Vuosi 1945 oli normaalivuosi, joka alkoi maanantaista.
Tapahtumia
Tammikuu–maaliskuu thumb|Toisessa maailmansodassa tuhoutunutta Varsovaa tammikuussa 1945. 5. tammikuuta – Neuvostoliitto tunnusti Puolan uuden neuvostomielisen hallituksen. 10. tammikuuta – Valvontakomission varapuheenjohtaja Grigori Savonenkov ilmoitti Neuvostoliiton vaativan jatkosodan aikana Suomeen siirtyneiden 1–16-vuotiaiden inkeriläisten orpolasten palauttamista. Useita inkeriläislapsia oli ehditty ottaa kasvateiksi suomalaisiin perheisiin. 10. tammikuuta – Saksalaiset vetäytyivät asemistaan Lätäsenolla Käsivarren Lapissa. Varsinaisia taisteluja saksalaisten ja kenraali Albert Puroman johtamien suomalaisten välillä ei enää käyty. 11. tammikuuta – Michiganin osavaltion senaatin jäsen Warren G. Hooper murhattiin kolmella lähietäisyydeltä päähän ammutulla laukauksella hänen ajaessaan autolla Lansingista kotiinsa Alpenaan päin. Tapaus on vuonna 2023 edelleen selvittämätön. 12. tammikuuta – Neuvostojoukot aloittivat yleishyökkäyksen Puolassa Veikselin varrella, Itä-Preussissa ja Sleesiassa (Veiksel–Oder-operaatio ja Itä-Preussin offensiivi). 12. tammikuuta – Miinalaiva Louhi ajoi saksalaisen sukellusveneen laskemaan miinaan Hangon edustalla ja upposi. Aluksen miehistöstä hukkui 11 henkilöä. 12. tammikuuta – Presidentti Mannerheim nimitti jalkaväenkenraali Erik Heinrichsin puolustusvoimain komentajaksi. 15. tammikuuta – Inkeriläisten joukkokuljetukset Suomesta Neuvostoliittoon päättyivät. 17. tammikuuta – Neuvostoliitto valloitti Varsovan. 17. tammikuuta – Ruotsalainen diplomaatti Raoul Wallenberg jäi neuvostojoukkojen vangiksi Budapestissa ja katosi jäljettömiin. 17. tammikuuta – Saksalaiset jättivät Chełmnon tuhoamisleirin yöllä puna-armeijan lähestyessä aluetta. Sitä ennen kaikki jäljellä olevat vangit oli ammuttu. 17. tammikuuta – Saksalaiset aloittivat Auschwitzin evakuoinnin. 58 000 vankia lähetettiin junalla ja jalkaisin kuolemanmarssille länteen Ylä- ja Ala-Sleesian teitä pitkin. Monen päivän marssin jälkeen 19.–23. tammikuuta 1945 vangit lastattiin tavarajuniin. Koko evakuoinnin aikana vangeista kuoli noin 15 000, ja 43 000 selvisi läntisiin leireihin. Hekin joutuivat keväällä 1945 vielä uudelle marssille. 20. tammikuuta – Valvontakomissio määräsi Reserviupseerikoulun toiminnan keskeytettäväksi. Koulussa oli meneillään 61. kurssi ja se toimi tilapäisesti Niinisalossa. 20. tammikuuta – Lehtimies ja poliitikko Ernesti Hentunen alkoi jälleen julkaista Totuuden Torvi -lehteä, joka oli ilmestynyt aiemmin vuosina 1928–1933. 23. tammikuuta – Sosialistinen eduskuntaryhmä ”Kuutoset” tekivät eduskuntakyselyn niistä suomalaisista poliitikoista, joiden he katsoivat olleen vastuussa Suomen joutumisesta jatkosotaan. 20. tammikuuta – Saksalaiset SS-vartijat lähtivät Auschwitzin keskitysleiristä. 25. tammikuuta – Hallitus lakkautti vapaaehtoista sotainvalidien, kaatuneiden omaisten ja siirtoväen avustustyötä tehneen Suomen Aseveljien Liiton SKP:n ja valvontakomission painostuksen vuoksi. Porvarilliset puolueet ja SDP paheksuivat toimenpidettä kovin sanoin. thumb|27. tammikuuta puna-armeija vapautti tuhansia Auschwitzin vankeja, sekä vangitsi leirin johtajat ja vartijat. Kuvassa on Auschwitzista pelastettuja lapsia. 27. tammikuuta – Puna-armeija saapui Auschwitziin ja Birkenauhun Puolassa ja löysi keskitysleirit. Suurin osa elossa olleista vangeista oli erittäin huonossa kunnossa. Joukot vapauttivat Auschwitzissa 7 650 siellä vielä ollutta vankia, joista 450 oli alle 15-vuotiaita. Auschwitzin leirin varastoista löytyi valtavat määrät vankien siviilivaatteita ja muuta heille kuulunutta tavaraa sekä 7,7 tonnia kuljetusvalmiiksi pakattuja ihmisen hiuksia, joiden arveltiin olleen peräisin noin 140 000 naiselta. Leirien johtajat ja vartijat vangittiin. 27. tammikuuta – Puna-armeijan kuoro saapui perustajansa Aleksandr Aleksandrovin johdolla ensimmäiselle vierailulleen Suomeen ja piti konsertin Kansallisteatterissa. 28. tammikuuta – Presidentti K. J. Ståhlberg täytti 80 vuotta. Merkkipäivän johdosta järjestettiin Helsingin messuhallissa suuri kansalaisjuhla. 30. tammikuuta – Wilhelm Gustloff upposi Itämerellä saatuaan kolme torpedon osumaa Neuvostoliiton sukellusveneen S-13 ampumana; 9 300 pakolaista hukkui. 31. tammikuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi kehotti Suomen sodanaikaisia johtavia poliitikkoja siirtymään syrjään poliittisesta toiminnasta, jotta Neuvostoliitto ja Iso-Britannia saataisiin vakuuttuneiksi siitä, että Suomi oli hylännyt sotapolitiikan. thumb|Churchill, Roosevelt ja Stalin Jaltan konferenssissa. 4.–11. helmikuuta – Franklin D. Roosevelt, Winston Churchill ja Josif Stalin tapasivat Jaltan konferenssissa. 5. helmikuuta – Suomen hallitus asetti historiantutkija, tohtori Eirik Hornborgin johtaman komitean tutkimaan Suomen sodanaikaisen poliittisen johdon virkatoimia. 6. helmikuuta – Suomessa julkistettiin nimilista kansanedustajista, jotka eivät saaneet asettua ehdokkaiksi tulevissa eduskuntavaaleissa. Listalla olivat kaikki Isänmaallisen Kansanliikkeen kansanedustajat sekä 11 nimeltä mainittua SDP:n, Maalaisliiton ja Kokoomuksen kansanedustajaa. Listalla mukana ollut SDP:n Väinö Tanner erosi välittömästi eduskunnasta. 10. helmikuuta – Neuvostoliittokainen sukellusvene S-13 upotti Pillausta lähteneen saksalaisen SS General von Steubenin, 4 500 hukkui. 13. helmikuuta – Budapestin piiritys päättyy puna-armeijan vallatessa kaupungin. thumb|Dresdenin pommitukset. 13./14. ja 14./15. helmikuuta – Kahden yön rajut Dresdenin pommitukset alkoivat. "Elben Firenzeksi" kutsuttu kaupungin arvokas keskusta siirtyi historiaan. Pommituksissa sai eri arvioiden mukaan surmansa 20 000–25 000 ihmistä, Natsi-Saksan propagandaministeriön ilmoituksen mukaan kuolonuhreja olisi ollut jopa kymmenkertainen määrä. 14. helmikuuta – Presidentti Roosevelt tapasi Saudi-Arabian kuningas Ibn Sa’udin risteilijä U.S.S. Quincylla Suezin kanavassa. Vastineeksi Yhdysvaltain suojelusta Saudi-Arabia lupasi toimittaa öljyä. 14. helmikuuta – Utin räjähdysonnettomuus tapahtui lastattaessa lentopommeja rautatievaunuun ja aiheutti 11 henkilön kuoleman. 15. helmikuuta – ”Internaatiksi” kutsuttu valtion sisäoppilaitos asepalveluksesta kotiutetuille oppikoulujen oppilaille aloitti toimintansa Taavetissa Luumäellä. Koulu siirtyi myöhemmin Niinisalon varuskuntaan Kankaanpäähän. 16. helmikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Corregidorilla Filippiineillä. 19. helmikuuta – Iwo Jiman taistelu: 30 000 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta nousi maihin Iwo Jimalla. Maihinnousun tarkoitus oli valloittaa saari sen strategisten lentokenttien tähden. 21. helmikuuta – Teatterinjohtaja Mia Backman sai ensimmäisen Pro Finlandia -palkinnon. 22. helmikuuta – SKP:n puoluetoimikunta vaati Valpon lakkauttamista. 23. helmikuuta – Yhdysvallat valtasi Filippiinien pääkaupungin Manilan. 23. helmikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot etenivät Ruhrin alueelle. 24. helmikuuta – Ahmed Maher pašša, Egyptin päämies, surmattiin parlamentissa. 1. maaliskuuta – Hallitus totesi, että Suomen ja Saksan välillä oli vallinnut sotatila 15. syyskuuta 1944 lähtien ja katsoi, että Suomella oli tästä syystä oikeus vaatia Saksalta sotakorvauksia. 3. maaliskuuta – Suomi julisti sodan akselivalloille, taisteltuaan saksalaisia vastaan jo edellissyksystä lähtien. 6. maaliskuuta – Romaniassa perustettiin kommunistivetoinen hallitus. 7. maaliskuuta – Yhdysvaltalaisjoukot saivat haltuunsa sillan Reinin yli Remagenissa ja aloittivat joen ylityksen. 9.–10. maaliskuuta – Yhdysvaltain ilmavoimat hyökkäsi Tokioon palopommein, noin 100 000 asukasta sai surmansa ja yli miljoona jäi kodittomaksi. thumb|Palava lentotukialus USS Franklin. 15. maaliskuuta – Pääministeri J. K. Paasikivi piti radiopuheen, jossa hän toivoi valittavaksi "uusia kasvoja" eduskuntaan tulevissa vaaleissa. 17. maaliskuuta – Japanin Kobeen hyökättiin 331:llä B-29-pommittajalla, yli 8 000 kuoli. 17.–18. maaliskuuta – Suomessa järjestettiin ensimmäiset sodanjälkeiset eduskuntavaalit. Äänioikeusikäraja laskettiin 21 vuoteen. Äänestysaktiivisuus nousi ennätyksellisen suureksi; äänestämässä kävi lähes 75 prosenttia äänioikeutetuista. Vaalit merkitsivät perusteellista muutosta Suomen poliittisiin oloihin ja niitä alettiin myöhemmin luonnehtia siirtymäksi "toiseen tasavaltaan". 18. maaliskuuta – 1 250 pommikoneen hyökkäys Berliiniin. 19. maaliskuuta – Adolf Hitler määräsi kaikki Saksan teollisuuden, sotilasrakennelmat, kuljetuslaitokset ja viestinnän tuhottavaksi. 19. maaliskuuta – Japanin pommikoneet saivat osuman lentotukialus USS Frankliniin, surmaten 800 miehistöstä. 21. maaliskuuta – Brittijoukot valtasivat Mandalayn Burmassa. 22. maaliskuuta – Arabiliitto perustettiin Kairossa. 30. maaliskuuta – Neuvostojoukot etenivät Itävaltaan.
Huhtikuu–kesäkuu
1. huhtikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot nousivat maihin Okinawalla. 1. huhtikuuta – Suomen ilmavoimien kansallisuustunnukseksi määrättiin hakaristin tilalle sinivalkoinen kokardikuvio. 5. huhtikuuta – Neuvostoliitto sanoi irti Japanin kanssa solmimansa hyökkäämättömyyssopimuksen. 6. huhtikuuta – SDP:n Karl-August Fagerholm valittiin eduskunnan puhemieheksi. Ensimmäiseksi varapuhemieheksi valittiin SKDL:n Cay Sundström ja toiseksi varapuhemieheksi Maalaisliiton Vihtori Vesterinen. 7. huhtikuuta – Japanin keisarillisen laivaston taistelulaiva Yamato upotettiin 300 kilometriä pohjoiseen Okinawalta sen ollessa matkalla itsemurhahyökkäykseen. 8. huhtikuuta – Neuvostojoukot valtasivat Königsbergin Itä-Preussissa ja nimesivät kaupungin myöhemmin Kaliningradiksi. 11. huhtikuuta – Yhdysvaltalaisjoukot vapauttivat Buchenwaldin keskitysleirin. 12. huhtikuuta – Yhdysvaltain presidentti Franklin Delano Roosevelt kuoli virassaan, hänen tilalleen astui varapresidentti Harry S. Truman. 12. huhtikuuta – Kanadalaiset joukot vapauttivat Alankomaissa Westerborkin leirin viimeiset 876 asukasta. 13. huhtikuuta – Neuvostojoukot valtasivat Wienin ja aloittivat hyökkäyksen Berliiniin. 13. huhtikuuta – Kolme suurinta puoluetta, SDP, SKDL ja Maalaisliitto, antoivat yhteistoimintajulistuksen eli ”kolmen suuren sopimuksen”, jossa tuomittiin sotapolitiikka ja fasismi. 16. huhtikuuta – Neuvostoliiton sukellusvene L-3 torpedoi pakolaisia kuljettaneen Goya-rahtialuksen Gdánskinlahdella. 7 000 ihmistä hukkui. 17. huhtikuuta – Presidentti Mannerheim myönsi eron Paasikiven toiselle hallitukselle ja nimitti Paasikiven kolmannen hallituksen. SKDL sai uudessa hallituksessa neljä ministerinsalkkua. 20. huhtikuuta – Sisäministeri Yrjö Leino sai valvontakomissiolta määräyksen pidättää 20 komission nimeämää henkilöä ja luovuttaa heidät komissiolle. Henkilöt – enimmäkseen venäläisiä pakolaisia – pidätettiin kotoaan seuraavana yönä ja heidät kuljetettiin Leinon tietämättä aamuyöllä 21. huhtikuuta lentokoneella Neuvostoliittoon. Kyseisiä henkilöitä alettiin kutsua ”Leinon vangeiksi”. 21. huhtikuuta – Sachsenhausenin keskitysleirillä oli jäljellä 38 000 vankia. Heistä 33 000 jaettiin 500 vangin yksiköihin, jotka sitten komennettiin marssimaan luoteeseen. Sodan viimeisien päivien kuolonmarsseilla vilu, nälkä, uupumus sekä SS:n väkivalta tappoivat monia. 23. huhtikuuta – Valtiollisen poliisin päällikkönä jatkosodan aikana toiminut Arno Anthoni pidätettiin ja asetettiin turvasäilöön. Myöhemmin hänet tuomittiin vankeuteen sotarikoksista syytettynä. 23. huhtikuuta – Lakitieteen tohtori Otto Brusiin nimitettiin Valtiollisen poliisin uudeksi päälliköksi. 25. huhtikuuta – Yhdistyneiden kansakuntien perustamista valmisteleva San Franciscon konferenssi avataan. Neuvotteluihin osallistui 850 valtuutettua 47 maasta. 25. huhtikuuta – Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton armeijat kohtasivat Elbellä jakaen Saksan kahtia. thumb|Lapin sota päättyi. 27. huhtikuuta – Lapin sota päättyi, kun viimeiset saksalaiset joukot poistuivat Suomen alueelta, ja Suomen lippu nostettiin kolmen valtakunnan rajapyykille. Tapahtuman vuosipäivänä vietetään kansallista veteraanipäivää.