Ayrton Senna da Silva (21. maaliskuuta 1960 São Paulo, São Paulo, Brasilia – 1. toukokuuta 1994 Imola, Italia) oli brasilialainen kilpa-autoilija, joka voitti Formula 1 -sarjan mestaruuden kolmesti urallaan. Hän kuoli San Marinon Grand Prix’ssä onnettomuudessa saamiinsa vammoihin vuonna 1994. Monet F1-kuljettajat arvostavat Sennan kaikkien aikojen parhaimmaksi kuljettajaksi.Parhaat F1-kuskit Iltalehti 10.12.2009 Hän ajoi urallaan kolmanneksi eniten paalupaikkoja F1-sarjassa. Tässä tilastossa hänen edellään ovat vain Michael Schumacher ja Lewis Hamilton. Senna on voittanut urallaan eniten kilpailuja Euroopan ulkopuolelta kotoisin olevista kuljettajista. Senna oli kausia 1984 ja 1994 lukuun ottamatta joka vuosi neljän parhaan joukossa MM-pisteissä.
Ura Uran alkuvaiheet
Senna osallistui ensimmäisiin karting-kilpailuihinsa 13-vuotiaana.Ayrton Senna: Racing in My Blood, Official Video Biography (Kultur Video, 1991).
Vuonna 1977 Sennan ura moottoriurheilun saralla lähti toden teolla käyntiin, kun hän voitti Etelä-Amerikan mestaruuden kartingissa. Hän osallistui tuon jälkeen useita kertoja kartingin maailmanmestaruuskisoihin, muttei ikinä onnistunut voittamaan.
Vuonna 1981 hän siirtyi kilpailemaan Eurooppaan ja voitti tulokaskaudellaan Ison-Britannian Formula Ford 1600 -sarjan mestaruuden.Hilton (2005), s. 154. Seuraavana vuonna 1982 hän nousi luokkaa ylemmäs ja voitti sekä Ison-Britannian että Euroopan Formula Ford 2000 -sarjan mestaruuden.Hilton (2005), s. 9, 33–43, 154.
Mestaruuksien sarja ennen Formula 1 -luokkaa huipentui vuonna 1983, kun Senna voitti Englannin Formula 3 -sarjan mestaruuden West Surrey Racing -tallissa. Senna hallitsi sarjaa alkukaudella, mutta kauden puolivälissä hyviä sijoituksia ajanut Martin Brundle onnistui ajamaan Sennan keräämän piste-eron kiinni. Sennan mestaruus varmistui vasta kauden viimeisessä kilpailussa Thruxtonissa.Hilton (2004), s. 99–116.
Formula 1
Formula 3 -luokan mestaruuden jälkeen McLaren, Williams, Brabham ja Toleman osoittivat kiinnostusta Sennaa kohtaan. Senna oli päässyt jo testaamaan jokaisen tallin autoja. Kuitenkin Sennan maanmies Nelson Piquet asettui vastustamaan toisen brasilialaisen kuljettajan palkkaamista Brabhamille. Vain Toleman suostui tekemään Sennan kanssa sopimuksen kaudeksi 1984.Hilton (2004), s. 121–122
Toleman 1984 thumb|200px|Sennan Toleman-auto. Ayrton Sennan Formula 1 -ura alkoi vuonna 1984 Toleman-tallissa, jossa hän korvasi Derek Warwickin s. 134–135. Toleman oli nuori talli, joka ei ollut saavuttanut erityistä menestystä. Sennan uran ensimmäinen kilpailu oli kauden 1984 Brasilian GP. Hän sijoittui ensimmäisen kerran Formula 1 -pisteille toisessa osakilpailussaan Etelä-Afrikan Kyalamissa ja toisti tämän jo seuraavassa kilpailussa Belgiassa. Rengas- ja polttoaineen pumppausongelmien takia hän epäonnistui San Marinon GP:n karsinnoissa ja jäi kilpailun ulkopuolelle ainoan kerran urallaanHilton (2004), s. 138..
Sennan kauden paras sijoitus tuli sateisesta Monacon Grand Prix'stä. Hän lähti 13. sijalta ja nousi tasaisesti sijoituksissa ylöspäin. 19. kierroksella hän ohitti toisena ajaneen Niki Laudan ja alkoi saavuttaa nopeasti kisaa johtanutta Alain Prostia. Kilpailu kuitenkin keskeytettiin sateen yllyttyä liian kovaksi ja Senna saavutti uransa ensimmäisen palkintopallisijoituksen. Keskeyttämisen aikaan hän oli saavuttanut Prostia noin neljällä sekunnilla per kierros.Mark Hughes and Simon Arron, The Complete Book of Formula One (Motorbooks International, 2003), s. 310.
Kauden aikana Senna sijoittui vielä kaksi kertaa palkintopallille Britannian Grand Prix'issä ja Portugalin Grand Prix'issä. Hän sijoittui MM-sarjan yhdeksännelle sijalle 13 pisteellään. Hän jäi tasoihin Nigel Mansellin kanssa. Kun Senna ilmoitti tehneensä seuraavaksi kaudeksi sopimuksen Lotuksen kanssa, syrjäytti Toleman hänet Italian GP:stä, koska hän ei ollut ilmoittanut asiasta heille.Hilton (2004), s. 149–152.
Lotus 1985
Toisessa Lotus-tallilla ajamassaan kilpailussaan Portugalissa Senna saavutti uransa ensimmäisen paalupaikan. Koko viikonlopun jatkuneesta sateesta huolimatta hän ajoi paalupaikalta uransa ensimmäisen voiton ja saavutti myös kilpailun nopeimman kierroksen. Toiseksi tullut Michele Alboreto jäi yli minuutin päähän Sennasta.
Senna ajoi paalupaikalle myös Monacon Grand Prix'ssä, mutta menetti sen, kun Niki Lauda ja Michele Alboreto väittivät hänen ajaneen liikaa kierroksia ja tahallaan hidastaneen muiden vauhtia.Hamilton, Maurice (ed.) (1985) Autocourse 1985 – 1986 Hazleton publishing s. 74 & 104 Seuraavan voittonsa Senna ajoi sateisessa Belgian Grand Prix'ssä, jossa vain neljä autoa selviytyi maaliin samalla kierroksella, lähdettyään toiselta sijalta.Hilton (2004), s. 427 Kauden jälkeen Sennan tallitoveri Elio de Angelis, joka oli ajanut Lotuksella jo kuuden vuoden uran, päätti jättää tallin ja siirtyä Brabhamille, koska hänen omien sanojensa mukaan Lotus oli "Liian keskittynyt brasilialaiseen".Hilton (2004), s. 163
Lopullisissa MM-pisteissä Senna sijoittui neljänneksi 38 pisteellään ja kuudella palkintopallisijoituksellaan (kaksi voittoa, kaksi toista sijaa ja kaksi kolmatta sijaa). Hänen tallitoverinsa de Angelis jäi vain viiden pisteen päähän hänestä. Senna saavutti kauden aikana seitsemän paalupaikkaa.
1986 thumb|200px|Senna Britannian Grand Prix'ssä vuonna 1986 Kaudella 1986 Sennan talliparina Lotuksella ajoi skotlantilainen Johnny Dumfries, kun Senna kieltäytyi ajamasta samassa tallissa englantilaisen Derek Warwickin kanssa. Senna perusteli mielipiteensä sillä, että Lotus ei kykenisi rakentamaan kahta hyvää autoa kahdelle huippukuljettajalle. Myöhemmin hän kuitenkin katui päätöstään, sillä se pilasi hänen ystävyytensä Derekin kanssa.Hilton (2004), s. 170
Kauden toisessa kilpailussa Espanjan GP:ssä Senna otti ensimmäistä kertaa urallaan haltuunsa MM-sarjan johtoaseman voitettuaan kilpailun vain 0,014 sekunnin erolla toiseksi tulleeseen Nigel Manselliin.Hilton (2004), s. 428 Erityisesti kauden toisella puoliskolla Lotus kuitenkin kärsi luotettavuusongelmista, jotka pudottivat Sennan MM-sarjan neljänneksi.
1987
Kaudella 1987 Lotus onnistui rakentamaan Sennalle kilpailukykyisen auton, kun Lotus hankki autoihinsa samat Hondan moottorit kuin aiemmalla kaudella valmistajien mestaruuden voittanut Williams-talli. Sennan onnistui ajaa palkinnoille San Marinossa, mutta seuraava kilpailu Belgiassa päättyi keskeytykseen, kun Senna kolaroi Nigel Mansellin kanssa, minkä seurauksena Mansell huusi hänelle jälkikäteen avoimesti varikolla.Hilton (2004), s. 432 Pettymyksen jälkeen Senna voitti kaksi seuraavaa kilpailua, Monacossa ja Yhdysvalloissa. Monacon voitto oli ensimmäinen hänen tulevasta kuuden voiton sarjastaan kyseisessä kilpailussa. Peräkkäiset voitot nostivat hänet MM-sarjan kärkeen.
Kauden puoliväliin mennessä kävi selväksi, että maailmanmestaruus menisi Hondan moottoreita käyttävälle kuljettajalle. Britannian GP kuitenkin osoitti selvästi Hondan moottoreita jo aiemmin käyttäneen Williams-tallin olevan etulyöntiasemassa, kun Honda-moottoriset autot saavuttivat peräti nelosvoiton. Williamsin Mansell ja Piquet ajoivat kahdelle ensimmäiselle sijalle, kun Senna ja hänen tallikaverinsa Satoru Nakajima ajoivat kolmanneksi ja neljänneksi. Senna ei ollut tyytyväinen autoonsa ja ilmoittikin Italian GP:n jälkeen siirtyvänsä ensi kaudella McLarenille.Hilton (2004), s. 186 Mestaruusmahdollisuutensa Senna menetti keskeytettyään Meksikossa.
McLaren 1988
Kaudeksi 1988 Senna siirtyi ajamaan McLarenille. Hän onnistui tekemään sopimuksen tallin kanssa luotuaan suhteet Hondaan, McLarenin uuteen moottorivalmistajaan, jo aiemmalla kaudella vielä ajaessaan samoja Hondan V6-turbomoottoreita käyttävällä Lotuksella. "Engines: Honda Motor Company," GP Encyclopedia, printed from www.grandprix.com on June 2, 2007. Senna sai tallikaverikseen ranskalaisen Alain Prostin, joka oli jo voittanut maailmanmestaruuden, ja heistä muotoutui seuraavien viiden vuoden aikana yksi Formuloiden tunnetuimmista taistelupareista.Hughes and Arron (2003), s. 340..
McLaren oli kauden alusta lähtien ylivoimainen. Tallin autoilla voitettiin 15 kauden 16 kisasta, ja sen molemmat kuljettajat olivat sarjan kärjessä. Prost sai tietää, että mestaruuden takia Senna oli valmis kaikkeen, kun hän lähes ajautui ulos radalta varikkomuuriin Sennan yrittäessä estää Prostin ohituksen Portugalin GP:ssä. Kansainvälinen autoliitto FIA antoi Sennalle tapauksesta vain varoituksen. Lopulta Senna voitti uransa ensimmäisen maailmanmestaruuden 90 MM-pisteellään. Prost keräsi kauden aikana enemmän pisteitä, mutta koska vain 11 parasta tulosta laskettiin mukaan loppupisteisiin, oli Senna maailmanmestari. Hän ajoi kauden aikana kahdeksan voittoa Prostin ajaessa seitsemän ja oli 11 kertaa palkintopallilla.Bruce Jones, ed. 50 Years of the Formula One World Championship (Carlton, 1999). s. 221–222
Mestaruus varmistui kauden toiseksi viimeisessä kilpailussa Japanissa. Senna lähti kilpailuun paalupaikalta, mutta auto sammui jo lähdössä. Mäkilähdön ansiosta hän pääsi liikkeelle pudottuaan sijoituksissa kilpailun keskikastiin. Senna kuitenkin nousi useita sijoituksia ja lopulta ohitti johtopaikalla olleen Prostin 23. kierroksella, minkä jälkeen hän ajoi kilpailun voittoon. Lehdistötilaisuudessa Senna kertoi nähneensä Jumalan kilpailun viimeisellä kierroksella.
Senna voitti kauden aikana kahdeksan kilpailua, joka oli yhden kauden voittoennätys vuoteen 1992 asti.
1989
Seuraavalla kaudella Senna ajautui riitoihin Prostin kanssa rikottuaan heidän välistään herrasmiessopimusta Imolassa. He olivat sopineet, että se, joka olisi ensimmäisen mutkan jälkeen ensimmäisenä, saisi pitää johtopaikkansa kisan loppuun asti. Kun kisa jouduttiin aloittamaan uudelleen kolmen kierroksen jälkeen, Senna väitti ettei sopimus kattanut uusintalähtöä ja ohitti Prostin.
Sennan ja Prostin kylmät välit räjähtivät ilmiriidaksi radalla, ja tätä jännittynyttä tunnelmaa korosti jatkuva psykologinen sodankäynti lehtien palstoilla.Christopher Hilton, Ayrton Senna: The Whole Story (Haynes, 2004)
Kausi oli jälleen McLarenin hallintaa, joten maailmanmestaruudesta taistelivat edellisen kauden tapaan Senna ja Prost. Senna voitti kuusi kilpailua Prostin neljää vastaan, mutta Sennan auton tekniset viat käänsivät taistelun Prostin eduksi. Taistelun ratkaisu nähtiin toiseksi viimeisessä kilpailussa, Japanin GP:ssä Suzukan radalla. Sennan piti voittaa kilpailu, jos hän halusi pysyä mukana mestaruustaistossa. Senna yritti ohitusta sisäkautta Suzukan radan shikaanissa, mutta Prost käänsi autonsa törmäämään Sennan kylkeen, jolloin autot lukkiutuivat toisiinsa ja sammuivat. Senna sai työntöapua avustajilta ja pääsi jatkamaan matkaansa varikolle vaihdattamaan rikkoutuneen etusiipensä Prostin joutuessa keskeyttämään. Myöhemmin Senna ohitti Benetton-tallin Alessandro Nanninin ja ajoi maaliin ensimmäisenä. Kisan jälkeen FIA tutki Sennan ja Prostin kolarin, jonka seurauksena Senna hylättiin kisasta. Virallinen syy hylkäykseen oli shikaanin oikaisu, jonka Senna oli joutunut tekemään palattuaan radalle.Jones, ed. (1999), s. 227–228. Sennalle määrättiin suuret sakot ja hänen superlisenssinsä peruttiin väliaikaisesti. Tämä johti sanasotaan Sennan ja FIA:n sen aikaisen johtajan Jean-Marie Balestren kanssa.F1 – Grandprix.com > Features > News Feature > McLaren versus Jean-Marie Balestre
Prost voitti maailmanmestaruuden 16 pisteen erolla Sennaan. Sennan saldoksi kaudesta jäi seitsemän palkintosijaa (kuusi voittoa ja yksi toinen sija) sekä 60 MM-pistettä. 150px|thumb|Sennan kypärä
1990
Ennen kauden alkua Prost päätti lähteä McLarenilta ja solmi sopimuksen Ferrari-tallin kanssa. Hän ei halunnut olla enää missään tekemisissä Sennan ja häntä suosineen tallin sekä tallipäällikön Ron Dennisin kanssa.