai q, jolloin sanan monikon pääte on -yo. Jos sana päättyy kirjaimiin b, d, dh, l, r tai n, sanan viimeinen konsonantti kahdentuu. Monikossa intonaatio on viimeisellä tavulla korkea. Ryhmään 2 kuuluvat esimerkiksi sanat olol (liekki) ja babbis (tuuletin).